Tutkija Tuomas Niinistö: Lähes puolet Suomen kaukolämmöstä tuotetaan puulla

Puun poltto energiatuotannossa korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää päästöjä

Nykyään noin 45 prosenttia suomalaisista asuu kaukolämmitetyissä kiinteistöissä ja lähes puolet kaukolämmöstä tuotetaan puupohjaisilla polttoaineilla. – Puuenergia on ollut erinomainen vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Tuomas Niinistö.

–Suomen energiajärjestelmä on muuttunut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt, turpeen energiakäyttöä on ajettu alas ja uusiutuvan energian osuus on kasvanut nopeasti. Vaikka viime vuosina energiapaletti on monipuolistunut tuuli- ja aurinkovoiman, hukkalämpöjen ja energiatehokkuusinvestointien myötä, puuenergian merkitys maamme energiajärjestelmässä on edelleen erittäin suuri.

Poliittiset tavoitteet ovat ohjanneet metsäenergian käytön lisäämiseen. – Puuenergia tarjoaa useita etuja. Se on kotimainen helposti saatavilla oleva polttoaine, joka soveltuu hyvin hajautettuun energiantuotantoon. Kaukolämmön tuotannossa metsähakkeen käyttö kasvoi merkittävästi, kun puu korvasi erityisesti kivihiiltä, raskasta polttoöljyä, maakaasua ja turvetta.

Runkopuun osuus energiatuotannossa vajaa viidennes

Niinistön mukaan yksi sitkeimmistä väärinymmärryksistä puun energiakäytössä on se, että energiantuotanto perustuisi laajamittaisesti arvokkaan ainespuun polttamiseen. – Todellisuudessa noin 60 prosenttia puuenergian kokonaiskulutuksesta on metsäteollisuuden sivuvirtoja kuten mustalipeää, kuorta, purua, haketta. Vuonna 2024 Suomessa hakatusta noin 72 miljoonasta kuutiometristä kotimaista runkopuuta vain noin 18 prosenttia päätyi suoraan poltettavaksi.

–Tästäkin määrästä lähes puolet käytettiin pientalojen tulisijoissa halkoina ja klapeina. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytetystä metsähakkeesta suurin osa koostuu pieniläpimittaisesta rangasta, kokopuusta ja hakkuutähteistä, eikä sahateollisuudelle tai selluntuotantoon kelpaavasta ainespuusta.

Energiapuun korjuu on Niinistön mukaan kytkeytynyt myös metsänhoidollisiin tavoitteisiin. – Nuorten metsien hoidon ja ensiharvennusten taloudellista kannattavuutta parantaa, kun pieniläpimittaiselle puulle on olemassa energiakäyttöä.

Puun rooli energiantuotannon päästöjen vähentämisessä on merkittävä

Puuenergian ilmastovaikutuksista ja puun uusiutuvuudesta energialähteenä käydään Niinistön mukaan polarisoitunutta keskustelua. – Yksi keskeinen kiistakysymys koskee sitä, voidaanko puun polttoa pitää uusiutuvana ja päästöttömänä. Puun poltosta syntyvän biogeenisen hiilen näkökulmasta puu eroaa fossiilisista polttoaineista ratkaisevasti.

–Puun poltossa vapautuva hiilidioksidi on peräisin hiilestä, joka on sitoutunut ilmakehästä kasvillisuuteen fotosynteesin kautta. Tämä hiili jatkaa kiertoaan biosfäärin ja ilmakehän välillä. Fossiilisten polttoaineiden käytössä ilmakehään vapautetaan hiiltä, joka on ollut varastoituneena maaperässä ja kallioperässä miljoonia vuosia.

Tarkasteltaessa kehitystä vuosien 2000 ja 2023 välillä nähdään, että puupolttoaineiden käytön kasvu on korvannut merkittäviä määriä fossiilista energiaa. – Jos sama energiamäärä olisi tuotettu kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla vuoden 2023 polttoainejakauman mukaisesti, ilmakehään olisi päästetty yli 7 miljoonaa tonnia fossiilista hiilidioksidia.

–Tämä määrä vastaa yli kymmentä prosenttia Suomen vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä ja on mittaluokaltaan noin kaksinkertainen Raahen terästehtaan vuosipäästöihin verrattuna. Puun rooli energiantuotannon päästöjen vähentämisessä on ollut merkittävä myös ilmastotavoitteiden kannalta.

Kotimaisen puun poltto korvaa kolmen miljardin arvosta fossiilisen energian tuontia

Niinistö muistuttaa, että puuenergian merkitys ei rajoitu ilmastotavoitteisiin.
– Taloudellisesti kyse on laajasta arvoketjusta, joka ulottuu metsänomistajista korjuu-, kuljetus- ja haketusyrittäjiin sekä energiantuottajiin.

–Vuonna 2023 metsähakkeesta maksettiin suomalaisille toimijoille arviolta noin 600 miljoonaa euroa. Tämä raha jäi kotimaan talouteen, erityisesti maakuntiin, joissa vaihtoehtoisia elinkeinoja on usein rajallisesti.

Jos puupohjaista bioenergiaa ei olisi ollut lainkaan käytössä, korvaavan energian, kivihiilen, maakaasun ja öljyn, hankinta olisi kasvattanut Niinistön mukaan energialaskua noin 3 miljardilla eurolla vuodessa. – Tämä summa olisi pääosin valunut Suomen rajojen ulkopuolelle ja heikentänyt vaihtotasetta.

–Puuenergia on siten ollut paitsi energiapoliittinen myös kansantaloudellinen ratkaisu, joka on vahvistanut huoltovarmuutta ja työllisyyttä.

Puuenergialla suuri merkitys säätövoimana ja huoltovarmuuden turvaamisessa

Energiajärjestelmän murros kohti sähköistymistä ja sääriippuvaista tuotantoa korostaa Niinistön mukaan säätövoiman merkitystä. – Tuuli- ja aurinkovoima ovat keskeisiä tulevaisuuden energialähteitä, mutta niiden tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan.

–Kylmimmät talvipäivät, jolloin lämmön tarve on suurimmillaan, osuvat usein ajankohtiin, jolloin aurinkovoiman tuotanto on olematonta ja tuulivoimankin tuotanto voi olla heikkoa. Näissä tilanteissa puupohjaisen energian rooli on merkittävä.

Turpeen käytön alasajo on entisestään korostanut puuenergian roolia säätövoimana. – Mikäli puuenergian kulutuksen perustaso laskee liikaa, vaarana on, että energiapuun hankintaketjut, kalusto ja osaaminen rapautuvat. Tällöin kyky vastata nopeasti huoltovarmuustilanteisiin heikkenee.

Puuenergian käyttö säilyy merkittävänä 2040-luvulle

Tutkimusten ja nykyisten investointinäkymien perusteella puuenergian käytön huippu on todennäköisesti nähty, ja kulutus on kääntynyt laskuun. – Monien nykyisten lämpö- ja voimalaitosten elinkaari lähestyy loppuaan 2030-luvun lopulla, ja puuenergian tulevaisuuden kannalta on keskeistä, millaisilla ratkaisuilla ne korvataan.

–Sähkökattilat, lämpöpumput, hukkalämmöt ja vetytalous tarjoavat vaihtoehtoja, mutta niiden laajamittainen käyttöönotto vie aikaa. Erityisesti vetytalouden kehitys on vielä epävarmaa.

Puuenergian käyttö tulee Niinistön mukaan vähitellen laskemaan, mutta äkillistä romahdusta on vaikea nähdä. – Fossiilisia polttoaineita käytetään edelleen, ja kaikkia energian käyttökohteita ei voida sähköistää nopeasti tai kustannustehokkaasti.

–Biogeenisen hiilidioksidin talteenotto ja jatkojalostus voivat tulevaisuudessa pidentää puun energiakäytön arvoketjua. Sellutehtaat ja suuret voimalaitokset ovat merkittäviä biogeenisen hiilidioksidin lähteitä, joita voidaan hyödyntää synteettisten polttoaineiden raaka-aineena.

Puun poltto on ollut Suomelle viisas valinta

Suomen olosuhteissa puupohjainen energia on ollut Niinistön mukaan realistinen, tehokas ja monivaikutteinen tapa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, tukea aluetaloutta ja vahvistaa huoltovarmuutta.

–Kun tarkastellaan kokonaisuutta, ilmastovaikutuksia, energiajärjestelmän toimivuutta, taloudellisia hyötyjä ja tulevaisuuden vaihtoehtoja, on perusteltua sanoa, että puun käyttö energiantuotannossa on ollut Suomessa viisas valinta.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi