Vanhat polttomoottoriautot tupruttavat puolet haitallisista hiukkaspäästöistä
28.1.2026 14:00:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa pieni joukko polttomoottoriautoja tuottaa puolet henkilöautojen haitallisista pienhiukkaspäästöistä sekä katsastuksissa että moottoritieajossa. Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat arvioivat, että ilmanlaatua voidaan parantaa tehokkaimmin romutuspalkkion kaltaisilla kohdennetuilla toimilla.

Suomessa autokannan keski-ikä on Euroopan korkeimpia, ja liikenteen hiukkaspäästöistä suurin osa tulee yli 15 vuotta vanhoista polttomoottoriajoneuvoista. Erityisen saastuttavia ovat vanhat dieselautot ilman hiukkassuodatinta.
Vuoden 2025 lopussa valmistunut tutkimus osoitti, että Suomessa hiukkaspäästöt jakautuvat epätasaisesti: pieni joukko ajoneuvoja tuottaa ison osan kokonaispäästöistä. Tutkijoiden mukaan moottoritieajossa noin 10 % ja katsastusmittauksessa noin 5 % polttomoottoriautoista aiheuttaa noin puolet pienhiukkaspäästöistä.
– Tutkimuksemme mukaan uudet polttomoottoriautot tuottavat moottoritiellä keskimäärin noin 70 % vähemmän hiukkasia kuin romutettavaksi päätyvät vanhat autot. Ilmanlaatua voidaan parantaa huomattavasti tehokkaammin kohdentamalla toimenpiteitä eniten saastuttaviin ajoneuvoihin kuin koko autokantaa koskevilla yleistoimilla, kertoo aerosolifysiikkaan erikoistunut tutkijatohtori Ville Leinonen Tampereen yliopistosta.
Leinonen odottaa, että vuoden 2026 alussa voimaan tullut yli 10 vuotta vanhoja autoja koskeva romutuspalkkio vähentää osaltaan hiukkaspäästöjä kannustamalla uusien vähäpäästöisten menopelien hankkimiseen.
Ajoneuvon ikä ja moottorin koko vaikuttavat päästöihin
Tilastollinen mallinnus osoitti, että ajoneuvon ominaisuudet – erityisesti ensirekisteröintivuosi ja moottorin koko – vaikuttavat merkittävästi hiukkaspäästöihin. Erot bensiini‑ ja dieselajoneuvojen välillä olivat selviä.
– Katsastuksissa mitatut hiukkaspäästöt vuoden 2011 jälkeen käyttöönotetuista dieselautoista ovat vähentyneet hiukkassuodattimien ansiosta, mutta bensiinimoottoriautoissa hiukkaspäästöt ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa. Euro 5 ja 6 -päästöluokkien bensiiniajoneuvojen hiukkaspäästöt ovat katsastusmittauksissa suurempia kuin vastaavien dieselautojen, toteaa apulaisprofessori Panu Karjalainen Tampereen yliopistosta.
Ajonaikaiset päästöt ovat bensiinikäyttöisillä autoilla vain hieman pienempiä kuin dieselautoilla.
– Polttomoottoriperäisten pienhiukkasten vaikutus eritoten kaupunkien ilmanlaatuun on merkittävä, mikä korostaa pienen autojoukon merkitystä ilmanlaadun parantamiseksi, korostaa tutkimusjohtaja Santtu Mikkonen Itä-Suomen yliopistosta.
Euro-päästöluokka on EU:n määrittelemä järjestelmä, joka säätelee ajoneuvojen terveydelle haitallisia pakokaasupäästöjä. Luokituksessa korkeampi arvo tarkoittaa vähemmän päästöjä (Euro 2 – Euro 6).
Hiukkaspäästöjä seurattava jatkuvasti
Tutkijoiden mukaan määräaikaiskatsastukset ovat tehokas keino tunnistaa suuripäästöiset ajoneuvot, mutta todellinen ympäristöhyöty edellyttää tehokkaiden politiikkatoimien ja konkreettisten korjaustoimien lisäksi jatkuvaa seurantaa. Mikkonen uskoo, että EU-säädösten mukainen hiukkaslukumäärän mittaus tulee osaksi katsastuksia myös Suomessa.
Suomessa pakokaasusta peräisin olevien hiukkaspäästöjen odotetaan vähenevän nopeasti, jos sähköautoilla korvataan nimenomaan vanhoja suurpäästöisiä autoja. Samalla muiden päästölähteiden merkitys ilmanlaadulle kasvaa. Hiukkaspäästöjä syntyy myös esimerkiksi autojen renkaista ja jarruista sekä asvaltin kulumisesta.
– Tutkimuksessa käytettyä mallinnusmenetelmää voidaan soveltaa myös muihin ilmansaasteisiin, kuten typenoksideihin, mustaan hiileen ja hiukkasmassaan, tutkijat kertovat.
Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Dekati Oy:n tutkimuksessa analysoitiin sadoista suomalaisista ajoneuvoista määräaikaiskatsastusten yhteydessä kerättyä hiukkaslukumäärää sekä aiemmista tutkimuksista peräisin olevia todelliseen ajoon perustuvia moottoritiemittauksia. Yhdessä aineistot edustavat melko hyvin Suomen henkilöautokantaa ja mahdollistivat ajonaikaisten ja tyhjäkäyntipäästöjen vertailun.
Tutkimus “Detection of high-emitters: Variables affecting particle number emissions in Finnish vehicle fleet” ilmestyi 6.11.2025 Transportation Research -tiedejulkaisussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville Leinonen
050 379 8430
ville.leinonen@tuni.fi
Panu Karjalainen
045 359 2979
panu.karjalainen@tuni.fi
Santtu Mikkonen
040 355 2319
santtu.mikkonen@uef.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Yhä useampi yli 90-vuotias asuu kotona ilman virallista hoitoa27.3.2026 10:16:56 EET | Tiedote
Tervaskannot 90+ -tutkimus käynnistää uuden aineistonkeruun huhtikuussa. Pitkään kerättyä kyselyaineistoa on vastikään hyödynnetty tarkasteltaessa pitkäaikaissairauksien yleisyyden ja toimintakyvyn kehitystä. Tulosten mukaan vanhoista vanhimpien ihmisten sairastuvuus on kasvanut, mutta heidän toimintakykynsä on pysynyt lähes ennallaan.
Älykkäiden sähköverkkojen kehitys vauhtiin miljoonarahoituksella27.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Sähköverkkojen toimintavarmuutta ja häiriönsietokykyä parantava nelivuotinen tutkimushanke saa miljoonan euron rahoituksen STEK ry:ltä. Tampereen yliopiston ja Vaasan yliopiston yhteishankkeessa kehitetään älykäs kokonaisarkkitehtuuri, joka yhdistää sähköverkon reaaliaikaisen tilannekuvan, hajautetun ohjauksen ja virtualisoidun suojausautomaation. Tavoitteena on parantaa Suomen sähköjärjestelmän kykyä kestää häiriöitä ja nopeuttaa palautumista esimerkiksi myrskyjen ja kyberiskujen jälkeen.
Tampereen yliopisto kiinnosti hakijoita yhteishaussa25.3.2026 13:45:45 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yli 34 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin 335 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 600.
Työuupumus näkyy aivoissa – uusi löydös luo pohjan uupumuksen objektiiviselle mittaukselle ja diagnostiikalle25.3.2026 10:20:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus tuo uutta tietoa siitä, mitä uupumus tarkoittaa aivojen ja kehon tasolla. Samalla se avaa mahdollisuuden uusien mittareiden ja yksilöllisten hoitomuotojen kehittämiselle.
Traumaperäisen stressihäiriön hoidon kehittäjä vierailee Tampereen yliopistossa19.3.2026 14:15:53 EET | Tiedote
Traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) psykoterapian kehittäjä Patricia A. Resick vierailee toukokuussa Tampereella luennoimassa psykoterapeuttiopiskelijoille ja muille hoitoalan ammattilaisille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme