Ekseema on iäkkäille muutakin kuin iho-oire – vaikutukset ulottuvat mielialaan
3.2.2026 05:45:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Ekseemat ovat ryhmä ihon tulehduksellisia ja kroonisia sairauksia, ja ne ovat iäkkäiden yleisin ihosairaus. Jopa joka toinen yli 60-vuotias kärsii jostakin ekseeman muodosta. Oulun yliopistossa tehty laaja väestöpohjainen tutkimus osoittaa, että sairaudella voi olla merkittävä kielteinen vaikutus ikääntyneiden elämänlaatuun.
Ekseeman tyypillisiä oireita ovat kutina, punoitus sekä paikallinen kipu ja kirvely. Iäkkäillä yleisin muoto on ihon kuivumiseen liittyvä asteatoottinen ekseema eli niin sanottu kuivuusekseema. Seuraavaksi yleisimpiä ovat seborrooinen ekseema eli taliköhnäihottuma ja käsiekseema.
Oulun yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin ekseeman vaikutuksia iäkkäiden ihmisten elämänlaatuun Pohjois-Suomessa. Tutkimus perustui Pohjois-Suomen syntymäkohorttiaineistoon ja siihen liittyvään terveystutkimukseen, joka kohdistui vuonna 1966 syntyneiden henkilöiden vielä elossa oleviin vanhempiin. Heiltä kerättiin kyselyllä tietoja terveydestä, ihosairauksista ja elämänlaadusta, ja osalle tehtiin myös koko kehon ihotarkastus. Kysely lähetettiin yli 12 000 henkilölle, joista hieman alle puolet vastasi. Vastaajien keski-ikä oli noin 78 vuotta.
Tulosten mukaan ekseemaa sairastavat arvioivat yleisen terveytensä keskimäärin huonommaksi kuin ne, joilla ekseemaa ei ollut. He raportoivat myös muita useammin erilaisia vaivoja ja oireita, kuten kipua, särkyä ja kutinaa. Lisäksi ekseemaa sairastavat arvioivat elämänlaatunsa heikommaksi useilla osa-alueilla, kuten tulevaisuuden näkymissä ja elämästä nauttimisessa.
Tilastollisessa analyysissä ekseemaa sairastavilla oli noin 40 prosenttia suurempi todennäköisyys kokea elämänlaatunsa heikoksi verrattuna niihin, joilla ekseemaa ei ollut. Myös ahdistusoireet olivat yleisempiä ekseemaa sairastavien joukossa. Ihotarkastuksiin perustuvat kliiniset havainnot tukivat kyselytuloksia.
Tutkijoiden mukaan ekseema on iäkkäille paitsi fyysinen myös psyykkinen kuormitustekijä. ”Jatkuva kutina ja kipu heikentävät unta ja jaksamista, minkä lisäksi näkyvä ihosairaus voi johtaa myös sosiaaliseen vetäytymiseen”, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, dosentti Suvi-Päivikki Sinikumpu.
Vaikka ekseema on ikääntyneiden yleisin ihosairaus, sen vaikutuksia elämänlaatuun on tässä ikäryhmässä tutkittu verraten vähän. Sinikummun mukaan asianmukaisella hoidolla oireita ja niiden vaikutuksia voidaan lievittää merkittävästi:
”Usein perushoitona riittävät säännöllinen ihon rasvaus hajusteettomilla perusvoiteilla sekä paikalliset kortisonivoiteet, joiden käytössä perusterveydenhuolto voi ohjata potilasta. Vaikeammissa tapauksissa voidaan tarvita erikoissairaanhoidon hoitoja, kuten valohoitoa tai sisäistä lääkitystä”.
Tutkimuksen mukaan terveydenhuollossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ekseeman vaikutuksiin iäkkäiden elämänlaatuun. Hoitoa suunniteltaessa olisi tärkeää huomioida potilaan toimintakyky ja mahdollisuudet selviytyä hoidosta arjessa.
Tutkimus on julkaistu Journal of the American Geriatrics Society -tiedelehdessä: A. Turpeinen, L. Huilaja, J. Jokelainen, and S.-P. Sinikumpu, Effects of Eczema on the Quality of Life of an Older Population in Northern Finland: A Retrospective Cohort Study Journal of the American Geriatrics Society 73, no. 10 (2025): 3276–3278.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Suvi-Päivikki Sinikumpu, Oulun yliopisto, kliinisen tutkimuksen yksikkö ja Oulun yliopistollinen sairaala, ihotautien klinikka. suvi-paivikki.sinikumpu@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Jos magneettikentän Laschamps-tapahtuma tapahtuisi nyt, lentoliikenteen säteilyaltistus mullistuisi – pohjoisessa suojataskuja25.3.2026 06:04:00 EET | Tiedote
Maapallon magneettikenttä toimii elintärkeänä suojakilpenä avaruudesta saapuvaa säteilyä vastaan, mutta se ei ole aina vakaa. Uusi kansainvälinen tutkimus selvitti, miten Laschampsin poikkeaman kaltainen magneettikentän heikentyminen vaikuttaisi nykyiseen lentoliikenteeseen Helsinki–Dubai ja Helsinki–New York -reiteillä.
Muurahaisten perimässä uusi supergeeni ja yllättävä evoluution käänne24.3.2026 06:04:00 EET | Tiedote
Kevään lämmetessä muurahaiset alkavat aherruksensa. Tutut muurahaislajit ovat myös evoluutiogenetiikan huippututkimuksen malleja, joiden avulla ymmärretään, miten sosiaalisuus ja yhteistyö ovat kehittyneet.
Yli 10 000 lasta ja nuorta innostui luonnontieteistä ja teknologiasta – Oulun yliopiston LUMA-keskuksen toiminta kasvaa voimakkaasti23.3.2026 05:54:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston LUMA-keskus tavoitti viime vuonna yli 10 000 lasta, nuorta ja kasvattajaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kasvaneet osallistujamäärät osoittavat, että laadukas tiede- ja teknologiakasvatus kiinnostaa ja että LUMA-aineiden merkitys tulevaisuuden taitojen rakentajana on vahvempi kuin koskaan.
Hautalöydöt paljastavat: Kivikauden ihmisille myös ydinperheen ulkopuoliset jäsenet olivat läheisiä19.3.2026 06:48:00 EET | Tiedote
Kivikauden ihmisillä oli hyvä käsitys omista sukulinjoistaan, ja myös ydinperheen ulkopuoliset jäsenet olivat heille tärkeitä. Metsästäjä-keräilijäkulttuurin sosiaalisesta rakenteesta on saatu uutta tietoa tutkimalla kivikautisista haudoista löytyneiden vainajien jäänteitä dna-analyysin avulla.
Metsänhakkuut heikentävät hömötiaisen pesimistulosta – mutta toivoakin on18.3.2026 07:21:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston uuden tutkimuksen mukaan metsänhakkuilla on vaihtelevia vaikutuksia vähenevien hömötiaisten ja runsastuvien tali- ja sinitiaisten lisääntymismenestykseen. Tutkimuksessa vertailtiin metsän harvennusten ja avohakkuiden vaikutuksia eri tiaislajien pesintään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme