Suomen Omakotiliitto ry

Omakotiliitto: Tuleeko tehomaksusta ennemmin keppi kuin porkkana?

2.2.2026 16:44:32 EET | Suomen Omakotiliitto ry | Tiedote

Jaa

Energiaviraston määräys sähkönsiirron tehomaksusta astui voimaan. Omakotiliiton mielestä tehomaksun epäkohdat kohtelevat omakotiasukkaita kaltoin.

Tiukasti määräytyvä tehomaksu ei kannusta yli miljoonaa omakotitaloa osallistumaan sähkön kulutushuippujen tasaamiseen.
Tiukasti määräytyvä tehomaksu ei kannusta yli miljoonaa omakotitaloa osallistumaan sähkön kulutushuippujen tasaamiseen. Henna-Kaisa Sivonen Omakotiliitto, vapaa julkaistavaksi tiedotetta koskevan uutisen yhteydessä

Määräys sähkönkäytön tehomaksusta on astunut voimaan. Laajemmin kyse on Energiaviraston määräyksestä, jolla yhtenäistetään sähkön jakeluverkkomaksujen määräytymisperusteita.

Määräys tehomaksusta meni Omakotiliiton mielestä alkuperäistä luonnosta parempaan suuntaan. Epäkohdat eivät ole kuitenkaan kokonaan poistuneet.

”Vaadimme, että sähköverkon huippujen tasaamista ja vastuuta verkosta ei sälytetä tavallisen pientalo- tai vapaa-ajanasukkaan kontolle”, sanoo Suomen Omakotiliiton puheenjohtaja Jukka Malila.

Määräyksessä tehomaksun kynnysraja nousi luonnoksen 5 kilowatista 8 kilowattiin. Omakotiliitto korosti lausunnossaan, että sopiva raja olisi noin 14 kW. Tehon kilowattirajan olisi pitänyt mahdollistaa tavanomainen elämä. Esimerkiksi omakotitalon lämmitys voi viedä talvella jatkuvasti 7–13 kW.

”Suunta oli oikea, mutta edelleen raja on tiukka. Omakotiasujille tehomaksu tuntuu enemmän kepiltä kuin porkkanalta. Pitäisi ennemmin löytää kannustavia ratkaisuja, joilla hallitaan tehopiikkejä. Liian tiukat rajat eivät edesauta sitä”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

Tiukasti määräytyvä tehomaksu ei kannusta yli miljoonaa omakotitaloa osallistumaan sähkön kulutushuippujen tasaamiseen, mikä on ollut tehomaksun tavoitteena, Silander epäilee.

Seuraavaksi kuluttajat tarvitsevat selkeää tietoa ja opastusta, jotta heidän on mahdollista arvioida tehomaksun vaikutuksia oman talonsa sähkönkulutukseen. Lisäksi on tärkeä muistaa, että verkkoyhtiöllä on velvollisuus neuvoa asiakkaitaan, mikä sähkönsiirtosopimus heille on edullisin.

Hyvää Energiaviraston määräyksessä verrattuna luonnokseen on, että tehomaksun laskentaperustetta on muutettu yhdestä 15 minuutin laskentajaksosta tuntiin. Omakotiliitto esitti lausunnossaan, että perusteena tulisi olla kolmen tunnin keskiteho.

Uuden määräyksen mukaan tehomaksu määräytyy siis kuukauden korkeimman 60 minuutin sähkönkäytön keskitehon perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kotitalouden tehomaksu käynnistyy, kun tunnin (eli neljän vierekkäisen vartin) keskiteho ylittää kahdeksan kilowatin tehokynnyksen.

Uuteen määräykseen on sisällytetty, että tehoperusteisessa maksussa voidaan soveltaa valtakunnallista yö- ja päiväenergian ajoitusta. Omakotiliiton näkemys on, ettei tehomaksuun vaikuttavaa huipputehoa tulisi huomioida ollenkaan yöaikana eli kello 22–7 välisenä aikana eikä viikonloppuisin käytetystä sähköstä. Verkon kuormitus ei ole juurikaan ongelma yöaikaan.

Määräys yhtenäistää sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelun perusteita viimeistään vuoden 2029 alusta alkaen. Verkkoyhtiöt voivat siirtyä uusiin hinnoitteluperusteisiin jo tätä aiemmin. Osalla yhtiöistä tehomaksu on käytössä jo nyt. Kuluttajille tulee ilmoittaa ennakkoon, mikäli yhtiö on ottamassa tehomaksua käyttöön.

Keskeistä on, että Energiaviraston määräys ei kuitenkaan velvoita verkkoyhtiöitä lisäämään tehomaksua asiakkaille tarjottaviin tuotteisiin. Asiakkaille on jatkossakin tarjottava vaihtoehtoisia sähkön jakelutuotteita, ja kotitalouksilla säilyy mahdollisuus valita tehomaksuton yleissähkötuote. 

Energiavirasto vakuuttaa, ettei hinnoittelurakenteen uudistus nosta sähkönjakelun maksuja kokonaisuudessaan. Omakotiliiton mielestä valmiiksi korkeat siirtohinnat sekä yleinen epävarmuus kotien energiakustannuksista ja asumiskustannusten jatkuvasta noususta heikentävät kuluttajien luottamusta yhteiskunnassa turbulentteina aikoina.

”Omakotiasuminen on suomalaisten asumisen toivelistan ykkönen, mutta me tarvitsemme arkeemme vakautta ja luottamusta tuovia asioita. Tulee satsata vahvasti siihen, että aivan tavallinen pientaloasukas pärjää myös jatkossa. Päättäjien ja viranomaisten tulee työllään varmistaa, että kuluttajalähtöisiä hyviä vaihtoehtoja on tarjolla ja valvoa, että hinnat eivät karkaa”, painottaa Omakotiliiton puheenjohtaja Jukka Malila.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Omakotiliitto edustaa pientalo- ja vapaa-ajan asukkaita, toimii kohderyhmän edunvalvojana ja tarjoaa monipuolisia jäsenpalveluita. Olemme valtakunnallinen, poliittisesti riippumaton ja yleishyödyllinen kansalaisjärjestö, jossa on yli 230 jäsenyhdistystä, joihin kuuluu jo 70 000 jäsentä (kotitaloutta). Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa omakotitaloa, joissa asuu noin 2,7 miljoonaa ihmistä. Lisäksi Suomessa on noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa, joita käyttää 2,4–2,9 miljoonaa ihmistä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Omakotiliitto ry

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye