Sinebrychoffin Taidemuseo

Kutsu näyttelyn ennakkoesittelyyn ti 10.2.2026 klo 14: Runous käy vuoropuhelua kuvataiteen kanssa Yö-näyttelyssä

27.1.2026 09:10:00 EET | Sinebrychoffin Taidemuseo | Tiedote

Jaa

Yö-näyttelyssä nähdään uudenlaista yhteistyötä runoilijan kanssa. Runous ja kuvataide johdattavat katsomaan tuiki tuttua vuorokaudenaikaa ja viehättymään sen mystisestä tunnelmasta. Yötä ja unimaailmaa tutkiva näyttely esittelee vanhaa eurooppalaista taidetta sekä teoksia 1800-luvulta nykypäivään.  

Tervetuloa näyttelyn ennakkoesittelyyn ti 10.2.2026 klo 14.00. Ilmoittaudu mukaan: merja.haikio@siff.fi   

Jänis, jolla on loistavat silmät.
Saara Salmi (s. 1981): Rabbit, sarjasta About Alice and the Rabbit, 2011. Valtion taideteostoimikunnan kokoelma, Kansallisgalleria.

Näyttelyn ennakkoesittely   
ti 10.2.2026 klo 14

Museonjohtaja Kirsi Eskelinen esittelee näyttelyn. Paikalla myös näyttelyn runoilija Henriikka Tavi sekä näyttelyarkkitehtuurista vastannut muotoilija Lauri Johansson, jotka kertovat työskentelystään näyttelyn parissa. 
Ilmoittaudu tiedotustilaisuuteen: merja.haikio@siff.fi    

Yö   
12.2.–23.8.2026 
Sinebrychoffin taidemuseo 


Sinebrychoffin taidemuseon näyttely tutkii yötä ja sen monia eri kasvoja. Taideteosten lisäksi vahvasti mukana oleva runous johdattaa mystisen vuorokaudenajan äärelle. Runoilija Henriikka Tavi on kirjoittanut runoja osaksi näyttelyä taideteosten ja teeman inspiroimana. 

Kävijät johdatetaan tunnelmoimaan ja tulkitsemaan yötä, toisin kuin selittämään auki tätä vuorokaudenaikaa. Näyttely on yksittäisten teosten sijaan kokonaistaideteos, jossa myös arkkitehtuurilla on suuri rooli. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa muotoilija Lauri Johansson. 

”Lähdimme rohkeasti kokeilemaan täysin uudenlaista konseptia, jossa yhteistyö runoilijan kanssa avaa uusia tulkintoja. Näyttelyarkkitehtuuri vahvistaa osaltaan hienosti öistä tunnelmaa lavastuksellisilla elementeillä”, museonjohtaja Kirsi Eskelinen sanoo.

Yötä ja unimaailmaa tutkiva näyttely kuljettaa iltahämärästä aamunkoittoon. Ensin hiipii illan hämärä ja kuu nousee taivaalle. Kuu on innoittanut muun muassa Ivan Aivazovskia (1817–1900) ja Albert Edelfeltiä (1854–1905). Iltasadut ja lampaiden laskeminen toimivat rituaaleina, jotka rauhoittavat unen lähteille. Karel Dujardin (1626–1678) ja Johann Heinrich Roos (1631–1685) kuvaavat lampaita grafiikoissaan. Unien matkassa määränpää yllättää ja asiat ovat usein omaperäisiä ja hieman vinksallaan. Unien omaperäiseen maailmaan voi nähdä yhtymäkohtia muun muassa Saara Salmen (s. 1981) ja Mikko Ängeslevän (s. 1982) teoksissa. Painajaiset väistyvät viimeistään, kun aamun aurinko sarastaa ja uusi päivä koittaa.

Näyttelyn teokset ovat Kansallisgallerian omasta kokoelmasta ja esillä on vanhan eurooppalaisen taiteen lisäksi maalaustaidetta, grafiikkaa ja veistoksia 1800-luvulta nykypäivään. Esillä on myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta kopioituja arkistokortteja, joihin on tallennettu suomalaista kansanperinnettä unista ja enneunista. Perheen pienimmät on myös huomioitu näyttelyn suunnittelussa muun muassa ripustamalla teoksia alemmalle korkeudelle sekä tarjoamalla aktiviteettia. Näyttelyn kuraattori on Kersti Tainio.


Runous virittää yöhön

Näyttelyn suunnittelussa pyrittiin luomaan tunnelmia ja antamaan tilaa katsojan assosiaatioille. Tämä johdatti myös uudenlaiseen yhteistyöhön runoilija Henriikka Tavin kanssa.

”Runojen kirjoittaminen oli osa näyttelyn kokonaisuuden rakentamista. Tapasimme työryhmän kanssa useampaan otteeseen ja esittelin ideani jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Oli mielekästä kirjoittaa dialogissa näyttelyyn valittujen taideteosten kanssa”, Tavi kertoo. 

Tavanmukaisten näyttelytekstien sijaan seiniltä voi lukea runoutta, joka virittää tarkastelemaan teemaa ja esillä olevia teoksia. Runot tuovat uusia tasoja teosten tulkintaan sekä yhtymäpinnan nykyaikaan. Taideteokset käyvät vuoropuhelua runouden kanssa.  

”Kun kirjoitan runoa, ajattelen tekeväni taidetta ja varmasti moni jonkin muun taiteen edustaja ajattelee esimerkiksi maalaavansa tai esittävänsä runoa”, Tavi sanoo. 

Runoutta voi istahtaa lukemaan näyttelyn lomassa myös erkkerin lukupisteeseen, johon on koottu kotimaisten runoilijoiden teoksia. Erkkerin huonekalut on peitetty lakanoilla ja siellä voi rauhoittua talviteloille laitetun huvilan tunnelmissa. Näyttelyn tapahtumissa on myös runous vahvasti edustettuna.


Unet ja enteet

Suurin osa meistä käyttää yöajan nukkumiseen, ja unet ovatkin olennainen osa tätä vuorokaudenaikaa. Unet ovat sekä jaettu ja universaali että hyvin yksityinen ja selittämätön näkyjen rajamaa. Ne johdattavat meidät omaan maailmaansa, missä kaikki on mahdollista. 

Unien sisällöt muuttuvat, kun maailma ympärillä muuttuu. Unet kiinnostavat ihmisiä ja niiden tulkinta on yleistä. Näyttelyssä on esillä jäljenteitä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistokorteista, joihin on tallennettu suomalaista kansanperinnettä unista ja enneunista 1800–1900-luvulta. Aineisto on osa arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelmaa. Enneunet povaavat usein muun muassa rahan tuloa, kuolemaa, hyvää ja pahaa. Kävijät voivat myös jakaa omia muistoja unistaan kirjoittamalla tai piirtämällä niitä kortteihin ja jättää ne näyttelyn ajaksi muiden kävijöiden nähtäväksi.  

Näyttely kutsuu tunnelmoimaan jokaiselle tuttua vuorokaudenaikaa ja tarjoaa mahdollisuuden kokea runoutta uudessa kontekstissa.


Näyttelyn kuraattori:  

Kersti Tainio


Näyttelyyn liittyvät tapahtumat:  

17.–21.2.2026 
klo 13–16 
Yön monet sanat – talvilomaviikon nonstop-runopajat   

27.2., 27.3. ja 24.4.2026 
klo 15–18 
Runobaari 

28.2.2026 
klo 12–15 
Aseeminen askartelukerho 

22.4.2026 
klo 17.30 
Nokturnon kokeellinen Open Mic “Yö & Unet” 

27.5.2026 
klo 17.30
Tuli & Savun Hämärä-klubi 

29.5., 26.6. ja 31.7.2026 
klo 15–17 
Filosofin kanssa taiteen äärellä




Oy Sinebrychoff Ab tukee Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jänis, jolla on loistavat silmät.
Saara Salmi (s. 1981): Rabbit, sarjasta About Alice and the Rabbit, 2011. Valtion taideteostoimikunnan kokoelma, Kansallisgalleria.
Lataa
Rannalla veneitä ja ihmisiä.
Ivan Aivazovski (1817–1900): Napolinlahti, 1844. Kansallisgallerian kokoelma, Sinebrychoffin taidemuseo, kokoelma Beatrice Granberg.
Kansallisgalleria / Aleks Talve.
Lataa
Nojatuolin takana on haamu ja possu.
Mikko Ängeslevä (s. 1982): Toinen puoli, 2024. Kansallisgallerian kokoelma, Nykytaiteen museo Kiasma, Kansan Sivistysrahaston Päivi ja Paavo Lipposen rahaston taidekokoelma.
Kansallisgalleria / Petri Virtanen.
Lataa

Linkit

Sinebrychoffin taidemuseo

Pääsymaksu: Museolippu 21 € / Alennuslippu 13 € / Vapaa pääsy Museokortilla / alle 18-vuotiaat 0 €. Museolippu verkosta ostettuna 19€. Vapaa pääsy toisen kerroksen kotimuseoon ja kokoelmanäyttelyyn.

Aina kuukauden viimeisenä perjantaina on koko museoon maksuton sisäänpääsy klo 15–18.   

Avoinna: ti, to, pe 11–18, ke 10–20, la, su 10–17, ma suljettu.
 
Vuonna 2026 museo on kokonaan suljettu remontin vuoksi 12.1.–11.2.2026 välisen ajan. Kotimuseo ja kokoelmanäyttely (2. kerros) on suljettu 7.1.–16.2.2026 välisen ajan. 
 
Heinä- ja elokuussa museo on avoinna myös maanantaisin. 1.7.–31.8.2026 aukioloajat ovat: ma 11–17, ti, to, pe 11–18, ke 10–20, la, su 10–17.

Opasvaraukset: Kansallisgallerian palvelumyynti, p. 0294 500 500 (ma–pe klo 10–14) myynti@kansallisgalleria.fi

Yhteystiedot: Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40, 00120 Helsinki, p. 0294 500 460, www.siff.fi

Facebook @siffmuseo | Instagram @Sinebrychoffartmuseum | X @Sinebrychoffart


Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Lisäksi se hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa, rakentaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä.
Kansallisgalleria

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sinebrychoffin Taidemuseo

Inbjudan till förhandsvisning av utställningen tisdagen den 22.9 kl 14: Den ystra konstnärsgruppen Bentvueghels och deras lustiga smeknamn27.8.2026 09:20:00 EEST | Pressmeddelande

Utställningen Påfågeln i trädgården – Mathias Withoos och Rom presenterar konstnärsgruppen Bentvueghels, vars medlemmar levde ett liv fyllt av konst i 1600-talets Rom. Den nederländske målaren Mathias Withoos upplevde gemenskap och unika stunder som en del av denna sammanslutning. På utställningen ser vi också verk av en konstnär vars smeknamn väntat på att bli funnet i 400 år.

Kutsu näyttelyn ennakkoesittelyyn ti 22.9. klo 14: Riehakas taiteilijajoukko Bentvueghels ja hassut lempinimet27.8.2026 09:20:00 EEST | Tiedote

Riikinkukko puutarhassa – Mathias Withoosin Rooma -näyttely esittelee Bentvueghels-taiteilijaryhmän, jonka jäsenet viettivät yhdessä taiteen täyttämää arkea Roomassa 1600-luvulla. Alankomaalainen taidemaalari Mathias Withoos koki yhteisöllisyyttä ja ainutlaatuisia hetkiä osana tätä porukkaa. Näyttelyssä on mukana myös taiteilija, jonka lempinimi on odottanut löytämistään 400 vuoden ajan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye