Kivihiilen polton lopettaminen paransi entisestään pääkaupunkiseudun ilmanlaatua vuonna 2025

Kivihiilen käytön lopettaminen vähensi entisestään rikkidioksidin pitoisuuksia

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on mitannut pääkaupunkiseudun rikkidioksidin pitoisuuksia vuodesta 1983. Pääosa ulkoilman rikkidioksidista on ollut peräisin energiantuotannosta ja laivaliikenteen päästöistä. Pääkaupunkiseudun energiantuotannossa ei polteta enää kivihiiltä, joka oli rikkidioksidin päälähde.

”Pääkaupunkiseudun rikkidioksidipitoisuudet laskivat voimakkaasti 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa. 2000-luvulla pitoisuudet ovat olleet matalia, ja viime keväänä kivihiilen polton lopettaminen laski pitoisuudet lähes nollatasolle”, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.

Energiantuotannossa suurimmat muutokset tapahtuivat 1980–1990-luvulla, kun voimalaitoksiin rakennettiin rikinpoistolaitoksia, siirryttiin niukkarikkisten polttoaineiden käyttöön ja maakaasun käyttö yleistyi. Lisäksi 2000-luvulla biomassan ja yhdyskuntajätteen poltto sekä lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden käyttö ovat vähentäneet merkittävästi varsinkin rikkidioksidin päästöjä. Laivaliikenteen rikkidioksidin päästönormit tiukentuivat vuosina 2010 ja 2015, minkä jälkeen pitoisuudet ovat olleet hyvin matalia myös satamissa.

Katupöly voi aiheuttaa uuden raja-arvon ylityksiä vilkasliikenteisillä alueilla

Ajoneuvokannan uudistuminen ja pakokaasupäästöjen vähennystekniikat ovat vähentäneet tieliikenteen typpidioksidin pitoisuuksia viimeisten 30 vuoden aikana. Tieliikenne aiheuttaa kuitenkin myös katupölyä, joka heikentää ilmanlaatua varsinkin keväisin.

Hengitettävien hiukkasten eli katupölyn nykyiset raja-arvot eivät ylity pääkaupunkiseudulla. Uudessa ilmanlaatudirektiivissä vuorokausiraja-arvo hengitettäville hiukkasille kiristyy ja pölyisiä päiviä sallitaan puolet aiempaa vähemmän.

”Nykyisellään uusi raja-arvo ylittyisi monissa vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Katupölyn vähentämiseen on tärkeää panostaa lisää, jotta pääsemme raja-arvon alapuolelle vuoteen 2030 mennessä”, ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen korostaa.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun vaikuttavat eniten liikenteen pakokaasut, katupöly ja puunpoltto. Vuonna 2025 Maailman terveysjärjestön WHO:n ilmanlaadun ohjearvot ylittyvät laajalti erityisesti vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Kaikkien mitattujen ilmansaasteiden pitoisuudet pysyivät kuitenkin alle raja-arvojen. 

HSY:n raportti vuoden 2025 ilmanlaadusta pääkaupunkiseudulla valmistuu kesäkuussa 2026.

Tietoa ilmansaasteista

Ulkoilmassa oleva rikkidioksidi on pääosin peräisin energiantuotannosta, laivojen päästöistä sekä öljynjalostuksesta. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, joten pitoisuudet ulkoilmassa ovat nykyisin erittäin matalia.

Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.

Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.

Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät terveysperusteiset ilmansaasteiden pitoisuudet. Jos raja-arvo ylittyy, kunnan on laadittava ja pantava toimeen ilmansuojelusuunnitelmia raja-arvon alittamiseksi.

Maailman terveysjärjestö WHO on antanut terveysperusteisia ohjearvoja ilmansaasteiden pitoisuuksille. WHO:n antamat ohjearvot ovat suositusluontoisia ja ne perustuvat terveyshaittoihin, joita ilmansaasteiden on todettu aiheuttavan. 

Lisätietoa:

• Reaaliaikainen ilmanlaatutilanne: hsy.fi/ilmanlaatu
• Ilmansaasteiden pitoisuustrendit
• Ilmansaasteiden päästötrendit pääkaupunkiseudulla (vuoden 2025 tulokset lisätään kevään kuluessa)
• Ilmanlaadun sääntely