Kuntapäättäjät etsivät paikallista elinvoimaa yritysyhteistyöllä, kaavoituksella ja uusia asukkaita houkuttelemalla
29.1.2026 12:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa, kaavoitus ja maankäyttö sekä uusien asukkaiden houkuttelu ovat kuntapäättäjien mukaan tärkeimmät keinot vahvistaa kunnan elinvoimaa ja hyvinvointia. Nämä keinot arvioivat melko tai erittäin tärkeiksi useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä.
Tiedot perustuvat syksyllä 2025 toteutettuun Kuntapäättäjäkyselyyn, johon vastasi yli 2 500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.
Yhteistyön suuri merkitys korostuu vastauksissa laajemminkin. Kuntapäättäjät pitävät tärkeänä myös yhteistyötä yhdistysten, seurojen, seurakunnan sekä naapurikuntien kanssa.
– Kuntapäättäjien näkemykset ovat samansuuntaisia kuin aiempina vuosina. Yritysyhteistyö sekä kaavoitus ja maankäyttö olivat tärkeimpien asioiden joukossa myös vuosien 2020 ja 2024 kuntapäättäjäkyselyissä, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Vain 16 prosenttia vastaajista näkee kuntaliitokset ratkaisuna elinvoiman ja hyvinvoinnin parantamiseen. Myös hallinto- ja päätöksentekorakenteiden uudistamiseen uskotaan melko vähän: runsas puolet vastaajista pitää sitä keinona vahvistaa elinvoimaa ja hyvinvointia.
Tarkasteltaessa erittäin tärkeinä pitävien osuuksia nousee uusien asukkaiden houkuttelu kaikkein merkittävimmäksi toimenpiteeksi.
– Väestönmurros, johon kuuluu esimerkiksi kouluikäisten ikäluokkien supistuminen, näkyy kaikkialla Suomessa ja tulee esiin myös tämän kyselyn vastauksissa. Suuressa osassa kuntia väkimäärä vähenee kaupungistumisen ja alhaisen syntyvyyden seurauksena. Maahanmuutto paikkaa väestökatoa vain suurimmissa kaupungeissa, sillä myös maahanmuuttajat haluat muuttaa kasvukeskuksiin. Tässä tilanteessa uusien asukkaiden houkuttelu voidaan kokea tarpeellisena ja välttämättömänäkin vaikkakaan sitä ei voida pitää realistisesti saavutettavana tavoitteena erityisen laajalti kuntakentässä, Pekola-Sjöblom pohtii.
Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkemykset ovat pääosin samansuuntaisia – erojakin löytyy
Luottamushenkilöt pitävät useimpia muitakin tarkasteltuja asioita ja toimenpiteitä tärkeämpänä kuin johtavat viranhaltijat, mutta valtaosassa vastaajaryhmien erot jäävät pieniksi.
Luottamushenkilöt pitävät viranhaltijoita selvästi tärkeämpinä erityisesti kunnanosien ja kylien tasapuolista kehittämistä kuntalaisten suorien osallistumismahdollisuuksien lisäämistä sekä koulutusmahdollisuuksien kehittämistä
Naisten vastauksissa korostuu paikallisuus
Naisvastaajat pitävät lähes kaikkia kysyttyjä asioita ja toimenpiteitä tärkeämpinä kuin miesvastaajat – erot ovat monissa selviä.
Naisvastaajat pitävät miehiä merkittävästi tärkeämpinä kuntalaisten suorien osallistumismahdollisuuksien lisäämistä julkisen liikenteen kehittämistä, kunnanosien ja kylien tasapuolista kehittämistä sekä monipaikkaisuuden ja etätyön edellytysten kehittämistä
– Naisvastaajat kokevat paikallisuuden esillä pitämisen miesvastaajia merkittävämpänä. Vastaava havainto voitiin tehdä esimerkiksi Kuntaliiton vuonna 2024 toteuttamassa Kuntalaiskyselytutkimuksessa, toteaa Pekola-Sjöblom.
Monipaikkaisuus ja kunnanosien kehittäminen erottavat puolueita toisistaan
Luottamushenkilöiden puoluekannan mukainen vastausten tarkastelu tuo esiin kautta linjan hyvin merkittäviä äärieroja. Huomattavimmat näkemyserot liittyvät monipaikkaisuuden ja etätyön edellytyksiin, kunnanosien tasapuoliseen kehittämiseen, hallinto- ja päätöksentekorakenteiden uudistamiseen, verojen ja maksujen alentamiseen tai korottamiseen sekä kuntalaisten suorien osallistumistapojen lisäämiseen.
Lähimpänä toisiaan eri puolueita edustavat luottamushenkilöt ovat vastaajat ovat yhteistyön tärkeydestä paikallisten yritysten kanssa.
Myös erikokoisissa kunnissa monipaikkaisuus jakaa vahvasti näkemyksiä
Tarkasteltujen asioiden ja toimenpiteiden tärkeysarviot ovat riippuvaisia pitkälti myös kuntakoosta. Monipaikkaisuuden ja etätyön edellytysten kehittämisen lisäksi erittäin huomattavaa mielipidehajontaa - erityisesti pienimpien kuntien ja suurimpien kuntien välillä - on nähtävissä myös uusien asukkaiden houkuttelua ja turvallisuuden lisäämistä koskevissa tärkeysarvioissa.
Kyselyssä selviää lisäksi, että myös maakuntien välillä on nähtävissä merkittävää vaihtelua useimpien asioiden ja toimenpiteiden tärkeysarvioiden kohdalla. Kolmen tärkeimmän panostuskohteen joukossa on kuitenkin kokonaistarkastelussakin tärkeimmäksi arvioidut toimenpiteet; Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa nousi kärkikolmikkoon kaikissa maakunnissa, uusien asukkaiden houkuttelu lähes kaikissa maakunnissa ja myös kaavoitus ja maankäyttö joka toisessa maakunnassa.
Tietoa Kuntapäättäjäkyselystä
Kuntaliitto, Keva ja MDI toteuttivat syksyllä 2025 ensimmäistä kertaa yhteistyössä Kuntapäättäjäkyselyn. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikkien Manner-Suomen kuntien valtuustojen jäsenet sekä johtavat viranhaltijat. Kyselyyn tuli yhteensä 2567 vastausta, ja vastauksia saatiin jokaisesta Manner-Suomen kunnasta.
Lisätietoja
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundViestinnän kehittämispäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliiton kolme ratkaisua tulevaisuuden perusopetukseen12.3.2026 10:19:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Virhe tiedotteen julkaisuajassa, pyydetään huomioimaan embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä11.3.2026 22:29:52 EET | Tiedote
Tiedotteen embargo on torstaina 12.3. klo 11.30, pyydämme ystävällisesti huomioimaan tämän mahdollisuuksien mukaan. Kiitos! Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme