STTK: Henkilöstön hallintoedustusta koskevat lakimuutokset eivät riitä
28.1.2026 14:59:04 EET | STTK ry. | Tiedote
Lakiesitys henkilöstön hallintoedustuksesta etenee. STTK:n mielestä esitys ei vahvista henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yritysten päätöksenteossa riittävästi.

Yhteistoimintalain muutoksia valmisteleva työryhmä on saanut työnsä päätökseen ja lausuntokierros lakiesityksestä on alkanut. STTK jätti työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen, koska siinä esitetyt muutokset eivät vahvista riittävästi henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yrityksen päätöksenteossa.
Lakiesityksen mukaan hallintoedustus koskisi vain yrityksiä, joissa on vähintään 100 työntekijää. STTK:n mielestä tämä raja on liian korkea.
– Hallintoedustus pitäisi muiden Pohjoismaiden tapaan ulottaa yrityksiin ja yhteisöihin, joissa on vähintään 25–35 työntekijää. Näin varmistetaan, että henkilöstön ääni kuuluu aidosti myös pienemmissä yrityksissä, STTK:n juristi Sanna Rantala sanoo.
Henkilöstön hallintoedustuksella on tutkimuksissa havaittu olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Se vahvistaa tuottavuutta, lisää työnantajien ja työntekijöiden välistä luottamusta ja sitouttaa henkilöstöä. STTK:n selvityksen perusteella mahdollisuutta henkilöstön hallintoedustukseen käytetään Suomessa kuitenkin vähän, ja merkittävässä osassa yrityksiä sitä ei tehdä lainkaan.
Hallintoedustus tulee järjestää ensisijaisesti hallituksessa
Sen lisäksi, että henkilöstön hallintoedustus toteutuu Suomessa vain harvoin, se järjestetään usein näennäisiin hallintoelimiin, kuten laajennettuihin johtoryhmiin, joissa henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset. Nyt esitetyt lakimuutokset eivät estä tämän jatkumista.
– Esityksen mukaan henkilöstön enemmistöllä olisi oikeus vaatia hallintoedustusta ja se toteutettaisiin työnantajan valinnan mukaan joko hallituksessa tai johtoryhmissä. Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta hallintoedustus tulisi ensisijaisesti järjestää hallituksessa. Halutessaan osapuolet voisivat sopia hallintoedustuksen järjestämisestä muussa yrityksen toimielimessä, joka kattaa yrityksen kaikki liiketoiminta-alueet, Rantala sanoo.
Työryhmä ei käsitellyt sanktioita. STTK:n mielestä niitä pitäisi vahvistaa erityisesti tilanteissa, joissa työnantaja ei järjestä hallintoedustusta lain mukaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna Rantalajuristi
Puh:040 646 9864sanna.rantala@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
Taas takapakkia tasa-arvolle: Palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoa viivästytetään23.4.2026 15:14:49 EEST | Tiedote
Suomi jättää noudattamatta palkkaepätasa-arvoa kurovan palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoaikaa ja rikkoo näin räikeästi sopimusvelvoitteitaan.
STTK: Kehysriihi ei antanut työkaluja kasvuun ja työllisyyteen22.4.2026 22:01:57 EEST | Tiedote
Kehysriihipäätökset varmistavat, että Suomen talous on ongelmissa jatkossakin. Talouden ja työmarkkinoiden luottamus ei palaudu lisäleikkauksilla tai näennäisillä kasvutoimilla.
STTK haluaa kehysriihestä kasvun vauhdittamista: Epäluottamusta ja eriarvoisuutta luovan talouspolitiikan on loputtava13.4.2026 10:43:30 EEST | Tiedote
Kasvun vauhdittaminen edellyttää työllisyyttä ja luottamusta vahvistavia toimia, vahvaa veropohjaa sekä panostuksia osaamiseen ja julkisiin palveluihin.
STTK: Tasa-arvolain muutosesitykset ovat sumutusta, raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimin vähene26.3.2026 14:05:07 EET | Tiedote
Hallituksen esitys tasa-arvolain muutoksista raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn. Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vähentää työelämän raskaus- ja perhevapaasyrjintää. STTK:n puheenjohtajan Else-Mai Kirvesniemen mielestä lakimuutokset ovat silkkaa sumutusta, kun samaan aikaan eduskunnassa käsitellään määräaikaisten työsuhteiden helpottamiseen tähtäävää lakiesitystä. Työsopimuslailla halutaan heikentää määräaikaisissa työsuhteissa olevien turvaa mahdollistamalla perusteettomat määräaikaiset työsopimukset vuodeksi. ─ Toisella kädellä yritetään antaa, mutta toisella otetaan, ja lopputulos jopa heikkenee nykytilaan verrattuna. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimenpiteillä vähene, Kirvesniemi kiteyttää. Tasa-arvolain muutosesitysten perusteella lakia täsmennettäisiin siten, että syrjintäperusteisiin lisättäisiin määräaikaisuus, vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus. Muutoksia tehtäisiin myös esimerkiksi vuokratyöt
STTK: Keski- ja pienipalkkaisten ostovoimaa tuettava keventämällä palkkaverotusta17.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Keskipalkkaisten ostovoima on edelleen heikko, vaikka reaalipalkat kasvavat tänä vuonna. STTK:n tuoreiden laskelmien mukaan keski- ja pienipalkkaisten palkkaverotusta on kevennettävä maltillisesti, jotta kotimainen kysyntä ja talouskasvu saadaan vauhtiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme