Varhainen altistuminen antibiooteille yhteydessä suolistomikrobiston muutoksiin ja autoimmuunisairauksien riskiin lapsilla

Väitöskirjassaan Ainonen selvitti varhaisen antibioottialtistuksen yhteyttä lapsen suolen mikrobistoon sekä myöhempiin immuunivälitteisiin sairauksiin ja ylipainoon.

Yleisin syy antibioottialtistukselle alatiesynnytyksen yhteydessä on synnyttäjälle annettava ennaltaehkäisevä antibioottihoito. Sitä annetaan äideille, jotka kantavat B-ryhmän streptokokkibakteeria (GBS). Hoidon tarkoituksena on ehkäistä vastasyntyneen sairastumista vakaviin infektioihin, kuten verenmyrkytykseen tai aivokalvontulehdukseen. Suomessa lähes joka neljäs alateitse synnyttävistä saa antibioottia.

Aiemmissa tutkimuksissa elämän alkuvaiheen antibioottialtistus on yhdistetty lyhytaikaisiin muutoksiin lapsen suolistomikrobistossa, ja näiden muutosten on epäilty liittyvän lisääntyneeseen autoimmuunisairauksien, allergioiden, astman ja ylipainon riskiin. 

Väitöskirjan ensimmäinen osa tarkasteli syntymänaikaisen antibioottialtistuksen ja ensimmäisen elinvuoden aikana annettujen antibioottikuurien vaikutuksia lapsen suolistomikrobistoon yhden vuoden iässä. Prospektiivinen kohorttitutkimus perustui sadan alateitse syntyneen lapsen aineistoon.

Tulokset osoittivat, että syntymänaikainen antibioottialtistus oli yhteydessä suolistomikrobiston muutoksiin vielä yhden vuoden iässä, ja vaikutus oli merkittävämpi kuin ensimmäisen elinvuoden aikana lapselle annettujen antibioottikuurien vaikutus.

Väitöskirjan toisessa osassa tarkasteltiin rekisteritutkimuksena noin 40 000:n Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Oulaskankaan sairaalassa alateitse syntyneen lapsen myöhempää terveyttä. Tutkimuksessa seurattiin autoimmuunisairauksien ja allergisten sairauksien esiintymistä sekä ylipainon ja lihavuuden kehittymistä. 

Tulosten mukaan syntymänaikainen antibioottialtistus oli yhteydessä kohonneeseen lapsuusiän autoimmuunisairauksien riskiin sekä lisääntyneeseen ahtauttavien ilmatiesairauksien lääkitykseen. Sen sijaan lapsen saamat tavanomaiset antibioottikuurit ensimmäisen kahden elinvuoden aikana olivat yhteydessä ylipainoon ja lihavuuteen myöhemmin lapsuudessa.

Tutkimus on havainnoiva, eikä se osoita syy–seuraussuhdetta antibioottialtistuksen ja myöhempien terveysongelmien välillä.

”On mahdollista, että havaittujen yhteyksien taustalla on antibioottien sijaan jokin muu selittävä tekijä. Löydökset tukevat kuitenkin käsitystä siitä, että varhaisilla antibioottihoidoilla ja suolistomikrobistolla voi olla merkitystä lapsen myöhemmälle terveydelle”, Ainonen korostaa.

Antibiootit ovat oikein käytettyinä hengenpelastavia, mutta tutkimuksen tulokset tukevat tarpeettomien antibioottikuurien välttämistä erityisesti varhaislapsuudessa.

Tutustu väitöskirjaan

Lisätietoja väitöstilaisuudesta