Tutkimus: Diagnoosikäytäntöjen muutokset voivat selittää ahdistuneisuuden nousua pitkien sairauspoissaolojen yleisimmäksi perusteeksi
27.1.2026 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). (Poista, jos kieliversioita ei ole)
Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat sairauspäivärahajaksot ovat yleistyneet Suomessa jyrkästi vuosina 2017–2024. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti sekamuotoinen ahdistus- ja masennustila on noussut yleiseksi diagnostiseksi perusteluksi sairauspäivärahalle. Diagnoosikäytäntöjen muutokset voivat osaltaan selittää ahdistuneisuuden nousua pitkien sairauspoissaolojen syynä.
Mielenterveyden häiriöt, etenkin ahdistuneisuushäiriöt, ovat yleistyneet voimakkaasti pitkien sairauspoissaolojen perusteena vuodesta 2017 alkaen. Tarkempiin diagnooseihin pureutunut Kelan tutkimus osoittaa, että ahdistuneisuuteen perustuvat poissaolot ovat yleistyneet eniten sekamuotoisen ahdistus- ja masennustilan diagnoosin perusteella. Taustalla voivat olla diagnoosikäytäntöjen muutokset.
– Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat sairauspoissaolot ovat ymmärrettävästi herättäneet keskustelua ja huolta viime vuosina. Näyttää siltä, että ainakin osa yleistymisestä voi selittyä muulla kuin varsinaisen ahdistuneisuuden lisääntymisellä, sanoo Kelan tutkija Riku Perhoniemi.
Vuonna 2017 ahdistuneisuushäiriöihin perustuvia pitkiä sairauspoissaoloja oli noin 0,8 prosentilla työikäisestä väestöstä. Vuoteen 2024 mennessä osuus oli noussut lähes 1,9 prosenttiin eli yli kaksinkertaistunut.
Myös mielialahäiriöihin, etenkin masennushäiriöihin, perustuvat pitkät sairauspoissaolot yleistyivät vuosina 2017–2019. Muutos oli kuitenkin pienempi kuin ahdistuneisuushäiriöissä, ja taso on 2020-luvulla pysynyt vakaana.
Ahdistuneisuushäiriöt pitkien sairauspoissaolojen perusteena ovat lisääntyneet erityisesti diagnoosiryhmissä Muut ahdistuneisuushäiriöt (F41) sekä Reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt (F43). Muut ahdistuneisuushäiriöt -ryhmässä eniten kasvua on ollut yleisimmissä diagnooseissa eli sekamuotoisessa ahdistus- ja masennustilassa sekä määrittämättömässä ahdistuneisuushäiriössä.
Uudet Käypä hoito -suositukset saattoivat muuttaa diagnoosikäytäntöjä
Tutkijat arvioivat, että yksi selitys sille, että ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistyneet ja ohittaneet masennushäiriöt pitkien sairauspoissaolojen perusteena, voi löytyä diagnoosikäytännöissä tapahtuneista muutoksista eli siitä, miten lääkäri valitsee potilaalle diagnoosin. Vuonna 2019 julkaistiin ahdistuneisuushäiriöiden Käypä hoito -suositus, joka helpotti ahdistuneisuushäiriöiden tunnistamista, sekä sairauspoissaolojen määrittämiseen liittyvä Käypä hoito -suositus.
– Diagnoosikäytännöt muuttuvat ajassa. Voi olla, että uusien hoitosuositusten myötä osa potilaista sai ahdistuneisuushäiriöihin lukeutuvan diagnoosin siinä missä olisi saattanut aiemmin saada masennusdiagnoosin, sanoo Perhoniemi.
Muita mahdollisia taustatekijöitä diagnoosikäytäntöjen muutoksille voivat tutkijoiden mukaan olla muun muassa lääkärien kokema kiire ja rajallinen aika sairauspäivärahaa varten vaadittavien B-lausuntojen tekemiseen, ja lääkärien halukkuus välttää masennusdiagnoosiin liittyvää stigmaa.
– Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö häiriötasoinen ahdistuneisuus itsessään olisi yleistynyt. Ahdistuneisuutta voivat ruokkia yhteiskunnalliset muutokset, työelämän kuormitus, koronapandemia, sosiaalisen median vaikutukset ja medikalisoiva mielenterveyspuhe.
Tutkimus auttaa kohdentamaan resursseja
Pitkien sairauspoissaolojen taustalla olevien syiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta yhteiskunnassa osataan kohdentaa käytettävissä olevia resursseja oikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen takia menetetty työpanos aiheuttaa Kelan aiemman laskelman mukaan vuosittain vähintään miljardin euron kustannukset työnantajille ja yhteiskunnalle.
– Tilastojen tulkinta vaikuttaa osaltaan siihen, millaisiin hoitoihin ja tukitoimiin terveydenhuollossa ja työpaikoilla panostetaan. Siksi on tärkeää pureutua tutkimuksella yhä tarkemmin siihen, mitä mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kehityksen taustalla tapahtuu, sanoo Perhoniemi.
Lisätiedot
Julkaisu: Perhoniemi R., Blomgren J., Luoto R. (2026). Ahdistuneisuushäiriöt yleistyneet sairauspäivärahan perusteena – trenditarkastelu tarkemman diagnoosin mukaan 2010–2024. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2026:63. DOI: doi.org/10.23990/sa.177646
Yhteyshenkilöt
Riku PerhoniemitutkijaKela
Puh:020 634 2156riku.perhoniemi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Kutsu: Aamu Kelassa 18.3.2026: Kallisarvoiset vauvat – saisiko rahalla Suomeen lisää lapsia?12.3.2026 10:15:00 EET | Tiedote
Aamu Kelassa -keskustelutilaisuudessa kysytään, millaisilla yhteiskunnallisilla toimilla ihmisiä voidaan auttaa pääsemään toivomaansa lapsilukuun. Entä millainen rooli sosiaaliturvalla on? Ilmoittaudu mukaan viimeistään 16.3.!
Antalet mottagare av hemvårdsstöd har halverats under de senaste tio åren12.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2025 hade antalet mottagare av stöd för hemvård av barn sjunkit till 60 000 personer, varav åtta procent var män. Den främsta orsaken till att antalet mottagare sjunkit och kostnaderna minskat är att det föds färre barn, men också att familjerna tar ut hemvårdsstöd i mindre utsträckning än tidigare. Det finns tydliga skillnader mellan de olika regionerna beträffande hur mycket hemvårdsstöd familjerna tar ut.
Kotihoidon tuen saajamäärä on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa12.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kotihoidon tuen saajia oli enää alle 60 000 vuonna 2025, ja heistä kahdeksan prosenttia oli miehiä. Saajamäärä ja kulut vähenevät pääosin siksi, että lapsia syntyy vähemmän, mutta perheet käyttävät myös tukea aiempaa vähemmän. Alueiden välillä löytyy tuen käytössä selkeitä eroja.
Nu är det lättare att ansöka om reseersättning för en närstående i MittFPA11.3.2026 09:33:28 EET | Pressmeddelande
Uppdateringen av MittFPA gör det smidigare att ansöka om reseersättning för en närstående. När ansökningar och bilagor skickas i e-tjänsten snabbas handläggningen upp.
Matkakorvausten hakeminen läheisen puolesta helpottui OmaKelassa11.3.2026 09:33:28 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). OmaKelan uudistus sujuvoittaa matkakorvausten hakemista toisen puolesta. Hakemuksen ja liitteiden lähettäminen verkossa nopeuttaa käsittelyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme