Hallitus haluaa laajentaa Kelan tiedonsaantioikeuksia – Talentian huolena sosiaalihuollon kasvava työmäärä ja asiakkaiden oikeusturva

Hallituksen tavoitteena on ehkäistä Kelan etuuksien väärinkäytöksiä laajentamalla viranomaisten tiedonsaantioikeuksia pankki- ja tilitietoihin, terveystietoihin sekä lääkärinlausuntoihin.

Talentian mukaan esitysluonnos painottaa kontrollia ja automaattista tiedonkeruuta tavalla, joka voisi vaarantaa kansalaisten oikeus- ja tietoturvaa sekä lisätä sosiaalihuollon työmäärää.

– Terveystiedot kuuluvat henkilötietojen kaikkein arkaluonteisimpaan ydinalueeseen ja pankkitilien tilitapahtumatiedot kuuluvat perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkinnan mukaan yksityiselämän suojan ydinalueeseen. Mitä enemmän arkaluonteista tietoa keskitetään yhteen viranomaiseen, sitä suuremmat ovat tietoturvaloukkausten riskit, sanoo Talentian erityisasiantuntija Heidi Pekkarinen.

Vaikutukset heijastuvat sosiaalihuoltoon

Erityisen ongelmallista on, että esitys ohittaa esitysluonnoksessaan laajasti tutkitun tosiasian: Suomessa sosiaaliturvan alikäyttö on huomattavasti yleisempää ja rakenteellisesti vakavampaa kuin sen väärinkäyttö.

– Erilaisten selvitysten mukaan jopa 20–50 prosenttia toimeentulotukeen oikeutetuista ei hae tukea lainkaan, Pekkarinen kertoo.

Riskinä on, että uudistuksen myötä luottamus sosiaaliturvajärjestelmään heikkenee ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten kynnys hakea etuuksia kasvaa.

Tämä johtaa Talentian mukaan elämäntilanteiden kriisiytymiseen ja ongelmien kasaantumiseen sosiaalihuollon vastuulle, mikä lisää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden, kuten sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden, työtaakkaa entisestään.

– Samalla muutos kaventaisi asiakkaan roolia omassa tilanteessaan, kun etuuden hakija ei enää toimisi ensisijaisesti aktiivisena toimijana ja tietojen toimittajana, vaan hallinnollisen tiedonkeruun kohteena, Pekkarinen huomauttaa.