Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntapäättäjät etsivät paikallista elinvoimaa yritysyhteistyöllä, kaavoituksella ja uusia asukkaita houkuttelemalla

29.1.2026 12:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa, kaavoitus ja maankäyttö sekä uusien asukkaiden houkuttelu ovat kuntapäättäjien mukaan tärkeimmät keinot vahvistaa kunnan elinvoimaa ja hyvinvointia. Nämä keinot arvioivat melko tai erittäin tärkeiksi useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä.

Tiedot perustuvat syksyllä 2025 toteutettuun Kuntapäättäjäkyselyyn, johon vastasi yli 2 500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.

Yhteistyön suuri merkitys korostuu vastauksissa laajemminkin. Kuntapäättäjät pitävät tärkeänä myös yhteistyötä yhdistysten, seurojen, seurakunnan sekä  naapurikuntien kanssa.

– Kuntapäättäjien näkemykset ovat samansuuntaisia kuin aiempina vuosina. Yritysyhteistyö sekä kaavoitus ja maankäyttö olivat tärkeimpien asioiden joukossa myös vuosien 2020 ja 2024 kuntapäättäjäkyselyissä, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Vain 16 prosenttia vastaajista näkee kuntaliitokset ratkaisuna elinvoiman ja hyvinvoinnin parantamiseen. Myös hallinto- ja päätöksentekorakenteiden uudistamiseen uskotaan melko vähän: runsas puolet vastaajista pitää sitä keinona vahvistaa elinvoimaa ja hyvinvointia.

Tarkasteltaessa erittäin tärkeinä pitävien osuuksia nousee uusien asukkaiden houkuttelu kaikkein merkittävimmäksi toimenpiteeksi.  

– Väestönmurros, johon kuuluu esimerkiksi kouluikäisten ikäluokkien supistuminen, näkyy kaikkialla Suomessa ja tulee esiin myös tämän kyselyn vastauksissa. Suuressa osassa kuntia väkimäärä vähenee kaupungistumisen ja alhaisen syntyvyyden seurauksena. Maahanmuutto paikkaa väestökatoa vain suurimmissa kaupungeissa, sillä myös maahanmuuttajat haluat muuttaa kasvukeskuksiin. Tässä tilanteessa uusien asukkaiden houkuttelu voidaan kokea tarpeellisena ja välttämättömänäkin vaikkakaan sitä ei voida pitää realistisesti saavutettavana tavoitteena erityisen laajalti kuntakentässä, Pekola-Sjöblom pohtii.

Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkemykset ovat pääosin samansuuntaisia – erojakin löytyy

Luottamushenkilöt pitävät useimpia muitakin tarkasteltuja asioita ja toimenpiteitä tärkeämpänä kuin johtavat viranhaltijat, mutta valtaosassa vastaajaryhmien erot jäävät pieniksi.  

Luottamushenkilöt pitävät viranhaltijoita selvästi tärkeämpinä erityisesti kunnanosien ja kylien tasapuolista kehittämistä kuntalaisten suorien osallistumismahdollisuuksien lisäämistä sekä koulutusmahdollisuuksien kehittämistä 

Naisten vastauksissa korostuu paikallisuus

Naisvastaajat pitävät lähes kaikkia kysyttyjä asioita ja toimenpiteitä tärkeämpinä kuin miesvastaajat – erot ovat monissa selviä. 

Naisvastaajat pitävät miehiä merkittävästi tärkeämpinä kuntalaisten suorien osallistumismahdollisuuksien lisäämistä julkisen liikenteen kehittämistä, kunnanosien ja kylien tasapuolista kehittämistä sekä monipaikkaisuuden ja etätyön edellytysten kehittämistä 

– Naisvastaajat kokevat paikallisuuden esillä pitämisen miesvastaajia merkittävämpänä. Vastaava havainto voitiin tehdä esimerkiksi Kuntaliiton vuonna 2024 toteuttamassa Kuntalaiskyselytutkimuksessa, toteaa Pekola-Sjöblom.

Monipaikkaisuus ja kunnanosien kehittäminen erottavat puolueita toisistaan

Luottamushenkilöiden puoluekannan mukainen vastausten tarkastelu tuo esiin kautta linjan hyvin merkittäviä äärieroja. Huomattavimmat näkemyserot liittyvät monipaikkaisuuden ja etätyön edellytyksiin, kunnanosien tasapuoliseen kehittämiseen, hallinto- ja päätöksentekorakenteiden uudistamiseen, verojen ja maksujen alentamiseen tai korottamiseen sekä kuntalaisten suorien osallistumistapojen lisäämiseen.

Lähimpänä toisiaan eri puolueita edustavat luottamushenkilöt ovat vastaajat ovat yhteistyön tärkeydestä paikallisten yritysten kanssa. 

Myös erikokoisissa kunnissa monipaikkaisuus jakaa vahvasti näkemyksiä

Tarkasteltujen asioiden ja toimenpiteiden tärkeysarviot ovat riippuvaisia pitkälti myös kuntakoosta. Monipaikkaisuuden ja etätyön edellytysten kehittämisen lisäksi erittäin huomattavaa mielipidehajontaa - erityisesti pienimpien kuntien ja suurimpien kuntien välillä - on nähtävissä myös uusien asukkaiden houkuttelua ja turvallisuuden lisäämistä koskevissa tärkeysarvioissa. 

Kyselyssä selviää lisäksi, että myös maakuntien välillä on nähtävissä merkittävää vaihtelua useimpien asioiden ja toimenpiteiden tärkeysarvioiden kohdalla. Kolmen tärkeimmän panostuskohteen joukossa on kuitenkin kokonaistarkastelussakin tärkeimmäksi arvioidut toimenpiteet; Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa nousi kärkikolmikkoon kaikissa maakunnissa, uusien asukkaiden houkuttelu lähes kaikissa maakunnissa ja myös kaavoitus ja maankäyttö joka toisessa maakunnassa.

Tietoa Kuntapäättäjäkyselystä

Kuntaliitto, Keva ja MDI toteuttivat syksyllä 2025 ensimmäistä kertaa yhteistyössä Kuntapäättäjäkyselyn. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikkien Manner-Suomen kuntien valtuustojen jäsenet sekä johtavat viranhaltijat.  Kyselyyn tuli yhteensä 2567 vastausta, ja vastauksia saatiin jokaisesta Manner-Suomen kunnasta.

Lisätietoja

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunala beslutsfattare söker lokal livskraft genom företagssamarbete, planläggning och metoder för att locka nya invånare29.1.2026 12:00:00 EET | Pressmeddelande

Samarbete med lokala företag, planläggning och markanvändning samt åtgärder för att locka nya invånare är enligt de kommunala beslutsfattarna de viktigaste metoderna för att stärka kommunens livskraft och välfärd. Dessa metoder bedömdes vara ganska eller mycket viktiga av fler än nio av tio enkätdeltagare. Uppgifterna baserar sig på en beslutsfattarenkät som genomfördes hösten 2025 och som besvarades av över 2 500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.

Professoreilta vakava varoitus inhouse-lakiesityksen puutteista – perusteellinen eduskuntakäsittely tärkeää21.1.2026 20:14:25 EET | Tiedote

Kaksi Suomen johtavaa asiantuntijaa, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan, että hankintalain uudistus ja etenkin sen ns. inhouse -yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta. Ehdotettu 10 prosentin raja kohtelee kuntia eriarvoisesti. Suuret kaupungit täyttävät vaatimuksen helpommin, mutta pienille ja keskisuurille kunnille se on usein mahdotonta, mikä heikentää niiden itsehallintoa ja toimintakykyä suhteettomasti. Erityisen kestämätöntä on kuntien ja hyvinvointialueiden erilainen kohtelu. – Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin, vaikka käytännössä kaikki muut tahot paitsi elinkeinoelämä on vastustanut sitä. Vielä marraskuussa lainsäädännön arviointineuvosto löysi useita olennaisia puutteita esitysluonnoksesta, ja useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat esittäneet huolensa uudistuksesta, Kuntalii

Finlands aktivaste kommun är Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Pressmeddelande

Finlands aktivaste kommun år 2025 är Sotkamo. Vinnarkommunen fick under Idrottsgalan ta emot den ansedda Uno-pokalen. Kommunerna arbetar målmedvetet för att göra det möjligt för alla att röra på sig oberoende av ålder. Att stödja motion och en aktiv livsstil hör till kommunernas centrala välfärdsuppgifter. Priset överräcktes av Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen tillsammans med bowlaren Essi Pakarinen. ”Kommunernas arbete för att främja motion och idrott gäller alla kommuninvånare. Hur man rör på sig beror på dagliga val och omgivningen, sådana saker som kommunerna kan påverka. Finlands aktivaste kommun visar på ett fint sätt hur naturen kan bidra till aktivitet och välmående” säger Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.

Suomen liikkuvin kunta on Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Tiedote

Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin

Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande

Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye