Tutkijat selvittävät suomalaisten asenteita vieraslajeja kohtaan – vastaa kyselyyn
28.1.2026 09:30:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopiston tutkijat selvittävät, millaisia ajatuksia, mielikuvia ja asenteita suomalaisilla on haitallisia vieraslajeja kohtaan. Kun ihmisten asenteita ymmärretään paremmin, voidaan suunnitella tehokkaampia keinoja vieraslajien torjuntaan.

Haitalliset vieraslajit ovat eläimiä, kasveja tai muita eliöitä, jotka ihminen on siirtänyt – joko tarkoituksella tai tahattomasti – luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle. Vieraslajit aiheuttavat haittaa luonnon monimuotoisuudelle, ekosysteemipalveluille, taloudelle tai ihmisten hyvinvoinnille.
– Suomessa esiintyy tällä hetkellä yli sata lajia, jotka on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi joko kansallisesti tai Euroopan Unionin toimesta, kertoo Turun yliopiston biologian laitoksen väitöskirjatutkija Akanksha Ingale.
Haitalliset vieraslajit ovat ongelmallisia, koska ne leviävät nopeasti, kilpailevat alkuperäisten lajien kanssa ja voivat muuttaa elinympäristöjä. Tämä johtaa usein luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ekosysteemien toiminnan muutoksiin. Lisäksi vieraslajit voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haittoja, jotka näkyvät satotappioina tai vaikuttavat ihmisten terveyteen.
Ihmisten asenteilla on merkittävä rooli siinä, miten vieraslajeihin puututaan
Suomessa haitalliset vieraslajit ovat yhä yleisempiä arkisissa ympäristöissä, kuten puutarhoissa, puistoissa ja kaupunkien viheralueilla. Ihmisten tietoisuus ja asenteet niitä kohtaan vaihtelevat kuitenkin suuresti. Yleisillä käsityksillä on tutkijoiden mukaan merkittävä rooli siinä, miten haitallisiin vieraslajeihin käytännössä puututaan.
– Vieraslajeista keskustellaan usein tieteellisissä ja poliittisissa yhteyksissä, mutta torjuntatoimet ovat myös riippuvaisia siitä, miten ihmiset yleisesti ottaen suhtautuvat asiaan. Tutkimukseni tavoitteena on tuoda esiin arjen näkökulmia ja kokemuksia, Ingale sanoo.
Ihmisten vieraslajiasenteita tutkijat kartoittavat verkkokyselyllä, joka on avoin kaikille riippumatta siitä, ovatko vieraslajit vastaajalle tuttu vai tuntemattomampi ilmiö. Kysely keskittyy mielipiteisiin ja käsityksiin, ei tieteelliseen asiantuntemukseen.



Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Akanksha IngaleVäitöskirjatutkijaBiologian laitos, Turun yliopisto
Yhteydenotot englanniksi.
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Suomalaisten suuryritysten muutoskyvykkyys monin paikoin heikkoa28.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomalaisissa suuryrityksissä muutoksia johdetaan usein olemattomilla resursseilla ilman yhteisiä malleja tai pysyviä rakenteita, mikä osaltaan heikentää muutosten onnistumista ja organisaatioiden kykyä uudistua, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Uusi tutkimus avaa muunsukupuolisen identiteetin rakentumista ja haastaa huolipuhetta sosiaalisesta mediasta27.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
YTM Vilja Jaaksi tutkii väitöskirjassaan muunsukupuolisen identiteetin ja transyhteisöjen muodostumista sosiaalisessa mediassa. Tutkimus syventää ymmärrystä muunsukupuolisuudesta ilmiönä ja pohtii poliittisen keskustelun roolia somearjessa.
Väitös: Tekoäly löytää järjestyksen historiallisesta kielestä, vaikka aineisto olisi täynnä virheitä27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Väitöskirjatutkija FM Liina Revon digitaalisen humanismin tutkimus tarjoaa konkreettisia uusia työkaluja vanhojen tekstien ymmärtämiseen. Koneoppimisen avulla voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi kirjeet, oikeustapaukset ja esseet historiallisissa aineistoissa käytännön tutkimustyöhön soveltuvalla tavalla.
Tutkijat etsivät keinoja Suomen innovaatioparadoksin ratkaisemiseksi26.1.2026 12:30:00 EET | Tiedote
Suomessa on huipputason osaamista, vahvaa koulutusta ja mittavia TKI-panostuksia – mutta silti kestävää talouskasvua ei synny. Tutkijat haluavat ratkaista tämän ristiriidan, jota kutsutaan Suomen innovaatioparadoksiksi. Median edustajat ovat tervetulleita Helsingissä järjestettävään sidosryhmätilaisuuteen torstaina 29.1.2026.
Turun yliopisto vahvistaa luonnon monimuotoisuuteen liittyvää toimintaa perustamalla Suomen ensimmäisen biodiversiteettitieteiden laitoksen26.1.2026 11:25:16 EET | Tiedote
Turun yliopisto on ollut luonnon monimuotoisuuden tutkimuksen edelläkävijä 1990-luvulta lähtien. Tänä vuonna yliopisto vahvistaa tieteenalaa, kun yliopiston biodiversiteettiyksikkö laajentaa toimintaansa ja muuttuu Suomen ensimmäiseksi biodiversiteettitieteiden laitokseksi 1.4.2026 alkaen. Laitoksen tavoitteena on perustutkimuksen rinnalla lisätä tutkimuksen monitieteisyyttä, laajentaa biodiversiteettitieteiden opetusta sekä vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme