Vastuullisuuden vahvistuva rooli kiinteistö- ja rakentamisalalla

Kiinteistö‑ ja rakentamisalan vastuullisuuden merkitys kasvaa voimakkaasti, vaikka lakisääteiset raportointivelvoitteet koskevat parhaillaan vain suurimpia yrityksiä. Tulevaisuudessa yhä useampi alan toimija tulee tuottamaan ja raportoimaan vastuullisuustietoja joko sääntelyn, arvoketjun vaatimusten tai vapaaehtoisuuden perusteella. Vastuullisuuden merkityksen arvioidaan kasvavan myös rahoituksen ehdoissa sekä kiinteistökehityshankkeiden sijoituspäätöksissä.  

Rakennustietosäätiö on tuottanut yhteistyössä vastuullisuusosaajien ja kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijoiden kanssa kiinteistö- ja rakentamisalaa palvelevan julkaisun, joka kokoaa tiiviisti tietoa vastuullisuuden raportoinnista ja kehittämisestä sekä esittelee 26 kiinteistöihin kytkeytyvää vastuullisuuskriteeriä.   

EU:n vihreän kehityksen ohjelma on pyrkinyt yhtenäistämään vastuullisuuteen liittyvää sääntelyä, jonka seurauksena on syntynyt lainsäädäntöä kestävyysraportointiin. Julkaisussa olevat kiinteistöihin kytkeytyvät vastuullisuuskriteerit on linkitetty nimenomaan lakisääteisiin CSRD-direktiiviin (Corporate Sustainability Reporting Directive) ja ESRS-standardeihin (European Sustainability Reporting Standards).   

 Vastuullisuustyön moniulotteisuus esille 

Kiinteistöihin kytkeytyvät vastuullisuuskriteerit: Vastuullisuuden kehittäminen sekä raportointi kiinteistö- ja rakentamisalalla -julkaisun sisältö on käytännöllinen ja ajankohtainen – miten rakennushankkeista ja kiinteistöistä ”louhitaan” tietoa, joka rikastaa yritysten raportointia ja tekee vastuullisuustyöstä yhä konkreettisempaa. 

 – Alalla vastuullisuuden painopiste on pitkään ollut ympäristövastuun osoittamisessa, mutta kokoamamme vastuullisuuskriteerit havainnollistavat vastuullisuustyön moniulotteisuutta ja laaja-alaisuutta, kuvaa tutkimusjohtaja Sini Saarimaa.  

Julkaisussa vastuullisuutta tarkastellaan asuntorakentamisen näkökulmasta, sillä ne ovat merkittävä osa suomalaista rakennuskantaa ja vaikuttavat laajasti sekä ympäristöön että ihmisiin – nyt ja tulevaisuudessa. 

Taustalla laaja tutkimus- ja asiantuntijayhteistyö  

Julkaisun taustalla on tutkimusprosessi, johon sisältyivät kirjallisuuskatsaukset, tiedon analysointi, teemahaastattelut, asiantuntijoiden yhteistyö sekä iteratiivinen toimikuntatyö. Työssä on ollut mukana laaja joukko yritysvastuun ja kestävän rahoituksen asiantuntijoita sekä lähes parikymmentä eri aiheiden tutkijaa tai asiantuntijaa.  

Julkaisun ohjausryhmänä on toiminut Rakennustietosäätiön toimikunta TK 480, Kiinteistökohtaiset vastuullisuuskriteerit, joiden asiantuntemus ja näkemykset ovat olleet arvokkaita työskentelyssä. Toimikunta on esimerkiksi valinnut julkaisussa esiteltävät kriteerit yli 60 kriteeriluonnoksen joukosta.  

– ESRS-standardit luovat mittavan määrän uusia odotuksia alalle ja monet rakennuttajat ja alan toimijat pohtivat, miten vastuullisuustyöstä ja -raportoinnista saadaan käytännönläheinen osa toiminnan arkea. Julkaisu vastaa tarpeeseen erinomaisella tavalla, vaikka työ on ollut haasteellista jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä, kertoo toimikunnassa vaikuttanut Rami Erkkilä Kuntarahoituksesta.  

– Julkaisun tavoitteena on toimia sekä tietolähteenä että käytännön oppaana kaikille, jotka työskentelevät rakennetun ympäristön parissa,  jatkaa toimikunnassa työn rahoittajatahoa edustanut yliarkkitehti Sampo Vallius Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta.