Rikkomispäätökset: Komissio kehottaa Suomea korjaamaan puutteet EU:n lainsäädännön noudattamisessa

Euroopan komissio on julkaissut rikkomusmenettelyjä koskevan tammikuun koosteen, joka sisältää komission oikeudelliset toimenpiteet niitä EU:n jäsenmaita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Suomelle annetaan kuusi muistutusta.

Rahoituspalveluja koskevista etäsopimuksista annettu direktiivi

Euroopan komissio on päättänyt aloittaa rikkomusmenettelyn ja lähettää viralliset ilmoitukset Suomelle ja 20 muulle jäsenmaalle, koska ne eivät ole ilmoittaneet rahoituspalveluja koskevista etäsopimuksista annetun direktiivin (direktiivi (EU) 2023/2673) saattamisesta kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöään. Direktiivillä parannetaan etämyyntinä, kuten puhelimitse tai verkossa, myytävien rahoituspalvelujen kuluttajansuojan tasoa. Tärkein uusi keino on antaa kuluttajille mahdollisuus peruuttaa sopimus yhdellä klikkauksella. Jäsenmaiden piti saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 19. joulukuuta 2025.

Kuluttajaluottosopimuksia koskeva direktiivi

Euroopan komissio on päättänyt aloittaa rikkomusmenettelyn ja lähettää viralliset ilmoitukset Suomelle ja 22 muulle jäsenmaalle, koska ne eivät ole ilmoittaneet kuluttajaluottosopimuksia koskevan direktiivin (direktiivi (EU) 2023/2225) saattamisesta kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöään. Direktiivillä pyritään parantamaan kuluttajansuojaa luottomarkkinoilla ja varmistamaan luottotoimien läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus kaikissa jäsenmaissa. Jäsenmaiden piti saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 20. marraskuuta 2025.

Energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta vetäytyminen

Euroopan komissio on päättänyt lähettää viralliset ilmoitukset Suomelle ja 15 muulle jäsenmaalle, jotka ovat edelleen energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolia. Euroopan unioni ja Euratom erosivat sopimuksesta 28. kesäkuuta 2025. Energiaperuskirjasta tehdyllä sopimuksella järjestetään energia-alan kauppa- ja investointisuhteet sen sopimuspuolten välillä. Perussopimusten mukaan kauppa ja investoinnit kuuluvat Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan, ja jäsenmaat voivat käyttää tätä toimivaltaa vain, jos unioni valtuuttaa ne siihen. Unionin ja Euratomin erottua energiaperuskirjasta tehdystä sopimuksesta nämä jäsenmaat eivät ole saaneet tällaista valtuutusta, mutta ne eivät ole myöskään vetäytyneet sopimuksesta. Komissio kehottaa niitä vetäytymään sopimuksesta ilman aiheetonta viivytystä.

Älykkäitä liikennejärjestelmiä koskeva muutettu direktiivi

Euroopan komissio on päättänyt aloittaa rikkomusmenettelyn ja lähettää viralliset ilmoitukset Suomelle ja 19 muulle jäsenmaalle, koska ne eivät ole saattaneet älykkäistä liikennejärjestelmistä annetun direktiivin (EU) 2010/40/EU muuttamisesta annettua direktiiviä (EU) 2023/2661 kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöään. Muutetulla direktiivillä säädellään uusia tieliikennevaihtoehtoja, liikkumissovelluksia sekä verkottunutta ja automatisoitua liikkumista. Se sisältää useita uusia vaatimuksia, jotka koskevat muun muassa vuorovaikutteisten älykkäiden liikennejärjestelmien turvallisuutta, datan saatavuutta sekä raportoinnin yksinkertaistamista. Jäsenmaiden piti saattaa muutettu ITS-direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 21. joulukuuta 2025.

Jäsenmaiden julkisen talouden kehyksiä koskevat vaatimukset

Euroopan komissio on päättänyt aloittaa rikkomusmenettelyn ja lähettää viralliset ilmoitukset Suomelle ja 14 muulle jäsenmaalle, koska ne eivät ole saattaneet direktiiviä (EU) 2024/1265 kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöään. Kyseisellä direktiivillä muutettiin jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annettua direktiiviä (direktiivi 2011/85/EU) sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteita noudatetaan finanssipolitiikan alalla, erityisesti siltä osin kuin on kyse liiallisten julkistalouden alijäämien välttämisestä. Direktiivissä edellytetään, että jäsenmaat ottavat käyttöön julkisen tilinpidon järjestelmiä, jotka tuottavat Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmässä tarvittavia suoriteperusteisia tietoja. Lisäksi siinä edellytetään, että jäsenmaat julkistavat kaikki asiaankuuluvat julkista taloutta koskevat tiedot, perustavat riippumattomia finanssipolitiikan instituutioita ja ottavat mahdollisuuksien mukaan huomioon ilmastonmuutoksen makrotaloudelliset ja finanssipoliittiset vaikutukset vuotuisissa ja monivuotisissa talousarviosuunnitelmissa. Jäsenmaiden oli saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 31. joulukuuta 2025.

Suomella on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata virallisiin ilmoituksiin ja ilmoittaa toimistaan komissiolle. Jos komissio ei saa tyydyttävää vastausta, se voi päättää antaa perustellun lausunnon.

Tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset

Euroopan komissio on päättänyt lähettää perustellut lausunnot Suomelle, Belgialle, Tšekille, Ranskalle ja Latvialle, koska ne eivät ole saattaneet EU:n esteettömyyssäädöstä (direktiivi (EU) 2019/882) kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöään. Lisäksi komissio on päättänyt lähettää täydentävät perustellut lausunnot Kyprokselle, Alankomaille, Slovenialle ja Ruotsille. Vuonna 2019 hyväksytyssä EU:n esteettömyyssäädöksessä edellytetään, että keskeiset tuotteet ja palvelut saatetaan markkinoille niin, että ne ovat vammaisten saavutettavissa. Tähän sisältyvät puhelimet, tietokoneet, sähköiset kirjat, pankkipalvelut ja sähköinen viestintä. Säädöksen tarkoituksena on lisätä vammaisten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan sekä heidän itsenäisyyttään. Jäsenmaiden oli saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 28. kesäkuuta 2022, ja talouden toimijoiden oli noudatettava siinä säädettyjä EU:n esteettömyysvaatimuksia 28. kesäkuuta 2025 mennessä. Komissio lähetti vuonna 2022 kyseisille jäsenmaille viralliset ilmoitukset, koska ne eivät olleet ilmoittaneet direktiivin saattamisesta kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöään. Vaikka maat ovat sittemmin ilmoittaneet edistyksestä asiassa, komissio pitää toimia edelleen puutteellisina.

Suomella on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Muussa tapauksessa komissio voi viedä asian EU:n tuomioistuimeen ja pyytää taloudellisten seuraamusten määräämistä.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: 

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/inf_26_115