Ekseema on iäkkäille muutakin kuin iho-oire – vaikutukset ulottuvat mielialaan

Ekseeman tyypillisiä oireita ovat kutina, punoitus sekä paikallinen kipu ja kirvely. Iäkkäillä yleisin muoto on ihon kuivumiseen liittyvä asteatoottinen ekseema eli niin sanottu kuivuusekseema. Seuraavaksi yleisimpiä ovat seborrooinen ekseema eli taliköhnäihottuma ja käsiekseema.

Oulun yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin ekseeman vaikutuksia iäkkäiden ihmisten elämänlaatuun Pohjois-Suomessa. Tutkimus perustui Pohjois-Suomen syntymäkohorttiaineistoon ja siihen liittyvään terveystutkimukseen, joka kohdistui vuonna 1966 syntyneiden henkilöiden vielä elossa oleviin vanhempiin. Heiltä kerättiin kyselyllä tietoja terveydestä, ihosairauksista ja elämänlaadusta, ja osalle tehtiin myös koko kehon ihotarkastus. Kysely lähetettiin yli 12 000 henkilölle, joista hieman alle puolet vastasi. Vastaajien keski-ikä oli noin 78 vuotta.

Tulosten mukaan ekseemaa sairastavat arvioivat yleisen terveytensä keskimäärin huonommaksi kuin ne, joilla ekseemaa ei ollut. He raportoivat myös muita useammin erilaisia vaivoja ja oireita, kuten kipua, särkyä ja kutinaa. Lisäksi ekseemaa sairastavat arvioivat elämänlaatunsa heikommaksi useilla osa-alueilla, kuten tulevaisuuden näkymissä ja elämästä nauttimisessa.

Tilastollisessa analyysissä ekseemaa sairastavilla oli noin 40 prosenttia suurempi todennäköisyys kokea elämänlaatunsa heikoksi verrattuna niihin, joilla ekseemaa ei ollut. Myös ahdistusoireet olivat yleisempiä ekseemaa sairastavien joukossa. Ihotarkastuksiin perustuvat kliiniset havainnot tukivat kyselytuloksia.

Tutkijoiden mukaan ekseema on iäkkäille paitsi fyysinen myös psyykkinen kuormitustekijä. ”Jatkuva kutina ja kipu heikentävät unta ja jaksamista, minkä lisäksi näkyvä ihosairaus voi johtaa myös sosiaaliseen vetäytymiseen”, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, dosentti Suvi-Päivikki Sinikumpu.

Vaikka ekseema on ikääntyneiden yleisin ihosairaus, sen vaikutuksia elämänlaatuun on tässä ikäryhmässä tutkittu verraten vähän. Sinikummun mukaan asianmukaisella hoidolla oireita ja niiden vaikutuksia voidaan lievittää merkittävästi:

”Usein perushoitona riittävät säännöllinen ihon rasvaus hajusteettomilla perusvoiteilla sekä paikalliset kortisonivoiteet, joiden käytössä perusterveydenhuolto voi ohjata potilasta. Vaikeammissa tapauksissa voidaan tarvita erikoissairaanhoidon hoitoja, kuten valohoitoa tai sisäistä lääkitystä”.

Tutkimuksen mukaan terveydenhuollossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ekseeman vaikutuksiin iäkkäiden elämänlaatuun. Hoitoa suunniteltaessa olisi tärkeää huomioida potilaan toimintakyky ja mahdollisuudet selviytyä hoidosta arjessa.

Tutkimus on julkaistu Journal of the American Geriatrics Society  -tiedelehdessä: A. Turpeinen, L. Huilaja, J. Jokelainen, and S.-P. Sinikumpu, Effects of Eczema on the Quality of Life of an Older Population in Northern Finland: A Retrospective Cohort Study  Journal of the American Geriatrics Society 73, no. 10 (2025): 3276–3278.