Kysely: Tutkijoiden mielestä akateeminen vapaus kaventunut
4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta | Tiedote
Huolta herättävät erityisesti kasvava institutionaalinen paine, akateemisen toiminnan hyötyajattelu sekä tutkimuksen ja opetuksen lisääntyvä strateginen ohjaus. Selvitys akateemisesta vapaudesta Suomessa julkaistaan 4.2.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) kartoitti syksyllä 2025 tutkimusyhteisön kokemuksia akateemisen vapauden ja tutkijoiden sananvapauden tilasta avoimella verkkokyselyllä. Valtaosa vastaajista arvioi tilanteen Suomessa edelleen melko hyväksi, mutta noin puolet kokee akateemisen vapauden heikentyneen viimeisten kahden vuoden aikana.
Kyselyyn vastasi yli 800 tutkijaa, opettajaa ja tutkimuksen parissa työskentelevää asiantuntijaa eri korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Vaikka kysely ei ole tilastollisesti edustava, se tarjoaa ajantasaisen kuvan tutkijoiden ja opettajien kokemuksista akateemisen vapauden toteutumisesta.
Rahoitus ja strateginen ohjaus huolenaiheina
Selvityksen mukaan akateemiseen vapauteen kohdistuvat haasteet liittyvät erityisesti tutkimuksen ja opetuksen poliittiseen ja taloudelliseen ohjaukseen rahoitusjärjestelmien ja strategisen johtamisen kautta. Vastaajat kuvasivat pidempiä kehityskulkuja, jotka muokkaavat tutkimuksen tekemisen edellytyksiä ja tutkijoiden autonomiaa.
– Selvitys osoittaa, että tutkimusorganisaatioihin sisäistetyt ulkopuoliset paineet voivat muodostaa hiipivän ja osin näkymättömän uhan tutkimuksen vapaudelle, sanoo selvityksen tekijä Esa Väliverronen.
Erityisesti rahoituksen painottuminen lyhyen aikavälin hyödynnettävyyteen ja ennalta määriteltyihin teemoihin voi kaventaa vapaan, tutkijalähtöisen perustutkimuksen edellytyksiä ja ohjata tutkimusaiheiden valintaa. Selvitys nostaa esiin myös tiedeyhteisön sisäisiä jännitteitä: hierarkiat, vallankäyttö sekä kilpailu rahoituksesta ja asemista voivat osaltaan rajoittaa tutkimuksen ja opetuksen vapautta, erityisesti silloin kun strateginen ohjaus ja tulosperusteinen arviointi korostuvat.
Häirintä kaventaa tutkijoiden sananvapautta
Tutkijoiden sananvapauden toteutumista vaikeuttavat häirintä, uhkailu ja maalittaminen, joita esiintyy erityisesti poliittisesti ja yhteiskunnallisesti herkkien aiheiden yhteydessä. Selvityksen vastaajat kuvasivat monenlaisia kokemuksia henkilökohtaisesta uhkailusta ja mustamaalaamisesta, jotka kohdistuvat etenkin julkisuudessa esiintyviin tutkijoihin.
Häirinnän vaikutukset eivät rajoitu yksittäisiin tilanteisiin, vaan ne heijastuvat laajemmin tutkijoiden toimintaan. Osa vastaajista kertoi muuttaneensa viestintäänsä, välttelevänsä tiettyjä aiheita tai vetäytyneensä kokonaan julkisesta keskustelusta häirinnän pelossa. Tämä voi kaventaa tutkimustiedon näkyvyyttä ja heikentää tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun asiantuntijoina.
– Tutkijoihin kohdistuva häirintä ja uhkailu eivät ole vain yksittäisiä tapauksia, vaan ne vaikuttavat laajemmin siihen, mistä aiheista tutkijat uskaltavat puhua ja miten he osallistuvat julkiseen keskusteluun, Väliverronen toteaa.
Selvityksen perusteella häirintä muodostaa osan laajempaa toimintaympäristöä, jossa tutkijoiden sananvapaus voi kaventua myös epäsuorasti. Vaikka kaikki tutkijat eivät itse kohtaa häirintää, tieto muiden kokemuksista voi lisätä varovaisuutta ja itsesensuuria koko tutkimusyhteisössä.
Pitkäjänteistä työtä tutkijoiden sananvapauden tukemiseksi
TJNK on seurannut tutkijoiden sananvapauden tilaa selvityksin vuodesta 2015 lähtien. Vuonna 2023 toteutettu selvitys keskittyi sananvapauteen ja tutkijoiden kohtaamaan häirintään. Uusin selvitys täydentää tätä kuvaa tarkastelemalla akateemisen vapauden tilaa laajemmasta näkökulmasta.
Selvitys on viimeinen osa TJNK:n vuosina 2023–2025 toteuttamaa Tutkijoiden sananvapauden tueksi -hanketta, jonka rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tavoitteena oli kehittää yhdessä tutkimusyhteisön kanssa keinoja tutkijoihin kohdistuvan häirinnän ja painostuksen ehkäisemiseksi. Hankkeen pohjalta TJNK on suosittanut rakenteellisia toimia tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden tukemiseksi Suomessa.
Akateeminen vapaus Suomessa -selvityksen tekijä Esa Väliverronen on toiminut viestinnän professorina Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut tieteen julkisuuskuvaa, akateemista vapautta ja tutkijoiden häirintää. Väliverronen toimi TJNK:n puheenjohtajana vuosina 2021–2024.
Selvityksen Akateemisen vapauden tila Suomessa: tutkijoiden ja opettajien näkemyksiä saa etukäteen olemalla yhteydessä info@tjnk.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esa Väliverronen
Puh:040 7425 293esa.valiverronen@helsinki.fiReetta KettunenPääsihteeriTiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK)
Puh:040 7335 935reetta.kettunen@tjnk.fiLinkit
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK)
Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) edistää luotettavan tutkitun tiedon yhteiskunnallista käyttöä, sanan- ja ilmaisunvapautta sekä kansalaisten luottamusta ja osallisuutta tieteeseen ja tutkimukseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
Suomen korkein tunnustus tiedonjulkistamisesta – kuka tahansa voi ehdottaa palkinnonsaajaa12.11.2025 11:48:51 EET | Tiedote
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myönnetään vuosittain työstä, joka on ansiokkaasti välittänyt tutkittua tietoa suurelle yleisölle ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Palkintoehdotusten tekeminen on demokraattista: kuka tahansa voi tehdä perustellun ehdotuksen valtionpalkinnon saajaksi.
Mehiläisistä avaruuteen – valtion tiedonjulkistamisen apurahat avaavat uusia näkökulmia maailmaan3.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on jakanut vuoden 2025 apurahat, yhteensä 440 000 euroa 38 eri hankkeelle. Rahoitetut hankkeet avaavat uusia väyliä tiedolle, tarinoille ja tuoreille näkökulmille. Suomalainen tiedonjulkistaminen on monimuotoista ja korkeatasoista ja puhuttelee kaikenikäisiä ja -taustaisia yleisöjä.
Tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden turvaaminen vaatii yhteisiä toimia21.5.2025 09:49:09 EEST | Tiedote
Häirintä uhkaa tutkijoita ja tieteen vapautta. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on julkaissut tutkimusyhteisön käyttöön suositukset, joiden tavoitteena on tutkijoiden ja asiantuntijatehtävissä toimivien suojeleminen häirinnältä ja painostukselta. Uudet suositukset tarjoavat konkreettisia keinoja sananvapauden turvaamiseen ja tukirakenteiden kehittämiseen.
Tiedonjulkistamisen apurahoilla tuetaan elinvoimaista tietokulttuuria5.5.2025 09:44:11 EEST | Tiedote
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) myöntää vuosittain apurahoja tietokirjoittamiseen ja muuhun tutkitun tiedon yleistajuistamiseen. Apurahat ovat merkittävä julkinen tukimuoto tutkitun tiedon levittämiselle yhteiskunnassa. TJNK jakaa rahoitusta tänä vuonna 440 000 euron edestä. Apurahojen haku on nyt auki.
Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kommentoi nuorten kokemuksia sananvapaudesta15.4.2025 13:07:11 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriön väistyvä kansliapäällikkö Anita Lehikoinen pohtii Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) haastattelussa koulutusjärjestelmän suhdetta sananvapauteen. Nuorilla on Lehikoisen mukaan monipuolisia keinoja käyttää sananvapauttaan, mutta innokkuutta heikentävät huonoiksi koetut vaikuttamismahdollisuudet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme