Vuoden Betonirakenne 2025 - Kruunuvuorensilta on näyttävä maamerkki merellisessä kaupunkiympäristössä

Kruunuvuorensilta tuo kokonaan uuden rakennetun elementin ja näyttävän merellisen maamerkin kaupunkiympäristöön. Silta yhdistää kasvavan Laajasalon alueen Helsingin keskustaan raitioliikenteellä, jalankululla ja pyöräilyllä, ja näin edistää kestävien kulkumuotojen käyttöä. Silta avaa meri- ja saaristomaisemaa kaikille sillä liikkujille uudella kiinnostavalla tavalla. Yksityiskohtien suunnittelu ja laadukas toteutus luovat sillalle omaleimaista ilmeikkyyttä.

Hankkeessa on ollut tavoitteena, että silta liikenneväylineen sulautuu erilaisiin ympäristöihin linjan varrella, mutta muodostaa kuitenkin pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän tunnistettavan osan. Siltahankkeen kokonaisuuteen kuuluu myös Finkensilta sekä rantaväylän rakentaminen Korkeasaaren edustalle. Korkeasaaren uusi pääsisäänkäynti avautuu luontevasti reitin varteen.

Uuden Kruunuvuorensillan kokonaispituus on 1191 metriä, sillan teräsbetoninen pyloni nousee 135 metrin korkeuteen ja alituskorkeus on 20 metriä. Kruunuvuorensilta on betonikantinen liittorakenteinen vinoköysi- ja palkkisilta. Silta on koko pituudeltaan vaakakaareva ja sillan pisimmät jännevälit ovat pituudeltaan 260 metriä.

Tuomariston näkemyksen mukaan hankkeessa on kehitetty ja sovellettu edistyksellistä betoniteknologiaa, jossa on hyödynnetty erikoisbetoneja ja reaaliaikaista lämpötilan- sekä lujuuden seurantaa. Työmaa on ollut myös kansallinen edelläkävijä betonin jäähdytyksen hallinnassa. Hankkeessa mallinnettiin tarkkaan betonin lämpötilan kehittymistä ja rakenteita jäähdytettiin massiivisten rakenteiden lämpötilojen rajoittamiseksi.

Rakenteiden korkea, 200 vuoden käyttöikä, erityishaasteet valmisbetonin kanssa ja suunnittelun innovatiivisuus ovat kehittäneet alan käytäntöjä valtakunnallisesti. Esimerkkeinä erityisrakentamisesta mainittakoon muun muassa korkean pylonin rakentaminen Suomen infrarakentamisessa harvoin käytetyllä ns. kiipeävällä muottikalustolla noin neljän metrin valujaksoissa. Muotin muuttuva poikkileikkaus ja tiheä raudoitus tekivät betonointitöistä erittäin haasteellisia. Kuten pylonin poikkileikkaus, muuttui myös sillan välitukien poikkileikkaus koko matkalla, lisäksi tiheä raudoitus ja välitukien yläpäässä oleva vetotanko hankaloittivat betonointeja.

Suuressa osassa rakenteista vaatimuksena oli suola-pakkasrasitusta kestävä korkealujuusbetoni C55/67 P50. Hankkeessa on valettu onnistuneesti paljon vedenalaisia kohteita: paalut, kasuunien työbetonit ja pylonin alin antura. Kohteet betonoitiin valuputken kautta IT-massoilla ns. contractor-menetelmällä. Vedenlaisissa betonoinneissa huolellinen työnsuunnittelu korostui, koska rakenteiden korjaus on käytännössä mahdotonta.

Toteutus on vaatinut eri osapuolten ainutlaatuista yhteistyötä, tarkkaa suunnittelua, huolellista aikataulutusta sekä vaativia teknisiä ratkaisuja, kuten vedenalaisia massiivivaluja, mittatarkkoja merinosturilla tehtyjä kansilohkoasennuksia ja erittäin haasteellista logistiikkaa.

Huomionarvoista on ollut myös rakentamisen mahdollistaminen ympäristö- ja luontoherkällä alueella. Rakentamisen aikataulutusta ohjasivat lintujen pesiminen, meritaimenen kutuvaellus ja vesistövaikutusten kokonaisuus sekä Korkeasaaren eläintarhan eläinten hyvinvoinnin huomiointi rakentamisen aikana.

Palkitsemalla Kruunuvuorensilta-hanke vuoden 2025 Betonipalkinnolla kilpailun tuomaristo haluaa samalla kannustaa tulevien merkittävien infra- ja joukkoliikennehankkeiden toteuttajia panostamaan ympäristön laatuun niin teknisin kuin arkkitehtonisin keinoin.

Finkensilta avattiin kevyen liikenteen käyttöön syksyllä 2025. Korkeasaaren esirakentaminen valmistui alkuvuodesta 2025 ja Kruunuvuorensilta valmistui loppuvuodesta 2025. Silta avataan jalankululle ja pyöräilylle vuoden 2026 aikana ja raitioliikenne alkaa kokonaisuudessaan alkuvuodesta 2027.

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkitaan:

Tilaaja: Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala
Suunnitteluttaja:  Sitowise Oy
Suunnittelija: WSP Finland Oy
Urakoitsijat: TYL Kruunusillat: YIT Infra Oy, Kreate Oy
Siltaurakan valvonta: Rakennuttajatoimisto HTJ Oy
Betonirakenteiden säilyvyyssuunnittelu: Betoniviidakko Oy
Betonin toimittaja: Ruskon Betoni Etelä Oy

Vuoden Betonirakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien ja vuonna 2025 se järjestettiin 56. kerran. Tällä kertaa kilpailuun osallistui 10 korkeatasoista ehdotusta. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry.

Vuoden Betonirakenne 2025 -kilpailun tuomaristo:
Toimitusjohtaja, Jussi Mattila, Betoniteollisuus ry, tuomariston puheenjohtaja
Arkkitehti SAFA, Samuli Miettinen, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
Rakennusarkkitehti RIA, Mika Suihko, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA
Dipl.ins., Pekka Talaskivi, RIL ry
Dipl.ins., Mirva Vuori, Suomen Betoniyhdistys ry
Päätoimittaja, Tapio Kivistö, Rakennuslehti
Päätoimittaja, arkkitehti SAFA, Maritta Koivisto, Betoniteollisuus ry, Betoni-lehti, tuomariston avustaja

Lisätietoja ja tiedotteet:

Betoniteollisuus ry: 

Jussi Mattila
jussi.mattila@rt.fi
Puh. 040-637224

Maritta Koivisto
maritta.koivisto@rt.fi
Puh. 040-9003577

Tietoa kilpailusta:
http://www.betoni.com/tapahtumat/vuoden-betonirakenne

Kohteen lehdistökuvat ovat ladattavissa osoitteesta:
https://betoni.com/medialle/kilpailukohteet/vuoden-betonirakenne-kuvapankki/

Vuoden 2025 Betonirakenne -ehdokkaat (10 kpl):

Vuosaaren biolämpölaitos, Helsinki – Kivinen Rusanen Arkkitehdit
Golfklubitalo Rock-Course, Siuntio – Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy
Villa Eerola-Vuorela, Espoo – HELST Oy
Project Sky, Prysmian, Kirkkonummi – Arkkitehtitoimisto Design Team Oy
Kirjalansalmen silta, Parainen – WSP Finland Oy
Kruunuvuorensilta, Helsinki – Knight Architects, WSP Finland
Tuiran Monitoimitalo, Oulu – Verstas Arkkitehdit Oy
Kottby grundskola, Käpylän ruotsinkielinen peruskoulu, Helsinki – AOR Arkkitehdit Oy
As Oy Aallonharja -asuinkerrostalo, Jyväskylä – AOR Arkkitehdit Oy
EriCa – Green Chemistry Park, Espoo – JKMM Arkkitehdit Oy