Luonnonarvokauppa tarjoaa vaihtoehdon hiljaiselle suojelulle – toimivassa markkinassa pelkkiä voittajia

Hiljaisella suojelulla tarkoitetaan yleensä metsänomistajien omaehtoisia ja korvauksettomia päätöksiä rajata metsäalueita kokonaan metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle tai käsitellä niitä vain pienimuotoisesti. Hiljainen suojelu korostuu etenkin pienemmillä metsätiloilla, PTT taustoittaa.

PTT:n arvio on merkittävä uutinen, sillä metsien suojelun kannalta hiljainen suojelu jää monesti tilastojen ulkopuolelle. Valtaosa hiljaiseen suojeluun ryhtyneistä metsänomistajista perustelee ratkaisuaan päätäntävallan pysymisellä itsellään. Kiinnostusta erilaisiin suojelusopimuksiin tai luonnonarvokauppoihin kuitenkin riittää.

”PTT:n teettämä kyselytutkimus tuo esille sen, että metsänomistajat ovat valmiita suojelemaan metsiään. Omalta osaltaan omaehtoisista ja korvauksettomista suojelukohteista kertoo myös se, että houkuttelevia virallisia suojeluvaihtoehtoja tai rahoitusta niihin ei ole ollut tarjolla riittävästi”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola pohtii.

Hiljaista suojelua ei tule sekoittaa harmaaseen suojeluun, korostaa Mäki-Hakola. Harmaalla suojelulla tarkoitetaan sitä, että maa- ja metsätalouden harjoittamista rajoitetaan epäsuorasti ja epäselvästi ilman virallisia päätöksiä ja korvauksia.

Luonnonarvokauppa tarjoaa toivottuja joustoja

Sopimuspohjaisia suojelutoimia ovat esimerkiksi määräaikaiset ja pysyvät suojelusopimukset. Suuri potentiaali suojelutoimissa kohdistuu parhaillaan kuitenkin luonnonarvokauppaan.

Luonnonarvokaupassa toimija ostaa luonnonarvoja metsänomistajalta. Suojelusopimuksissa korvaukset tulevat monesti valtion kassasta, mutta luonnonarvokaupassa ostajina voivat toimia esimerkiksi kunnat, yritykset ja yksityishenkilöt.

”Suojelusopimuksiin olisi tunkua enemmän kuin valtiolla on varaa maksaa. Tarkat kriteerit rajaavat myös suojeluun soveltuvia kohteita. Luonnonarvokaupassa osapuolet voivat sopia kaikesta vapaasti, ja tämä tarjoaa paljon toivottua joustoa. Hiljaista suojelua harjoittavilla metsänomistajilla on varmasti paljon tarjottavaa luonnonarvokaupalle”, MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitari kommentoi.

Luonnonarvokauppa on siirtynyt viime vuosina ylätason keskustelusta käytäntöön. Metsänomistajat voivat kartoittaa kohteitaan myyntiin esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten luonnonhoidon asiantuntijoiden avulla. Ympäri Suomea toimivat yhdistykset ovat panostaneet metsänomistajien luontopalveluiden tarjoamiseen merkittävästi.

”Hiljaista suojelua tulee olemaan jatkossakin, mutta uskomme, että monet kohteet soveltuisivat hyvin tarjottavaksi luonnonarvokauppaan. Kun oikea kohde löytyy sopivalle ostajalle ja sopimukset miellyttävät kaikkia, on kaupassa pelkkiä voittajia”, Siitari korostaa.

Lisätietoja:
Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK
p. +358 40 502 6810

Heli Siitari, ympäristöasiantuntija, MTK
p. +358 50 591 2771