Palvelustrategiaseminaari kokosi lautakunnat ja vaikuttamistoimielimet rakentamaan Oma Hämeen palveluiden tulevaisuutta

Oma Häme järjesti 19. tammikuuta palvelustrategiaseminaarin, jossa hyvinvointialueen lautakunnat ja vaikuttamistoimielimet osallistuivat palvelustrategian valmisteluun. Palvelustrategia on hyvinvointialueen lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa palveluiden järjestämistä pitkällä aikavälillä.

Palvelustrategia luo yhteisen suunnan, periaatteet ja reunaehdot palveluiden järjestämiselle. Seminaarin tavoitteena oli tuoda laajasti eri toimielinten näkemykset osaksi strategiatyötä ja kirkastaa palvelustrategian keskeisiä periaatteita.

Palvelustrategia nojaa aluevaltuuston lokakuussa 2025 hyväksymiin strategisiin painopisteisiin. Hyvinvointialueen merkitys ja arvot ovat tulevassa strategiassa samat kuin vielä voimassa olevassa strategiassa. Seminaarityöskentelyä alustivat hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen, strategia ja integraatio -toimialan toimialajohtaja Satu Ala-Kokko, asiakkuusjohtaja Heli Aalto sekä strategia- ja integraatiopäällikkö Teija Suorsa-Salonen. Alustuksissa käytiin läpi palvelustrategian roolia osana hyvinvointialueen strategista kokonaisuutta, valmistelun aikataulua sekä keskeisiä sisältöjä.

Seminaarin ryhmätyöskentelyssä kolmen lautakunnan, integraatiovaliokunnan ja vaikuttamistoimielinten edustajat tarkastelivat strategian painopisteitä omista näkökulmistaan. Keskusteluissa korostuivat asiakaslähtöisyys, palvelujen yhdenvertaisuus, ennaltaehkäisy sekä strategisten kumppanuuksien merkitys.

Ennaltaehkäisy ja asiakaslähtöisyys tärkeää

Hyvinvointialueella kuuluu olla lain mukaan kolme erilaista vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto​, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Ne edistävät demokratiaa ja myös niiden asukkaiden osallisuutta ja kuulemista, jotka muutoin voisivat tulla heikosti kuulluksi ja huomioiduiksi. Vaikuttamistoimielimet osallistuvat hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin.

Nuorisovaltuuston keskustelussa painottuivat lasten ja nuorten yhdenvertaiset palvelut sekä ammattilaisten työn kohdentaminen asiakastyöhön.

– Palvelustrategian on turvattava lasten ja nuorten palvelut asuinpaikasta riippumatta. Asiantuntijoiden aikaa tulee vapauttaa asiakastyöhön hallinnollisen kuorman sijaan, ja uusia teknologioita on hyödynnettävä järkevästi, toteavat nuorisovaltuuston edustajat Alpert Aro (pj.) ja Juho Rintakoski (vpj.).

Vammaisneuvostossa korostui asiakasryhmien moninaisuus ja yksilöllisten ratkaisujen tarve.

– Vammaiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan palveluiden on vastattava yksilöllisiin tarpeisiin. Asiakas on nähtävä kokonaisuutena, ja palvelujen alueellinen yhdenvertaisuus on turvattava. Lisäksi palvelujen saavutettavuuteen ja tilojen esteettömyyteen tulee kiinnittää erityinen huomio niitä kehitettäessä, painottaa vammaisneuvoston puheenjohtaja Pia-Nina Mohr.

Vanhusneuvoston keskusteluissa painotettiin strategian näkyvyyttä arjessa sekä ennaltaehkäisyn ja osaamisen varmistamisen merkitystä.

– Strategian on näyttävä käytännön työssä. Ennaltaehkäisy, palvelujen saavutettavuus ja strategiset kumppanuudet ovat ikäihmisten palveluiden kannalta keskeisiä. Henkilöstölle tulee taata mahdollisuus osaamisen kehittämiseen muuttuvia palvelu- ja osaamistarpeita vastaavaksi, sanoo vanhusneuvoston puheenjohtaja Soila Nordström.

Kumppanuuksista voimaa

Oma Hämeellä on lakisääteisten lautakuntien lisäksi kolme palveluihin liittyvää lautakuntaa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan tehtävänä on käsitellä, päättää ja linjata terveydenhuollon toimialan asioista. Elämänkaarilautakunnan tehtävänä on puolestaan käsitellä, päättää ja linjata ikäihmisten palveluiden sekä perhe-, vammais- ja sosiaalipalveluiden asioita. Turvallisuuslautakunnan tehtävänä on puolestaan käsitellä, päättää ja linjata pelastuspalveluiden asioista. Määräaikainen integraatiovaliokunta seuraa hyvinvointialueen palveluintegraatiota, asukas- ja asiakaspalautetta sekä kuntien ja hyvinvointialueen palvelurajapinnan toimivuutta.

Elämänkaarilautakunnassa palvelustrategiaa tarkasteltiin sekä asiakkaiden että henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta.

– Palveluiden saatavuus, ennaltaehkäisy ja matalan kynnyksen palvelut ovat keskeisiä. Kumppanuudet kuntien ja työllisyysalueiden kanssa nähdään tärkeänä osana kokonaisuutta, toteaa elämänkaarilautakunnan puheenjohtaja Erja Hirviniemi (vas.).

Integraatiovaliokunnassa korostuivat eheät palvelupolut ja kumppanuuksien vahvistaminen.

– Asiakaslähtöiset ja yhtenäiset palvelupolut edellyttävät pitkäjänteistä integraatiotyötä. Nyt on oikea aika vahvistaa kumppanuuksia kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa, sanoo integraatiovaliokunnan puheenjohtaja Miia Nahkuri (sd.).

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan näkemyksissä painottuivat kokonaisvaltainen asiakaslähtöisyys ja yhteistyön uudistaminen.

– Palvelustrategian ytimessä on asiakkaan kuuleminen ja eri toimijoiden yhteinen työ. Kumppanuuksia on rakennettava uudella tavalla, jotta koko alueen potentiaali saadaan käyttöön, toteaa terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan 2. varapuheenjohtaja Maija Kranni (vihr.).

Turvallisuuslautakunnan puheenjohtaja Johanna Wiisak (kesk.) korostaa turvallisuuden läpileikkaavaa roolia palvelustrategiassa.

– Asiakasturvallisuus ja yhdenvertaiset, selkeät palveluprosessit varmistuvat yhtenäisillä toimintatavoilla sekä henkilöstön osaamisen, jaksamisen ja riittävyyden kautta. Lisäksi asiakkaan aktiivista roolia omassa turvallisuudessaan tulee vahvistaa.

Wiisakin mukaan turvallisuus ja varautuminen rakentuvat monialaisen ja pitkäjänteisen kumppanuusverkostotyön pohjalle.

Toimintaympäristön muutokset ohjaavat strategiatyötä

Strategiatyön tausta-aineistona hyödynnetään aluevaltuuston hyväksymää toimintaympäristöanalyysia. Oma Hämeen omana asiantuntijatyönä laadittu analyysi nostaa esiin lähivuosien keskeiset muutokset ja haasteet, joihin hyvinvointialueen on toimintaansa kehittämällä vastattava.

Analyysin mukaan Väestön ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta palvelujärjestelmälle. Samalla teknologian kehitys ja yhteistyön vahvistaminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia palveluiden uudistamiseen.

Palvelustrategian valmistelu jatkuu kevään aikana viranhaltijatyönä ja toimielinkäsittelyinä. Seminaarissa esiin nousseet näkemykset hyödynnetään palvelustrategialuonnoksen jatkotyössä ennen sen etenemistä päätöksentekoon.