Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta

Kysely: Tutkijoiden mielestä akateeminen vapaus kaventunut

4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta | Tiedote

Jaa

Huolta herättävät erityisesti kasvava institutionaalinen paine, akateemisen toiminnan hyötyajattelu sekä tutkimuksen ja opetuksen lisääntyvä strateginen ohjaus. Selvitys akateemisesta vapaudesta Suomessa julkaistaan 4.2.

Kuvituskuva, jossa erilaisia puhekuplia.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) kartoitti syksyllä 2025 tutkimusyhteisön kokemuksia akateemisen vapauden ja tutkijoiden sananvapauden tilasta avoimella verkkokyselyllä. Anne Haapanen.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) kartoitti syksyllä 2025 tutkimusyhteisön kokemuksia akateemisen vapauden ja tutkijoiden sananvapauden tilasta avoimella verkkokyselyllä. Valtaosa vastaajista arvioi tilanteen Suomessa edelleen melko hyväksi, mutta noin puolet kokee akateemisen vapauden heikentyneen viimeisten kahden vuoden aikana. 

Kyselyyn vastasi yli 800 tutkijaa, opettajaa ja tutkimuksen parissa työskentelevää asiantuntijaa eri korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Vaikka kysely ei ole tilastollisesti edustava, se tarjoaa ajantasaisen kuvan tutkijoiden ja opettajien kokemuksista akateemisen vapauden toteutumisesta.

Rahoitus ja strateginen ohjaus huolenaiheina

Selvityksen mukaan akateemiseen vapauteen kohdistuvat haasteet liittyvät erityisesti tutkimuksen ja opetuksen poliittiseen ja taloudelliseen ohjaukseen rahoitusjärjestelmien ja strategisen johtamisen kautta. Vastaajat kuvasivat pidempiä kehityskulkuja, jotka muokkaavat tutkimuksen tekemisen edellytyksiä ja tutkijoiden autonomiaa.

– Selvitys osoittaa, että tutkimusorganisaatioihin sisäistetyt ulkopuoliset paineet voivat muodostaa hiipivän ja osin näkymättömän uhan tutkimuksen vapaudelle, sanoo selvityksen tekijä Esa Väliverronen.

Erityisesti rahoituksen painottuminen lyhyen aikavälin hyödynnettävyyteen ja ennalta määriteltyihin teemoihin voi kaventaa vapaan, tutkijalähtöisen perustutkimuksen edellytyksiä ja ohjata tutkimusaiheiden valintaa. Selvitys nostaa esiin myös tiedeyhteisön sisäisiä jännitteitä: hierarkiat, vallankäyttö sekä kilpailu rahoituksesta ja asemista voivat osaltaan rajoittaa tutkimuksen ja opetuksen vapautta, erityisesti silloin kun strateginen ohjaus ja tulosperusteinen arviointi korostuvat.

Häirintä kaventaa tutkijoiden sananvapautta

Tutkijoiden sananvapauden toteutumista vaikeuttavat häirintä, uhkailu ja maalittaminen, joita esiintyy erityisesti poliittisesti ja yhteiskunnallisesti herkkien aiheiden yhteydessä. Selvityksen vastaajat kuvasivat monenlaisia kokemuksia henkilökohtaisesta uhkailusta ja mustamaalaamisesta, jotka kohdistuvat etenkin julkisuudessa esiintyviin tutkijoihin.

Häirinnän vaikutukset eivät rajoitu yksittäisiin tilanteisiin, vaan ne heijastuvat laajemmin tutkijoiden toimintaan. Osa vastaajista kertoi muuttaneensa viestintäänsä, välttelevänsä tiettyjä aiheita tai vetäytyneensä kokonaan julkisesta keskustelusta häirinnän pelossa. Tämä voi kaventaa tutkimustiedon näkyvyyttä ja heikentää tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun asiantuntijoina.

– Tutkijoihin kohdistuva häirintä ja uhkailu eivät ole vain yksittäisiä tapauksia, vaan ne vaikuttavat laajemmin siihen, mistä aiheista tutkijat uskaltavat puhua ja miten he osallistuvat julkiseen keskusteluun, Väliverronen toteaa.

Selvityksen perusteella häirintä muodostaa osan laajempaa toimintaympäristöä, jossa tutkijoiden sananvapaus voi kaventua myös epäsuorasti. Vaikka kaikki tutkijat eivät itse kohtaa häirintää, tieto muiden kokemuksista voi lisätä varovaisuutta ja itsesensuuria koko tutkimusyhteisössä.

Pitkäjänteistä työtä tutkijoiden sananvapauden tukemiseksi

TJNK on seurannut tutkijoiden sananvapauden tilaa selvityksin vuodesta 2015 lähtien. Vuonna 2023 toteutettu selvitys keskittyi sananvapauteen ja tutkijoiden kohtaamaan häirintään. Uusin selvitys täydentää tätä kuvaa tarkastelemalla akateemisen vapauden tilaa laajemmasta näkökulmasta.

Selvitys on viimeinen osa TJNK:n vuosina 2023–2025 toteuttamaa Tutkijoiden sananvapauden tueksi -hanketta, jonka rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tavoitteena oli kehittää yhdessä tutkimusyhteisön kanssa keinoja tutkijoihin kohdistuvan häirinnän ja painostuksen ehkäisemiseksi. Hankkeen pohjalta TJNK on suosittanut rakenteellisia toimia tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden tukemiseksi Suomessa.

Akateeminen vapaus Suomessa -selvityksen tekijä Esa Väliverronen on toiminut viestinnän professorina Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut tieteen julkisuuskuvaa, akateemista vapautta ja tutkijoiden häirintää. Väliverronen toimi TJNK:n puheenjohtajana vuosina 2021–2024.

Selvityksen Akateemisen vapauden tila Suomessa: tutkijoiden ja opettajien näkemyksiä saa etukäteen olemalla yhteydessä info@tjnk.fi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK)

Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) edistää luotettavan tutkitun tiedon yhteiskunnallista käyttöä, sanan- ja ilmaisunvapautta sekä kansalaisten luottamusta ja osallisuutta tieteeseen ja tutkimukseen.

TJNK:n logo.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye