Valtio-omisteiset sijoitusrahastot muokkaavat globaalia taloutta – uusi aineisto avaa rahastojen vaikutuksia
28.1.2026 06:50:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Valtio-omisteiset sijoitusrahastot ovat nousseet keskeisiksi toimijoiksi globaalissa taloudessa ja kansainvälisessä politiikassa, mutta niiden vaikutuksia on ollut vaikea tutkia hajanaisen datan vuoksi. Uusi SWIFT-aineisto kokoaa ensimmäistä kertaa kattavat tiedot 145 rahastosta 79 maassa lähes sadan vuoden ajalta. Aineisto mahdollistaa aiempaa systemaattisemman tutkimuksen rahastojen roolista niin globaalissa talousjärjestelmässä kuin isäntämaidensa pitkän aikavälin kehityksessä. Tulokset auttavat arvioimaan, millaisissa oloissa sijoitusrahastot tukevat talouden vakautta ja milloin ne voivat lisätä riskejä.
Luonnonvaroista globaaleiksi sijoittajiksi
Valtio-omisteiset sijoitusrahastot (sovereign wealth funds) syntyivät alun perin keinoksi hallita luonnonvaroista, erityisesti öljystä ja kaasusta, saatavia äkillisiä tuloja. Sijoittamalla varoja ulkomaille pyrittiin estämään valuuttakurssin liiallista vahvistumista ja siitä seuraavaa muiden talouden sektorien heikkenemistä, ilmiötä, joka tunnetaan Hollannin tautina.
2000-luvulla rahastojen rooli on kuitenkin laajentunut. Yhä useampi valtio on perustanut sijoitusrahaston, ja monissa maissa rahastot sijoittavat myös kotimaisiin kehitys- ja infrastruktuurihankkeisiin. Samalla niistä on tullut merkittäviä toimijoita maailman osakemarkkinoilla ja siten myös osa kansainvälisen politiikan taloudellista valtaa.
Mikä selittää sijoitusrahastojen buumin ja vaikutukset?
Laboren Outi Jurvasen ja kansainvälisen tutkijaryhmän uusi tutkimus vastaa keskeisiin avoimiin kysymyksiin: miksi valtio-omisteisten sijoitusrahastojen määrä on kasvanut nopeasti, auttavatko ne luonnonvararikkaita maita välttämään niin sanotun luonnonvarakirouksen eli ilmiön, jossa runsaat luonnonvaratulot voivat heikentää pitkän aikavälin talouskehitystä esimerkiksi korruption, heikompien instituutioiden ja yksipuolistuvan talousrakenteen kautta, sekä millaisissa institutionaalisissa oloissa rahastot toimivat tehokkaasti ja läpinäkyvästi.
Uusi SWIFT-aineisto kokoaa hajallaan olleen tiedon
Tutkimuksen keskiössä on uusi SWIFT-aineisto (Sovereign Wealth Fund Information and Transparency), joka kokoaa yhteen tiedot 145 valtio-omisteisesta rahastosta vuosilta 1932–2023. Aineisto kattaa 79 maata ja on laajin julkisesti saatavilla oleva kokonaisuus laatuaan.
Aineisto on koottu useista lähteistä, kuten rahastojen tilinpäätöksistä ja olemassa olevista tietokannoista. Se on yhdistetty muuttujiin, jotka kuvaavat maiden poliittisia instituutioita, luonnonvaravarallisuutta sekä rahastojen hallintoa ja läpinäkyvyyttä.
Alustavat tulokset avaavat uusia tutkimusmahdollisuuksia
Tutkimusmuistiossa esitellään aineiston pohjalta tehtyjä alustavia tilastollisia korrelaatioita. Ne viittaavat siihen, että rahastojen vaikutukset kansainvälisiin suhteisiin, isäntämaiden talouteen ja hallinnon laatuun vaihtelevat merkittävästi maiden ja rahastojen ominaisuuksien mukaan.
Aineisto mahdollistaa jatkossa aiempaa vahvemmat kausaaliset tutkimusasetelmat, joissa voidaan arvioida, missä määrin rahastot itsessään vaikuttavat talouskehitykseen ja missä määrin ratkaisevaa on isäntämaan institutionaalinen ympäristö.
Esimerkiksi Norja on onnistunut välttämään niin sanotun “luonnonvarojen kirouksen”, sekä “Hollannin taudin.” Ei ole kuitenkaan selvää, onko tämä rahaston ansiota, vai olisiko vahvat instituutiot omaava Norja onnistunut hallinnoimaan öljyvarallisuuttaan ilmankin rahastoa. Aineistomme avulla tätä kysymystä voidaan nyt tutkia aiempaa tarkemmin, sanoo tutkija Outi Jurvanen.
Tutkijaryhmä
- Anar K. Ahmadov, Leiden University
- Jente Althuis, United Nations Institute for Disarmament Research
- Farid Guliyev, American University in Dubai
- Outi Jurvanen, Helsingin yliopisto / Labore
- Sofia van den Dijssel, WTS Foundation
Tutkimus on julkaistu International Studies Quarterly -lehdessä. Linkki tutkimukseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Outi JurvanentutkijaMakrotalous
Puh:050 5115 466outi.jurvanen@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yrittäjäperheiden lapsista ei useimmiten tule muita parempia yrittäjiä15.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tuore Tampereen yliopiston, Laboren ja VATT:n tutkijoiden tutkimus osoittaa, että yrittäjäperheiden lapset ryhtyvät Suomessa muita useammin yrittäjiksi, mutta vanhempien yrittäjyystausta ei keskimäärin selitä yritysten parempaa menestystä. Tutkimus on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Labor Economics -tiedejulkaisussa.
Suomen yritysdynamiikka on kiihtynyt – kasvuyritysten työllisyysosuus noussut Yhdysvaltojen ohi13.1.2026 07:12:00 EET | Tiedote
Suomessa yritysrakenteiden uudistuminen on ollut 2010-luvulla vilkkaampaa kuin Yhdysvalloissa, selviää Laboren tuoreesta analyysistä. Työpaikkoja on syntynyt ja tuhoutunut Suomessa nopeammin, ja erityisen nopeasti on kasvanut orgaanisesti kasvaneiden yritysten työllisyysosuus. Yhdysvalloissa vastaava osuus on samaan aikaan pienentynyt. Tulokset viittaavat siihen, että suomalaisessa yrityskentässä on edelleen kasvupotentiaalia, joka tukee myönteistä talouskehitystä myös 2020-luvulla.
Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysin työryhmän puheenjohtajana myös vuonna 20267.1.2026 16:48:21 EET | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysityöryhmän WPIA:n hallituksen puheenjohtajana myös vuonna 2026. Tehtävässä hän on keskeisessä roolissa tuottamassa kansainvälisesti vertailukelpoista tutkimustietoa teollisuuspolitiikasta, yritysdynamiikasta ja talouden resilienssistä – tietoa, jolla on suora merkitys Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun vahvistamiselle.
Kiky-sopimus osa 2 – ennen oli toisin?18.12.2025 15:54:12 EET | Blogi
Suomen kustannuskilpailukyky herättää keskustelua. Lääkkeeksi on ehdotettu palkkamalttia, minkä tavoitteena on Suomen talouden vientikysynnän kasvattaminen. Tilanne on kuitenkin erilainen kuin kiky-sopimuksen aikaan vuonna 2016, jolloin sisäistä devalvaatiota viimeksi käytettiin. Kotimaisen kysynnän heikentäminen on Suomen taloustilanteessa huono ratkaisu.
Ennustearvio: Taantumaa ennen talouskasvua17.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti syksyn talousennusteensa syyskuun 25. päivänä. Sen mukaan talous kasvaa kuluvana vuonna 0,6 prosenttia ja kiihtyy ensi vuonna 1,5 prosenttiin. Tänä vuonna talouskasvu jää kuitenkin syyskuussa ennustamaamme heikommaksi. Tulevan vuoden ennuste on edelleen uskottava, mutta edellyttää kotimaisen kysynnän ripeää elpymistä. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimmästä talousennusteesta noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme