Audiomedia Oy

Tutkija Tuomas Niinistö: Lähes puolet Suomen kaukolämmöstä tuotetaan puulla

28.1.2026 08:52:32 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
Tutkija Tuomas Niinistö.
Tutkija Tuomas Niinistö.

Puun poltto energiatuotannossa korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää päästöjä

Nykyään noin 45 prosenttia suomalaisista asuu kaukolämmitetyissä kiinteistöissä ja lähes puolet kaukolämmöstä tuotetaan puupohjaisilla polttoaineilla. – Puuenergia on ollut erinomainen vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Tuomas Niinistö.

–Suomen energiajärjestelmä on muuttunut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt, turpeen energiakäyttöä on ajettu alas ja uusiutuvan energian osuus on kasvanut nopeasti. Vaikka viime vuosina energiapaletti on monipuolistunut tuuli- ja aurinkovoiman, hukkalämpöjen ja energiatehokkuusinvestointien myötä, puuenergian merkitys maamme energiajärjestelmässä on edelleen erittäin suuri.

Poliittiset tavoitteet ovat ohjanneet metsäenergian käytön lisäämiseen. – Puuenergia tarjoaa useita etuja. Se on kotimainen helposti saatavilla oleva polttoaine, joka soveltuu hyvin hajautettuun energiantuotantoon. Kaukolämmön tuotannossa metsähakkeen käyttö kasvoi merkittävästi, kun puu korvasi erityisesti kivihiiltä, raskasta polttoöljyä, maakaasua ja turvetta.

Runkopuun osuus energiatuotannossa vajaa viidennes

Niinistön mukaan yksi sitkeimmistä väärinymmärryksistä puun energiakäytössä on se, että energiantuotanto perustuisi laajamittaisesti arvokkaan ainespuun polttamiseen. – Todellisuudessa noin 60 prosenttia puuenergian kokonaiskulutuksesta on metsäteollisuuden sivuvirtoja kuten mustalipeää, kuorta, purua, haketta. Vuonna 2024 Suomessa hakatusta noin 72 miljoonasta kuutiometristä kotimaista runkopuuta vain noin 18 prosenttia päätyi suoraan poltettavaksi.

–Tästäkin määrästä lähes puolet käytettiin pientalojen tulisijoissa halkoina ja klapeina. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytetystä metsähakkeesta suurin osa koostuu pieniläpimittaisesta rangasta, kokopuusta ja hakkuutähteistä, eikä sahateollisuudelle tai selluntuotantoon kelpaavasta ainespuusta.

Energiapuun korjuu on Niinistön mukaan kytkeytynyt myös metsänhoidollisiin tavoitteisiin. – Nuorten metsien hoidon ja ensiharvennusten taloudellista kannattavuutta parantaa, kun pieniläpimittaiselle puulle on olemassa energiakäyttöä.

Puun rooli energiantuotannon päästöjen vähentämisessä on merkittävä

Puuenergian ilmastovaikutuksista ja puun uusiutuvuudesta energialähteenä käydään Niinistön mukaan polarisoitunutta keskustelua. – Yksi keskeinen kiistakysymys koskee sitä, voidaanko puun polttoa pitää uusiutuvana ja päästöttömänä. Puun poltosta syntyvän biogeenisen hiilen näkökulmasta puu eroaa fossiilisista polttoaineista ratkaisevasti.

–Puun poltossa vapautuva hiilidioksidi on peräisin hiilestä, joka on sitoutunut ilmakehästä kasvillisuuteen fotosynteesin kautta. Tämä hiili jatkaa kiertoaan biosfäärin ja ilmakehän välillä. Fossiilisten polttoaineiden käytössä ilmakehään vapautetaan hiiltä, joka on ollut varastoituneena maaperässä ja kallioperässä miljoonia vuosia.

Tarkasteltaessa kehitystä vuosien 2000 ja 2023 välillä nähdään, että puupolttoaineiden käytön kasvu on korvannut merkittäviä määriä fossiilista energiaa. – Jos sama energiamäärä olisi tuotettu kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla vuoden 2023 polttoainejakauman mukaisesti, ilmakehään olisi päästetty yli 7 miljoonaa tonnia fossiilista hiilidioksidia.

–Tämä määrä vastaa yli kymmentä prosenttia Suomen vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä ja on mittaluokaltaan noin kaksinkertainen Raahen terästehtaan vuosipäästöihin verrattuna. Puun rooli energiantuotannon päästöjen vähentämisessä on ollut merkittävä myös ilmastotavoitteiden kannalta.

Kotimaisen puun poltto korvaa kolmen miljardin arvosta fossiilisen energian tuontia

Niinistö muistuttaa, että puuenergian merkitys ei rajoitu ilmastotavoitteisiin.
– Taloudellisesti kyse on laajasta arvoketjusta, joka ulottuu metsänomistajista korjuu-, kuljetus- ja haketusyrittäjiin sekä energiantuottajiin.

–Vuonna 2023 metsähakkeesta maksettiin suomalaisille toimijoille arviolta noin 600 miljoonaa euroa. Tämä raha jäi kotimaan talouteen, erityisesti maakuntiin, joissa vaihtoehtoisia elinkeinoja on usein rajallisesti.

Jos puupohjaista bioenergiaa ei olisi ollut lainkaan käytössä, korvaavan energian, kivihiilen, maakaasun ja öljyn, hankinta olisi kasvattanut Niinistön mukaan energialaskua noin 3 miljardilla eurolla vuodessa. – Tämä summa olisi pääosin valunut Suomen rajojen ulkopuolelle ja heikentänyt vaihtotasetta.

–Puuenergia on siten ollut paitsi energiapoliittinen myös kansantaloudellinen ratkaisu, joka on vahvistanut huoltovarmuutta ja työllisyyttä.

Puuenergialla suuri merkitys säätövoimana ja huoltovarmuuden turvaamisessa

Energiajärjestelmän murros kohti sähköistymistä ja sääriippuvaista tuotantoa korostaa Niinistön mukaan säätövoiman merkitystä. – Tuuli- ja aurinkovoima ovat keskeisiä tulevaisuuden energialähteitä, mutta niiden tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan.

–Kylmimmät talvipäivät, jolloin lämmön tarve on suurimmillaan, osuvat usein ajankohtiin, jolloin aurinkovoiman tuotanto on olematonta ja tuulivoimankin tuotanto voi olla heikkoa. Näissä tilanteissa puupohjaisen energian rooli on merkittävä.

Turpeen käytön alasajo on entisestään korostanut puuenergian roolia säätövoimana. – Mikäli puuenergian kulutuksen perustaso laskee liikaa, vaarana on, että energiapuun hankintaketjut, kalusto ja osaaminen rapautuvat. Tällöin kyky vastata nopeasti huoltovarmuustilanteisiin heikkenee.

Puuenergian käyttö säilyy merkittävänä 2040-luvulle

Tutkimusten ja nykyisten investointinäkymien perusteella puuenergian käytön huippu on todennäköisesti nähty, ja kulutus on kääntynyt laskuun. – Monien nykyisten lämpö- ja voimalaitosten elinkaari lähestyy loppuaan 2030-luvun lopulla, ja puuenergian tulevaisuuden kannalta on keskeistä, millaisilla ratkaisuilla ne korvataan.

–Sähkökattilat, lämpöpumput, hukkalämmöt ja vetytalous tarjoavat vaihtoehtoja, mutta niiden laajamittainen käyttöönotto vie aikaa. Erityisesti vetytalouden kehitys on vielä epävarmaa.

Puuenergian käyttö tulee Niinistön mukaan vähitellen laskemaan, mutta äkillistä romahdusta on vaikea nähdä. – Fossiilisia polttoaineita käytetään edelleen, ja kaikkia energian käyttökohteita ei voida sähköistää nopeasti tai kustannustehokkaasti.

–Biogeenisen hiilidioksidin talteenotto ja jatkojalostus voivat tulevaisuudessa pidentää puun energiakäytön arvoketjua. Sellutehtaat ja suuret voimalaitokset ovat merkittäviä biogeenisen hiilidioksidin lähteitä, joita voidaan hyödyntää synteettisten polttoaineiden raaka-aineena.

Puun poltto on ollut Suomelle viisas valinta

Suomen olosuhteissa puupohjainen energia on ollut Niinistön mukaan realistinen, tehokas ja monivaikutteinen tapa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, tukea aluetaloutta ja vahvistaa huoltovarmuutta.

–Kun tarkastellaan kokonaisuutta, ilmastovaikutuksia, energiajärjestelmän toimivuutta, taloudellisia hyötyjä ja tulevaisuuden vaihtoehtoja, on perusteltua sanoa, että puun käyttö energiantuotannossa on ollut Suomessa viisas valinta.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: Tuomas Niinistö, tuomas.niinisto@luke.fi

Kuvat

Tutkija Tuomas Niinistö.
Tutkija Tuomas Niinistö.
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala: Ilmastopolitiikan painopiste on päästöjen vähentämisessä6.7.2026 13:10:27 EEST | Artikkeli

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan mukaan suomalainen metsäkeskustelu on ajautunut tilanteeseen, jossa metsät nähdään liian usein ilmasto-ongelmana eikä osana ratkaisua. –Ilmastopolitiikan tärkein tehtävä on edelleen fossiilisten päästöjen vähentäminen, samalla kun metsiä hyödynnetään entistä korkeampaa arvonlisää tuottavien uusien biotuotteiden, hiilen talteenoton ja puhtaiden investointien perustana. Hallitus ei valmistele hakkuurajoituksia, vaan uskoo metsien kasvun vahvistamiseen, teknologisiin innovaatioihin ja aktiiviseen EU-vaikuttamiseen.

Lapwall Oyj:n Sauli Ylinen: Datakeskuksissa tavoitellaan vähähiilistä rakentamista23.6.2026 10:50:15 EEST | Artikkeli

Datakeskusten rakentaminen on noussut Suomessa yhdeksi rakennusalan merkittävimmistä kasvusegmenteistä. – Kun miljardiluokan investoinneissa jokainen viivästynyt päivä voi maksaa valtavia summia, rakentamisen tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi nousevat nopeus, toimitusvarmuus, tekninen laatu ja riskienhallinta, sanoo esivalmistettujen puuelementtien rakentamiseen erikoistuneen LapWall Oyj:n tuote- ja kehityspäällikkö Sauli Ylinen. Datakeskusrakentaminen uudistaa rakentamisen toimintamalleja Vuoden 2025 elokuussa YIT uutisoi rakentavansa Kajaaniin XTX Marketsin toisen datakeskuksen, mihin LapWall toimitti kattoelementtiratkaisun. – Hanke osoittaa, että puuratkaisut soveltuvat myös kaikkein vaativimpiin teknisiin ympäristöihin. Datakeskusrakentaminen on paljon enemmän kuin yksi nopeasti kasvava markkina. Se on laboratorio, jossa kehitetään tulevaisuuden rakentamisen toimintamalleja ja jossa suomalainen puurakentaminen voi näyttää koko potentiaalinsa. Ylisen mukaan datakeskusrakentaminen ei

Pääjohtaja Olli Rehn: Metsistä on tullut ilmastopolitiikan sivujuonne17.6.2026 12:19:41 EEST | Artikkeli

EU tarvitsee metsäartiklan EU tuottaa runsaasti metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä, mutta unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa eikä metsille omaa oikeudellista perustaa. – Vaikka metsät ovat Suomen ja Euroopan kannalta hyvin merkittävä luonnonvara, jolla on sekä taloudellista että luonnonarvoihin liittyvää merkitystä, metsiä koskeva päätöksenteko tapahtuu muiden politiikkasektoreiden kautta, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehn muistuttaa, että monet metsiin vaikuttavat komission aloitteet perustuvat ympäristö- tai ilmastopolitiikan toimivaltaan. –Metsäpolitiikkaa tehdään epäsuorasti. Metsäpolitiikan kansallinen toimivalta näyttää paperilla vahvalta, mutta käytännössä metsiin vaikutetaan ympäristöartiklojen nojalla. Se johtaa helposti siihen, että Suomen ja muiden metsämaiden kannalta tärkeät taloudelliset näkökulmat jäävät vähemmälle huomiolle. –Tasapaino on horjahtanut. Omana aikanani komissiossa metsiä tarkasteltiin kolmesta suunnasta: ympäristöpolitiikan,

Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli

Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist

MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli

Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye