Laaja geenitutkimus valottaa allergisen silmätulehduksen taustaa
26.1.2026 05:45:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Allerginen silmätulehdus on yksi yleisimmistä silmävaivoista. Uusi laaja geenitutkimus osoittaa, että alttius sairauteen liittyy vahvasti tulehdusta ja immuunipuolustusta sääteleviin geeneihin.

Silmien kutina, punoitus ja vetistys ovat monille tuttuja oireita erityisesti kevään ja kesän siitepölyaikaan. Allerginen silmätulehdus on hyvin yleinen vaiva, mutta sen perinnöllistä taustaa ei ole aiemmin tunnettu tarkasti.
Oulun yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miksi osa ihmisistä saa allergisia silmäoireita herkästi, kun taas toisilla oireita ei esiinny lainkaan, vaikka altistuminen olisi samanlaista.
Tutkijat analysoivat yli 45 000:n allergista silmätulehdusta sairastavan ja yli miljoonan verrokin geneettisiä tietoja. Aineistot koottiin Suomen, Viron ja Ison-Britannian väestöpohjaisista biopankeista. Kyseessä on tähän mennessä laajin allergista silmätulehdusta koskeva geenitutkimus.
Kymmeniä geenialueita yhteydessä allergiseen silmätulehdukseen
Tutkimuksessa tunnistettiin 34 geenialuetta, jotka liittyvät allergisen silmätulehduksen riskiin. Suuri osa altistavista geeneistä vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan ja tulehdusreaktioihin.
Monet geenialueet on aiemmin yhdistetty muihin allergisiin sairauksiin, kuten astmaan, allergiseen nuhaan ja atooppiseen ihottumaan. Tämä viittaa siihen, että allerginen silmätulehdus on osa laajempaa allergisten sairauksien kokonaisuutta.
Tutkijoiden mukaan löydökset tukevat käsitystä siitä, että allerginen silmätulehdus ei ole pelkästään paikallinen silmäoire, vaan liittyy koko elimistön immuunipuolustuksen toimintaan.
Tutkimuksessa tunnistettiin myös kolme geenialuetta, joita ei ole aiemmin yhdistetty allergisiin sairauksiin.
Lisäksi tutkimus osoitti, että allerginen silmätulehdus on geneettisesti yhteydessä useisiin muihin ominaisuuksiin ja sairauksiin. Yhteyksiä löytyi yhteensä 27 eri tilaan, joista monet liittyvät tulehdukseen ja immuunijärjestelmän säätelyyn.
Geenit eivät yksin selitä oireita
Tutkijoiden mukaan geenit eivät yksin aiheuta allergista silmätulehdusta, vaan ympäristötekijöillä, kuten allergeeneille altistumisella, on edelleen keskeinen rooli. Geenit voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka herkästi tulehdusreaktio käynnistyy ja kuinka voimakkaita oireet ovat.
Tämä voi osaltaan selittää, miksi silmäoireet vaihtelevat suuresti eri ihmisillä ja miksi osalla oireet ovat toistuvia tai vaikeampia.
”Koska tunnistimme geenialueita, joiden yhteyttä allergiseen silmätulehdukseen ei ole kuvattu aiemmin, tutkimuksemme lisää merkittävästi ymmärrystä allergisen silmätulehduksen perinnöllisestä taustasta”, dosentti Minna Karjalainen kertoo.
”Parempi tieto geneettisistä riskitekijöistä voi tulevaisuudessa mahdollisesti auttaa kehittämään kohdennetumpia hoitoja ja ehkäisykeinoja tähän erittäin yleiseen vaivaan”, silmätautien ylilääkäri Ville Saarela ja väitöskirjatutkija Fredrika Koskimäki toteavat.
Tutkimus on julkaistu korkeatasoisessa Journal of Allergy and Clinical Immunology -tiedelehdessä: Fredrika Koskimäki, Katri Ruokamo-Korva, Oona Ahokas, Johanna Liinamaa, Kadri Reis, Anu Reigo, FinnGen, Estonian Biobank Research Team, Priit Palta, Johannes Kettunen, Minna K. Karjalainen, Ville Saarela. Characterization of genetic loci associated with allergic conjunctivitis. Journal of Allergy and Clinical Immunology, 2025
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Silmätautien ylilääkäri Ville Saarela, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala, 050 579 4262, ville.saarela@oulu.fi
Väitöskirjatutkija Fredrika Koskimäki, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala, 0400 737 132, fredrika.koskimaki@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Avaruuden kolonisaatiosta väitellään Oulun yliopiston Puolesta & Vastaan -debattisarjassa3.4.2026 07:52:00 EEST | Tiedote
”Avaruuden kolonisaatio on ratkaisu maapallon ongelmiin” on Oulun yliopiston debattisarjan väite, josta muun muassa avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja esittää oman näkemyksensä. Puolesta & Vastaan -sarjassa väitellään keskiviikkona 8. huhtikuuta Oulun yliopistossa Linnanmaalla.
Suomalaisen vastarinnan salainen keskus sijaitsi New Yorkissa – suhtautuminen jakoi myös Mannerheimin perhettä2.4.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Ensimmäisen sortokauden aikana New Yorkissa toimi merkittävä suomalaisen vastarintaliikkeen strateginen keskus, jossa muun muassa Carl Erik Johan Mannerheim etsi Japanin ja Yhdysvaltojen tukea Suomen itsenäistymiselle samalla, kun hänen veljensä Carl Gustaf Emil Mannerheim palveli Venäjän armeijassa. Asiaan on saatu lisävalaistusta uudesta tutkimuksesta, joka muuttaa käsityksemme suomalaisesta vastarinnasta.
Riskinä uupuminen jo ennen töiden aloittamista – opettajiksi opiskelevien kyynistyminen alaan huolestuttaa tutkijoita31.3.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Peruskoulun opettajista jopa puolet harkitsee säännöllisesti ammatin vaihtamista. Tutkijat kantavat huolta jo opettajankoulutuksen aikana näkyvästä työuupumuksesta ja opiskelijoiden kyynistymisestä.
Uni puhdistaa aivoja – Oulun yliopiston tutkijat löysivät tavan mitata ilmiötä nopeasti ja turvallisesti31.3.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Uni auttaa aivoja puhdistumaan, ja nyt tätä prosessia voidaan mitata ihmisillä täysin kajoamattomasti. Oulun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla aivojen nesteiden liikkeen vilkastumista unen aikana voidaan seurata nopeasti ja turvallisesti ilman varjoaineita.
Epäsäännöllinen nukkumaanmeno lisää sydäntapahtumien riskiä30.3.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Epäsäännöllinen nukkumaanmenoaika keski-iässä voi ennustaa kohonnutta sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tuore Oulun yliopiston tutkimus osoitti, että suuret vaihtelut nukkumaanmenoajassa kaksinkertaistivat riskin vakaville sydäntapahtumille erityisesti alle kahdeksan tuntia nukkuvilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme