Uusi tutkimus avaa muunsukupuolisen identiteetin rakentumista ja haastaa huolipuhetta sosiaalisesta mediasta
YTM Vilja Jaaksi tutkii väitöskirjassaan muunsukupuolisen identiteetin ja transyhteisöjen muodostumista sosiaalisessa mediassa. Tutkimus syventää ymmärrystä muunsukupuolisuudesta ilmiönä ja pohtii poliittisen keskustelun roolia somearjessa.

Transidentiteetit eivät tartu sosiaalisessa mediassa, eikä somekuplassa oleminen tarkoita yhteiskunnallisesta keskustelusta irtautumista. Identiteetin rakentaminen on aktiivinen prosessi, ja myös somessa on tarve tiloille eri tarkoituksiin.
Tämä selviää YTM Vilja Jaaksin tuoreesta väitöstutkimuksesta, joka tutki sosiaalisen median merkitystä trans- ja muunsukupuolisten suomalaisten arjessa.
– Sosiaalisella medialla on ollut todella tärkeä rooli sukupuolen moninaisuuden tuomisessa osaksi laajempaa kulttuuria. Samalla somen roolista kiertää paljon huolipuhetta ja vääristyneitä käsityksiä.
Jaaksi tarkastelee väitöskirjassaan muunsukupuolisen identiteetin neuvottelua yksilöiden identiteetin ja kollektiivisten määritelmien välillä.
Somen transyhteisöjen liimana toimii jaetun haavoittuvuuden poliittinen kommentointi. Someen luodaan erikseen tiloja yhteisölliselle olemiselle ja laajemmalle poliittiselle osallistumiselle.
Muunsukupuolisuuden rajojen neuvottelua
Muunsukupuolisuus, eli mies/nainen jaon ulkopuolelle asettuvat sukupuolikokemukset, nousi kulttuurilliseen keskusteluun 2010-luvun aikana. Kuvaukset muunsukupuolisuudesta leviävät somessa, ja monille some on paikka, jossa omaa sukupuoli-identiteettiä aletaan tarkastella ensimmäistä kertaa.
– Identiteetin rakentaminen on kuitenkin aktiivinen ja työläs prosessi, myös somessa. Yksilöt neuvottelevat samaistumisen kokemuksiaan suhteessa aiempiin identiteetteihin ja ihmissuhteisiin, mitkä voivat olla keskenään ristiriidassa, Jaaksi sanoo.
Somessa kiertävät kuvastot myös muokkaavat mielikuvia siitä, mitä tarkoittaa olla muunsukupuolinen.
– Haastateltavani kokivat, että tullakseen nähdyksi ’oikeasti’ muunsukupuolisena, heidän tulisi näyttää selkeästi joltain muuta kuin mieheltä tai naiselta. Monet kuitenkin kipuilivat sitä, että tällainen ilmaisu ei tuntunut omalta.
Identiteetin neuvottelu on sekä henkilökohtainen että kollektiivinen asia. Omaa kokemusta peilataan yhteisiin määritelmiin, ja määritelmät ovat jatkuvan neuvottelun alla. Yksilöt tarkastelevat kriittisesti niin laajemman yhteiskunnan kuin trans- ja muunsukupuolisen yhteisön odotuksia siitä, ”millainen minun tulisi olla”.
Politiikka ja yhteisöllisyys kietoutuvat yhteen
Viime vuosina transvihamielinen puhe ja politiikka ovat lisääntyneet kansainvälisesti. Turvattomuuden ja haavoittuvuuden kokemus heijastuu yhteisöissä kiertäviin meemeihin ja yhteisön rakentamisen käytäntöihin, Jaaksi kuvaa.
– Meemit kuvaavat humoristisesti transihmisten kohtaamia epäkohtia, ja ovat samanaikaisesti poliittista kommentointia sekä samanlaisuuden kokemusta tuottava yhteisön liima.
Turvattomuuden kokemukset heijastuvat myös somen käyttöön laajemmin. Transihmiset pyrkivät suojaamaan itseään ja toisiaan somessa kiertävältä transvihamielisyydeltä luomalla suljettuja tai tarkkaan seulottuja sometiloja.
Tällaiset somekuplat eivät kuitenkaan sulkeneet heitä täysin pois julkisesta keskustelusta, vaan toimivat ajoittaisen vetäytymisen paikkoina, kun keskustelu kävi liian kuormittavaksi.
– Huolipuhe somekuplien vaikutuksesta poliittiseen polarisaatioon olettaa somen olevan ennen kaikkea poliittinen areena. Mutta elämme yhä enemmän tavallista arkeamme somealustoilla: Eikö somessakin voisi ajatella olevan kodin tai oman huoneen kaltaisia tiloja, jonne vetäydymme olemaan yksin tai omien kanssa?
Väitöskirjan tutkimusaineisto koostuu 33 haastattelusta ja 18 somepäiväkirjasta.
YTM Vilja Jaaksi esittää väitöskirjansa ”Who Are We, and Am I One of Us? Nonbinary Identity and Ambivalent Belonging on Social Media” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 31.1.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, auditorio Aava, Arcanuminkuja 1, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Kata Kyrölä (University College London, Britannia) ja kustoksena professori Anu Koivunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sukupuolentutkimus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilja JaaksiVäitöskirjatutkija
vilja.a.jaaksi@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/vilja-jaaksiMediapalveluarkisin klo 9-15
Puh:+358 50 567 7197viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat


Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Tekoäly löytää järjestyksen historiallisesta kielestä, vaikka aineisto olisi täynnä virheitä27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Väitöskirjatutkija FM Liina Revon digitaalisen humanismin tutkimus tarjoaa konkreettisia uusia työkaluja vanhojen tekstien ymmärtämiseen. Koneoppimisen avulla voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi kirjeet, oikeustapaukset ja esseet historiallisissa aineistoissa käytännön tutkimustyöhön soveltuvalla tavalla.
Tutkijat etsivät keinoja Suomen innovaatioparadoksin ratkaisemiseksi26.1.2026 12:30:00 EET | Tiedote
Suomessa on huipputason osaamista, vahvaa koulutusta ja mittavia TKI-panostuksia – mutta silti kestävää talouskasvua ei synny. Tutkijat haluavat ratkaista tämän ristiriidan, jota kutsutaan Suomen innovaatioparadoksiksi. Median edustajat ovat tervetulleita Helsingissä järjestettävään sidosryhmätilaisuuteen torstaina 29.1.2026.
Turun yliopisto vahvistaa luonnon monimuotoisuuteen liittyvää toimintaa perustamalla Suomen ensimmäisen biodiversiteettitieteiden laitoksen26.1.2026 11:25:16 EET | Tiedote
Turun yliopisto on ollut luonnon monimuotoisuuden tutkimuksen edelläkävijä 1990-luvulta lähtien. Tänä vuonna yliopisto vahvistaa tieteenalaa, kun yliopiston biodiversiteettiyksikkö laajentaa toimintaansa ja muuttuu Suomen ensimmäiseksi biodiversiteettitieteiden laitokseksi 1.4.2026 alkaen. Laitoksen tavoitteena on perustutkimuksen rinnalla lisätä tutkimuksen monitieteisyyttä, laajentaa biodiversiteettitieteiden opetusta sekä vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Tutkijat kehittävät uusia fermentoituja kasvisruokaratkaisuja – Business Finlandilta tutkimusprojektille 1,5 miljoonan euron rahoitus26.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa kehitetään keinoja valmistaa alihyödynnetyistä raaka-aineista uusia kasviperäisiä fermentoituja elintarvikeratkaisuja, jotka ovat turvallisia, maukkaita, terveellisiä ja vatsaystävällisiä.
Turun yliopiston kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin noin 3900 hakijaa – hakijamäärissä odotettua laskua merkittävien muutosten myötä22.1.2026 15:25:52 EET | Tiedote
Kevään 2026 ensimmäisessä yhteishaussa Turun yliopiston kansainvälisiin kandidaatti- ja maisteriohjelmiin jätettiin noin 4700 hakemusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme