Kansallismuseon kyläilykiertue päättyy Kainuun Museoon – nähtävillä Suomen merkittävimpiä kulttuurihistoriallisia aarteita yli 4 000 vuoden ajalta

Kansallismuseo tuo Kainuun Museoon kahdeksan tarkkaan valittua kansallisaarretta, joista kaksi linkittyy vahvasti Kainuun historiaan.

Viikonloppu on kaikille avoin ja ilmainen tapahtuma, jossa Suomen kansallismuseon asiantuntijat ovat paikalla keskustelemassa kävijöiden kanssa.

Kansallismuseon aiemmille museokyläilyille on saapunut noin 2 000–2 800 kävijää kahden päivän aikana. ”Suomen historia todellakin kiinnostaa. Museokyläilylle valitut esineet kertovat Suomen historian merkittävistä vaiheista ja kuuluvat kansallisten kokoelmiemme ehdottomiin huippuihin”, Suomen kansallismuseon yli-intendentti Hanna Forssell kertoo. 

”On hienoa, että Kansallismuseo tuo kansallisesti merkittävää kulttuuriperintöä eri puolille Suomea. Erityisen ilahduttavaa on, että mekin tänä vuonna 375 vuotta täyttävässä Kajaanissa pääsimme mukaan. Odotan innolla, että voimme tutustua monelle jo koulukirjoista tuttuihin kansallisaarteisiin omassa kotimuseossamme”, toteaa näyttelyamanuenssi Tapani Lintula Kainuun Museosta.

Kivikaudesta Kekkosen silmälaseihin ja kummitustarinoiden pahan ruumiillistumaan

Suomen kansallismuseon kulttuurihistorialliset kokoelmat ovat maan laajimmat ja sisältävät yli puoli miljoonaa esinettä ja teosta. Näistä museokyläilylle on valittu tarkkaan valittu otos.

Viikonlopun aikana on nähtävillä muun muassa Suomen tunnetuin poliittinen maalaus, kuvataitelija Eetu Iston teos Hyökkäys (1899). Koulukirjoistakin tutussa maalauksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neitoa ja yrittää riistää tältä lakikirjan.

Vanhin esineistä on kivikaudelta peräisin oleva Säkkijärven hirvenpää (2800–1700 eaa.) Hirvenpää on ollut kiinnitettynä kirveen varteen ja todennäköisesti toiminut seremoniaesineenä, hirviklaanin tunnusmerkkinä tai päällikön statusmerkkinä.

Kahden päivän aikana voi nähdä myös ainoan Suomessa säilyneen, aikanaan vain linnoissa käytössä olleen olutastian, Ruskon kousan (1542). Esillä on myös Suomen tunnetuin aarrelöytö ja 1100-luvun taidekäsityön taidonnäyte Halikon aarre.

Lähihistoriasta tuttuja ovat Nato-kynä, jolla ulkoministerinä toiminut Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen ja alkuperäiset Ateljer Faunin muumihahmot 1950-luvun lopulta.

Esillä ovat myös Kainuun oman pojan, presidentti Urho Kaleva Kekkosen ikoniset 1970-luvun silmälasit. Kainuun historiaan linkittyy myös yhden Suuren Pohjan sodan tunnetuimman ja ristiriitaisimman mahtimiehen Simon ”Hurtta” Affleckin (k. 1725) kaulakilpi. Esine konkretisoi Affleckin asemaa vallankäyttäjänä ja upseerina.

Simon Affleck toimi veronvuokraajana Pohjois-Karjalassa ja Kajaanin läänin maamajurina. Talonpojat pitivät Hurttaa pahan ruumiillistumana, jonka tiedettiin säälittä rankaisevan veroja maksamatta jättäneitä. Pelätty mies joutui murhayrityksen kohteeksi ja on tarinoiden mukaan nähty myös kummittelemassa.

Hurtta ja hänen tarinansa olivat mukana Kainuun Museon suositussa Kummituksia, keikkaita ja kalmalaisia -näyttelyssä, jossa ne herättivät paljon kiinnostusta. Hurttaan liittyvät tarinat elävät Kainuussa yhä vahvoina, ja nyt niihin pääsee eläytymään hänelle kuuluneen kaulakilven kautta.

Kansallismuseo kyläilee Kainuun Museossa lauantaina 14.2. klo 11–17 ja sunnuntaina 15.2. klo 10–16. Museoon on koko viikonlopun ajan vapaa pääsy.