Uusi Suomen ennätys renkaiden kierrättämisessä

Suomen Rengaskierrätys Oy teki viime vuonna uuden Suomen ennätyksen. Vuonna 2025 käytöstä poistuneita renkaita kerättiin hyötykäyttöön peräti 66 699 tonnia.

”Tässä ehkä alkaa näkyä se, että monella vanhat renkaat oli nyt ajettu loppuun. Nyt renkaat on ollut pakko uusia ja siksi vanhoja on tullut kiertoon”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Anssi Takala näkee. 

Edellinen ennätys 64 999 tonnia oli vuodelta 2021. Esimerkiksi edellisvuonna 2024 renkaita kerättiin 63 178 tonnia, eli selvästi vuotta 2025 vähemmän. Henkilöauton renkaiksi muutettuna vuosien 2024 ja 2025 ero merkitsee noin 440 000 rengasta eli 110 000 rengassarjaa. 

Viime aikoina moni kierrätykseen tullut rengas oli selvästi ajettu sakkorajalle tai sen alle, sillä kireässä taloustilanteessa uusimista on lykätty.  

 

Pinnoitetaan moneen kertaan

Suomen Rengaskierrätyksellä on noin 3900 keräyspistettä, joihin kuluttaja voi palauttaa renkaansa veloituksetta. Suurin osa renkaista tulee kierrätykseen rengasliikkeissä tehtävien vaihtotöiden yhteydessä.

Kiertotalouden perusperiaatteena on, että tuotteet on kyettävä käyttämään uudelleen tai korjaamaan. Renkaassa asetelma on kuitenkin monimutkaisempi, sillä mukana on aina liikenneturvallisuuden näkökulma. 

”Kun rengas kuluu, sitä ei enää ole turvallista käyttää. Silloin vastuullisinta on hyödyntää se muilla tavoin kiertotalouden raaka-aineena.” 

Suomessa raskaan liikenteen renkaista lähes jokainen rengasrunko kyetään pinnoittamaan yhdestä kolmeen kertaa ennen muuta uusiokäyttöä. Sen sijaan henkilöautojen renkaissa pinnoitustoiminta on näivettynyt erityisesti niin sanottujen halparenkaiden myötä.

”Olisi toivottavaa, että hintarakenne ja myös lainsäädäntö tukisivat pinnoittamista myös henkilöauton renkaissa.”

 

Materiaali on hyödynnettävä lähellä

Viime vuonna Suomessa ohjattiin hyötykäyttöön 69 443 tonnia renkaita. 

”Kerättyjen renkaiden lisäksi saimme purettua hyötykäyttöön myös vanhoja varastoja. Rengas kiertää hyvin. Se menee, mikä meille tulee.”

Suurin osa käytettiin infratyömailla kevennysrakenteissa. Sekä tilaajat että suunnittelijat ovat kiinnostuneita renkaasta, sillä kiveen verrattuna keveä materiaali mahdollistaa suuriakin rakenteita pehmeällä maaperällä. 

”Rengasmateriaalilla korvataan neitseellistä maa-ainesta, jota ei louhimisen jälkeen enää saa palautettua takaisin. Tulevaisuudessa kaikki infrarakenteisiin käytetty rengasmateriaali voidaan tarvittaessa vielä käyttää uudelleen muilla tavoilla uusiomateriaalina”, Takala kertoo.

 

Urheilukenttä syntyy nyt lähiraaka-aineesta

Rengasmateriaalin hyötykäyttö kehittyy ja monipuolistuu jatkuvasti. Euroopassa yleistyvä pyrolyysi rantautunee lähivuosina Suomeenkin. Pyrolyysi palauttaa renkaan öljyiksi ja esimerkiksi kierrätyshiilimustaksi.  Niillä voidaan valmistaa kokonaan uusia renkaita tai muovituotteita.

”Jatkossakin rengasmateriaalin hyödyntämiseen tarvitaan erilaisia tapoja, sillä yhä useammassa käyttökohteessa on opittava käyttämään uusio- ja kierrätysmateriaaleja”, Takala näkee.

Esimerkiksi yleisurheilukenttien pinta- ja joustorakenteessa renkaasta valmistettu kierrätysrouhe on ollut edullinen ja toimintavarma materiaali vuosikymmeniä.

Viime vuonna Kirkkonummella Veikkolan uusitussa urheilukentässä käytettiin pinnoitteena ensimmäistä kertaa Suomen Rengaskierrätyksen Lopella valmistamaa kumirouhetta. Aikaisemmin vastaava materiaali piti tuoda ulkomailta.

”Käyttötavasta riippumatta oleellista on, että Suomessa hyödynnettävä materiaali on kerätty ja jalostettu lähellä”, Takala sanoo.