Valtio-omisteiset sijoitusrahastot muokkaavat globaalia taloutta – uusi aineisto avaa rahastojen vaikutuksia
28.1.2026 06:50:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Valtio-omisteiset sijoitusrahastot ovat nousseet keskeisiksi toimijoiksi globaalissa taloudessa ja kansainvälisessä politiikassa, mutta niiden vaikutuksia on ollut vaikea tutkia hajanaisen datan vuoksi. Uusi SWIFT-aineisto kokoaa ensimmäistä kertaa kattavat tiedot 145 rahastosta 79 maassa lähes sadan vuoden ajalta. Aineisto mahdollistaa aiempaa systemaattisemman tutkimuksen rahastojen roolista niin globaalissa talousjärjestelmässä kuin isäntämaidensa pitkän aikavälin kehityksessä. Tulokset auttavat arvioimaan, millaisissa oloissa sijoitusrahastot tukevat talouden vakautta ja milloin ne voivat lisätä riskejä.
Luonnonvaroista globaaleiksi sijoittajiksi
Valtio-omisteiset sijoitusrahastot (sovereign wealth funds) syntyivät alun perin keinoksi hallita luonnonvaroista, erityisesti öljystä ja kaasusta, saatavia äkillisiä tuloja. Sijoittamalla varoja ulkomaille pyrittiin estämään valuuttakurssin liiallista vahvistumista ja siitä seuraavaa muiden talouden sektorien heikkenemistä, ilmiötä, joka tunnetaan Hollannin tautina.
2000-luvulla rahastojen rooli on kuitenkin laajentunut. Yhä useampi valtio on perustanut sijoitusrahaston, ja monissa maissa rahastot sijoittavat myös kotimaisiin kehitys- ja infrastruktuurihankkeisiin. Samalla niistä on tullut merkittäviä toimijoita maailman osakemarkkinoilla ja siten myös osa kansainvälisen politiikan taloudellista valtaa.
Mikä selittää sijoitusrahastojen buumin ja vaikutukset?
Laboren Outi Jurvasen ja kansainvälisen tutkijaryhmän uusi tutkimus vastaa keskeisiin avoimiin kysymyksiin: miksi valtio-omisteisten sijoitusrahastojen määrä on kasvanut nopeasti, auttavatko ne luonnonvararikkaita maita välttämään niin sanotun luonnonvarakirouksen eli ilmiön, jossa runsaat luonnonvaratulot voivat heikentää pitkän aikavälin talouskehitystä esimerkiksi korruption, heikompien instituutioiden ja yksipuolistuvan talousrakenteen kautta, sekä millaisissa institutionaalisissa oloissa rahastot toimivat tehokkaasti ja läpinäkyvästi.
Uusi SWIFT-aineisto kokoaa hajallaan olleen tiedon
Tutkimuksen keskiössä on uusi SWIFT-aineisto (Sovereign Wealth Fund Information and Transparency), joka kokoaa yhteen tiedot 145 valtio-omisteisesta rahastosta vuosilta 1932–2023. Aineisto kattaa 79 maata ja on laajin julkisesti saatavilla oleva kokonaisuus laatuaan.
Aineisto on koottu useista lähteistä, kuten rahastojen tilinpäätöksistä ja olemassa olevista tietokannoista. Se on yhdistetty muuttujiin, jotka kuvaavat maiden poliittisia instituutioita, luonnonvaravarallisuutta sekä rahastojen hallintoa ja läpinäkyvyyttä.
Alustavat tulokset avaavat uusia tutkimusmahdollisuuksia
Tutkimusmuistiossa esitellään aineiston pohjalta tehtyjä alustavia tilastollisia korrelaatioita. Ne viittaavat siihen, että rahastojen vaikutukset kansainvälisiin suhteisiin, isäntämaiden talouteen ja hallinnon laatuun vaihtelevat merkittävästi maiden ja rahastojen ominaisuuksien mukaan.
Aineisto mahdollistaa jatkossa aiempaa vahvemmat kausaaliset tutkimusasetelmat, joissa voidaan arvioida, missä määrin rahastot itsessään vaikuttavat talouskehitykseen ja missä määrin ratkaisevaa on isäntämaan institutionaalinen ympäristö.
Esimerkiksi Norja on onnistunut välttämään niin sanotun “luonnonvarojen kirouksen”, sekä “Hollannin taudin.” Ei ole kuitenkaan selvää, onko tämä rahaston ansiota, vai olisiko vahvat instituutiot omaava Norja onnistunut hallinnoimaan öljyvarallisuuttaan ilmankin rahastoa. Aineistomme avulla tätä kysymystä voidaan nyt tutkia aiempaa tarkemmin, sanoo tutkija Outi Jurvanen.
Tutkijaryhmä
- Anar K. Ahmadov, Leiden University
- Jente Althuis, United Nations Institute for Disarmament Research
- Farid Guliyev, American University in Dubai
- Outi Jurvanen, Helsingin yliopisto / Labore
- Sofia van den Dijssel, WTS Foundation
Tutkimus on julkaistu International Studies Quarterly -lehdessä. Linkki tutkimukseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Outi JurvanentutkijaMakrotalous
Puh:050 5115 466outi.jurvanen@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tutkimus: Korkeatuloisten perheiden lapset päätyvät yrittäjiksi moninkertaisesti muita useammin19.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus osoittaa, että korkeatuloisista perheistä tulevat lapset päätyvät yritysten omistajiksi ja yrittäjiksi huomattavasti muita useammin. Vanhempien tulojakauman ylimmästä prosentista tulevat lapset ovat yli viisi kertaa todennäköisemmin yrityksen omistajia ja lähes kolme kertaa todennäköisemmin uusia yrityksiä perustavia yrittäjiä kuin alimman tulopuolikkaan lapset. Keskeinen selittävä tekijä on omistajuuskokemus ennen yrittäjäksi ryhtymistä.
Tutkimustulokset: Henkilökohtainen ohjaus tehoaa, pelkkä kirje ei – hakeva toiminta lisää matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen16.3.2026 10:34:36 EET | Tiedote
Pelkkä tieto ei riitä houkuttelemaan matalasti koulutettuja aikuisia koulutukseen. Etlan ja Laboren tutkimus osoittaa, että kirjeitse lähetetty tieto koulutusmahdollisuuksista ei lisännyt koulutukseen hakeutumista, mutta työpaikoilla toteutettu henkilökohtainen ohjaus lisäsi osallistumista toisen asteen opintoihin noin kahdeksan prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että koulutuksen kasautumista voidaan purkaa kohdennetulla ja henkilökohtaisella tuella, vaikka se vaatii enemmän resursseja.
M&A-podcast: Kurjistuuko nuoriso? Tilastot vastaavat13.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
M&A&X-erikoisjaksossa puretaan yksi suomalaisen talouskeskustelun kysymyksistä: jäävätkö nuoret taloudellisesti jälkeen vanhemmista sukupolvista. Nuorisobarometri kertoo kasvavasta pessimismistä, mutta mitä tilastot todella näyttävät tuloista, varallisuudesta ja koulutuksesta?
KUTSU | Labore julkistaa kevään talousennusteensa 2.4.12.3.2026 17:36:40 EET | Kutsu
Kestääkö orastava kasvu geopolitiikan jännitteet? Kiihtyykö kotimainen inflaatio öljyn hinnan tahdissa? Helpottaako työmarkkinoiden jumi?
Tutkimus- ja kehityspolitiikan vaikutuksia arvioivissa kasvumalleissa jää usein keskeinen vaihe tarkastelematta11.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Innovaatioperustaisia kasvumalleja käytetään arvioitaessa tutkimus- ja kehittämispolitiikan vaikutuksia talouskasvuun. Laboren uudessa tutkimuksessa huomautetaan että näissä malleissa tarkastellaan usein vain pitkän aikavälin lopputuloksia – ei sitä, miten talous käytännössä siirtyy uuteen tasapainoon politiikkamuutosten jälkeen. Siirtymäpolkujen analyysi on tärkeää, koska politiikkamuutosten vaikutukset voivat näkyä taloudessa vasta pitkän ajan kuluttua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme