Vanhat polttomoottoriautot tupruttavat puolet haitallisista hiukkaspäästöistä

Suomessa autokannan keski-ikä on Euroopan korkeimpia, ja liikenteen hiukkaspäästöistä suurin osa tulee yli 15 vuotta vanhoista polttomoottoriajoneuvoista. Erityisen saastuttavia ovat vanhat dieselautot ilman hiukkassuodatinta.

Vuoden 2025 lopussa valmistunut tutkimus osoitti, että Suomessa hiukkaspäästöt jakautuvat epätasaisesti: pieni joukko ajoneuvoja tuottaa ison osan kokonaispäästöistä. Tutkijoiden mukaan moottoritieajossa noin 10 % ja katsastusmittauksessa noin 5 % polttomoottoriautoista aiheuttaa noin puolet pienhiukkaspäästöistä.

– Tutkimuksemme mukaan uudet polttomoottoriautot tuottavat moottoritiellä keskimäärin noin 70 % vähemmän hiukkasia kuin romutettavaksi päätyvät vanhat autot. Ilmanlaatua voidaan parantaa huomattavasti tehokkaammin kohdentamalla toimenpiteitä eniten saastuttaviin ajoneuvoihin kuin koko autokantaa koskevilla yleistoimilla, kertoo aerosolifysiikkaan erikoistunut tutkijatohtori Ville Leinonen Tampereen yliopistosta.

Leinonen odottaa, että vuoden 2026 alussa voimaan tullut yli 10 vuotta vanhoja autoja koskeva romutuspalkkio vähentää osaltaan hiukkaspäästöjä kannustamalla uusien vähäpäästöisten menopelien hankkimiseen.

Ajoneuvon ikä ja moottorin koko vaikuttavat päästöihin

Tilastollinen mallinnus osoitti, että ajoneuvon ominaisuudet – erityisesti ensirekisteröintivuosi ja moottorin koko – vaikuttavat merkittävästi hiukkaspäästöihin. Erot bensiini‑ ja dieselajoneuvojen välillä olivat selviä.

– Katsastuksissa mitatut hiukkaspäästöt vuoden 2011 jälkeen käyttöönotetuista dieselautoista ovat vähentyneet hiukkassuodattimien ansiosta, mutta bensiinimoottoriautoissa hiukkaspäästöt ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa. Euro 5 ja 6 -päästöluokkien bensiiniajoneuvojen hiukkaspäästöt ovat katsastusmittauksissa suurempia kuin vastaavien dieselautojen, toteaa apulaisprofessori Panu Karjalainen Tampereen yliopistosta.

Ajonaikaiset päästöt ovat bensiinikäyttöisillä autoilla vain hieman pienempiä kuin dieselautoilla.

– Polttomoottoriperäisten pienhiukkasten vaikutus eritoten kaupunkien ilmanlaatuun on merkittävä, mikä korostaa pienen autojoukon merkitystä ilmanlaadun parantamiseksi, korostaa tutkimusjohtaja Santtu Mikkonen Itä-Suomen yliopistosta.

Euro-päästöluokka on EU:n määrittelemä järjestelmä, joka säätelee ajoneuvojen terveydelle haitallisia pakokaasupäästöjä. Luokituksessa korkeampi arvo tarkoittaa vähemmän päästöjä (Euro 2 – Euro 6).

Hiukkaspäästöjä seurattava jatkuvasti

Tutkijoiden mukaan määräaikaiskatsastukset ovat tehokas keino tunnistaa suuripäästöiset ajoneuvot, mutta todellinen ympäristöhyöty edellyttää tehokkaiden politiikkatoimien ja konkreettisten korjaustoimien lisäksi jatkuvaa seurantaa. Mikkonen uskoo, että EU-säädösten mukainen hiukkaslukumäärän mittaus tulee osaksi katsastuksia myös Suomessa.

Suomessa pakokaasusta peräisin olevien hiukkaspäästöjen odotetaan vähenevän nopeasti, jos sähköautoilla korvataan nimenomaan vanhoja suurpäästöisiä autoja. Samalla muiden päästölähteiden merkitys ilmanlaadulle kasvaa. Hiukkaspäästöjä syntyy myös esimerkiksi autojen renkaista ja jarruista sekä asvaltin kulumisesta.

– Tutkimuksessa käytettyä mallinnusmenetelmää voidaan soveltaa myös muihin ilmansaasteisiin, kuten typenoksideihin, mustaan hiileen ja hiukkasmassaan, tutkijat kertovat.

Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Dekati Oy:n tutkimuksessa analysoitiin sadoista suomalaisista ajoneuvoista määräaikaiskatsastusten yhteydessä kerättyä hiukkaslukumäärää sekä aiemmista tutkimuksista peräisin olevia todelliseen ajoon perustuvia moottoritie­mittauksia. Yhdessä aineistot edustavat melko hyvin Suomen henkilöautokantaa ja mahdollistivat ajonaikaisten ja tyhjäkäyntipäästöjen vertailun.

Tutkimus “Detection of high-emitters: Variables affecting particle number emissions in Finnish vehicle fleet” ilmestyi 6.11.2025 Transportation Research -tiedejulkaisussa.