Miten 2010-luvun kulttuurisodat syntyivät? Väitös tarkastelee Yhdysvaltain juutalaisyhteisön näkemyksiä

Olli Saukko on väitöskirjatutkimuksessaan tutkinut yhdysvaltalaisten juutalaisten näkemyksiä kulttuurisodista Obaman presidenttikaudella. Hän on tarkastellut, millä tavalla kaksi poliittisesti eri laidoilla olevaa juutalaista mielipidelehteä – Tikkun ja Commentary – käsittelivät vuosien 2012 ja 2016 välillä kulttuurisia ja yhteiskunnallisia kiistoja sellaisista aiheista kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet, sananvapauden rajat, yliopistoaktivismi, yhteiskunnan ja juutalaisyhteisön polarisaatio, sekä Israelin valtion tukeminen ja kritisoiminen.

– Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, minkälaiset ajatusmallit vaikuttavat 2010–2020-lukujen kulttuurisotien vastakkaisten osapuolten näkemysten taustalla, Saukko sanoo.

Tutkimuksessaan Saukko on määritellyt kulttuurisodat sellaisiksi yhteiskunnallisiksi kiistoiksi, jotka koskevat arvoihin ja moraaliin liittyviä teemoja ja joiden ideologisina osapuolina ovat liberaali tai progressiivinen osapuoli ja konservatiivinen osapuoli.

Konservatiivit ja liberaalit myös sisäisesti erimielisiä

Keskeinen havainto Olli Saukon tutkimuksessa on, että kulttuurisotien liberaali ja konservatiivinen osapuoli eivät olleet sisäisesti yhtenäisiä ja johdonmukaisia, vaan molempien leirien sisällä oli eriäviä näkemyksiä.

Tikkun edusti tai heijasteli kulttuurisotien liberaalia osapuolta ja Commentary edusti kulttuurisotien konservatiivista osapuolta, mutta molemmat erkaantuivat osapuolten uusimmista muodoista 2010-luvun puolivälissä.

Tikkun tuki kyllä intersektionaalista aktivismia monin tavoin, mutta esitti sitä kohtaan myös kritiikkiä, erityisesti Trumpin vaalivoiton jälkeen. Commentary edusti samanlaista "poliittisesti korrektin" puheen ja liberaalin yliopistomaailman kritiikkiä kuin Trumpin kannattajat, mutta lehti teki kuitenkin vuoden 2016 vaalien alla selvän pesäeron Trumpia tukeneeseen alt-right-liikkeeseen ennen kaikkea sen antisemitististen elementtien vuoksi.

Aineisto osoittaa myös, miten keskustelu Israelista kietoutui osaksi kulttuurisotaa. Aiemmin Israel-keskustelua ei ole samalla tavalla nähty osana sitä kokonaisuutta, jota pidetään kulttuurisotina, mutta 2010-luvulla siitäkin tuli osa yhteiskunnallista kahtiajakoa, erityisesti juutalaisyhteisön sisällä.

Internet ja intersektionaalisuus kiihdyttivät kiistoja

Kulttuurisodat eivät ole uusi ilmiö, mutta Obaman aikakaudella ne kiihtyivät uudelle tasolle. Ensimmäinen syy oli internetin roolin merkittävä kasvu kaikessa yhteiskunnallisessa keskustelussa, toinen intersektionaalisen ajattelun yleistyminen progressiivisessa ja vasemmistolaisessa aktivismissa.

Käytännön tasolla liberaalissa aktivismissa intersektionaalinen lähestymistapa viittaa siihen, että eri ryhmien ei tulisi taistella vain omien oikeuksiensa puolesta, vaan eri ryhmiin kuuluvien tulisi taistella myös toisten oikeuksien puolesta, kun kokemus sorrosta tai marginalisoitumisesta on jaettu. Tämän ajattelumallin yleistyminen sekä siitä seurannut vastareaktio konservatiivien piirissä – yhdessä sosiaalisen median kasvun kanssa – kiihdyttivät 2010-luvun mittaan yhteiskunnallisia kiistoja.

Trump vienyt kiistat uudelle tasolle

Olli Saukko aloitti väitöskirjan suunnittelun Donald Trumpin ensimmäisen presidenttikauden aikana. Polarisaatioon ja kulttuurisotiin liittyvät teemat olivat nousseet esille aivan uudella tavalla erityisesti vuoden 2016 vaalien yhteydessä. Tammikuun 2021 Capitolin valtaus sekä kristillisen nationalismin ja vaalikieltäjien nousu osoittivat Saukolle, että kulttuurisotiin liittyvien teemojen tutkiminen oli edelleen tärkeää ja hyödyllistä. Välivaalisyksynä 2022 hän pääsi seuraamaan maan yhteiskunnallista ilmapiiriä ja yliopistomaailmaa tutkijavaihtojaksolla Pohjois-Carolinassa.

Saukon mukaan keskustelu kulttuurisodista on selvästi vähentynyt Trumpin toisella kaudella. Syynä tälle voidaan pitää sitä, että Trumpin toiminta on nostanut yhteiskunnalliset ja poliittiset erimielisyydet ikään kuin uudelle tasolle. Huomio on alkanut kiinnittyä esimerkiksi huoleen demokratian murenemisesta, poliittisen järjestelmän kestävyydestä sekä tietysti siihen, miten Trumpin toiminta vaikuttaa koko maailman vakauteen.

– Kymmenen vuoden takaiset kulttuurisotateemat vaikuttavat silti nykyisenkin hallinnon taustalla sen harjoittamassa politiikassa, vaikka median huomio on ymmärrettävistä syistä keskittynyt muualle.

Lisätietoa väitöstilaisuudesta

TM Olli Saukko väittelee 7.2.2026 kello 13 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Tikkun, Commentary and American Jewish Perspectives on the Obama-era Culture Wars in 2012–2016". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, PII, Yliopistonkatu 3.

Vastaväittäjänä on professori Andrew Hartman, Illinois State University, ja kustoksena on vanhempi yliopistonlehtori Mikko Ketola.