Krosswisen tekoälyratkaisujen johtava asiantuntija Antti Karlsson kertoo tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoitteista terveysalalla - “ala on adaptoitumassa tekoälyyn”

Antti Karlsson liittyi syksyllä 2025 Krosswisen yritysryppäseen johtavaksi tekoälyasiantuntijaksi kehittämään yritysryppään tekoäly-, data- ja tilastotieteellisiä kyvykkyyksiä ja menetelmiä asiakashankkeissa. Terveysalan ja lääketieteen datatieteen erityisosaaja työskentelee erityisesti terveysalan dataratkaisuihin keskittyvän Inviniten hankkeissa.

Karlssonilla on pitkä kokemus datatieteiden soveltamisesta terveysalalla ja lääketieteellisessä tutkimuksessa. Turun yliopistosta teoreettisen fysiikan tohtoriksi valmistunut Karlsson on akateemisella urallaan toiminut tutkijana kvanttilaskennan parissa Waterloon yliopistossa, jossa hän myös suoritti maisterin tutkinnon Perimeter Scholars International -ohjelmassa teoreettisesta fysiikasta. Karlsson on myös nimitetty Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteellisen tekoälyn ja datatieteen dosentiksi. Lisäksi hän on työskennellyt Turun yliopistollisella sairaalalla apulaissairaalafyysikkona kuvantamisen parissa, Auria Biopankilla data-analyytikkona RWD-tutkimuksen ja luonnollisen kielen käsittelyn menetelmien kehittämisessä sekä Terveystalolla ja Pihlajalinnalla terveyspalvelujen dataratkaisujen parissa johtaen teknologiavalintoja, arkkitehtuuria ja dataratkaisuja. Terveyspalveluiden parissa Karlsson on keskittynyt niin työikäisten terveyteen kuin kansansairauksien ehkäisemiseen, syöpäsairauksiin, terveyspalveluiden vaikuttavuuden arviointiin ja palveluiden kohdentamisen datalähtöisiin ratkaisuihin.  

Karlssonia inspiroi datatieteen keinojen hyödyntäminen kansanterveyden edistämisessä. “Omissa tutkimus- ja kehityshankkeissani minua on kiinnostanut erityisesti se, millä tekoälymenetelmillä voimme saavuttaa jotain sellaista tietoa ja osaamista, mitä ihminen ei ainakaan vielä voi nähdä tai osaa katsoa,” hän kuvaa ja kertoo esimerkkinä tutkimuksestaan syöpien mutaatioista ja niiden tunnistamisesta suoraan mikroskooppikuvasta ilman laboratoriokokeita tai erikoisvärjäyksiä. Olennaista on kehittää terveysalan dataratkaisuja ja niiden vaikuttavuutta todellisen datan avulla erillisten tutkimusjärjestelyjen sijaan.  

Terveysalan dataratkaisuihin erikoistunut Karlsson arvioi tekoälyn nykytilaa ja tulevaisuutta terveysalalla: "ala on adaptoitumassa tekoälyyn"

“Tekoäly ei ole terveysalalla vielä laajasti käytössä. Alalla ollaan oppimassa tekoälyn käyttöä ja adaptoitumassa uusiin mahdollisuuksiin”, toteaa Karlsson. Hänen mukaansa tekoälyn käyttö keskittyy tällä hetkellä yksinkertaisempiin prosesseihin, kuten lähetteiden lajitteluun ja tarkasti rajattuihin tehtäviin. Esimerkiksi sädehoidon työkaluissa tekoälyä hyödynnetään tärkeiden elinten rajaamiseen sädeannosta suunniteltaessa.  Kuvantamisessa tekoälyä käytetään rekonstruktioita nopeuttamaan ja tietyn diagnostiikan tukena. Generatiivista tekoälyä on koekäytössä potilaskertomustekstien automaattisessa tuotannossa keskustelujen pohjalta. Hoidontarpeen arvion tukena käytetään myös tekoälytuotteita erityisesti etäkanavissa. 

Karlssonin mukaan teoriassa tekoälyä voisi hyödyntää laajasti terveysalan eri käyttötarkoituksiin, mutta teknologinen kehitys vaatii paljon taustatyötä, jotta tekoälystä voidaan saada arvoa arkeen. “Terveydenhuollon regulaatio, tiedon sääntely ja varmennukset vaikuttavat paljon tekniseen kehittämiseen. Alan sensitiivisyyden vuoksi tekoälyn käyttöönottoon ei voida sännätä, vaan toimialan tunteminen on ensiarvoisen tärkeää. Terveysalalla regulaatio on asiaankuuluvasti tiukkaa ja data tarkasti varjeltua, mikä asettaa haasteita tekoälymallien tekemiseen. Näin sen kuuluukin olla: terveysalan tekoälykehitys ei saa olla villi länsi ja kehitystä pitää edistää kohtuullisesti ympäristöä ja toimialan kriittisyyttä tuntien,” hän kuvaa. 

Sairaanhoitoon ja sensitiiviseen potilasdataan liittyvien tekoälysovellusten sijaan nopeampaa tehokkuushyötyä voi Karlssonin mukaan löytyä terveydenhuollon tukitoimintoihin kohdistuvista pienemmän tietosuojariskin tekoälytyökaluista. Karlssonin mukaan juuri tekoäly voi olla osaltaan ratkaisemassa terveydenhuollon järjestelmän kuormitukseen ja suomalaisen väestörakenteen luomia tulevaisuuden systeemisiä haasteita. “Tekoälyllä voimme tehostaa lääkärien ja hoitajien työtä siten, että suhteessa yhä vähenevällä hoitohenkilökunnalla voisimme saada hoidettua enemmän. Tämä toki vaatii terveydenhuollon alan uudistumista myös työtapojen osalta. En kuitenkaan näe, että haluamme liian koneellistettua terveydenhuoltoa lopputulemana.”

Inhimillinen näkökulma tulee huomioida tekoälyn hyödyntämisessä ja käytön rajaamisessa terveysalalla

Karlsson korostaa inhimillistä näkökulmaa tekoälyvalinnoissa. “Tekoälyn käyttöä tulee myös rajata. On tärkeää tunnistaa, missä kohtaa hoitoketjua tarvitaan ihmisen tekemä arvio. Tekoäly ei ainakaan vielä huomioi koko sosiaalista kontekstia ja sitä moninaista kokonaisuutta, josta ihmisen terveys muotoutuu. Sen arviointiin tarvitaan niin kutsuttua lääkärin silmää. Lääkärissä käynti on monelle potilaalle paljon muutakin kuin sairaudenhoitoa, ja tekoäly ei hoivaa tai lohduta kuten ihminen”, kuvaa Karlsson.

Toistaiseksi tekoäly ei voi myöskään tehdä ihmisen puolesta tutkimuksia, joissa potilasta tutkitaan fyysisesti, kuten ortopediset testit. Robotiikka kehittyy tekoälyn rinnalla, mutta Karlsson ei näe, että robotit vielä hetkeen olisivat mukana tuottamassa fyysisiä tutkimustoimenpiteitä.  

Tekoälyn soveltaminen terveysalalla tarvitsee Karlssonin mukaan lisää tutkimusta ja käytännön kokemusta, jotta työkalut tulevat osaksi arkea ja tekoälyn mahdollistamia työkaluja opitaan käyttämään. Karlsson on kokenut kouluttaja organisaatioiden tekoäly- ja datavalmiuksien osalta ja haluaa työssään laajentaa eri alojen asiantuntijoiden ymmärrystä tekoälyaiheista osana eri alojen ammattilaisten arkea. Karlsson on myös ollut mukana kirjoittamassa Tekoäly lääketieteessä -oppikirjaa, (Duodecim, 2025) jonka tavoite on tuoda terveysalan ammattilaisille lisää tietoa tekoälystä ja sen hyödyllisyydestä terveysalalla.  

Johtavana tekoälyasiantuntijana eri toimialojen rajapinnoissa - "eri toimialojen välillä on samanlaisia abstrakteja ongelmia" 

Uudessa johtavan tekoälyasiantuntijan roolissaan Krosswisella Karlsson tulee työskentelemään yritysryppääseen kuuluvien yritysten kanssa, joihin terveysalan Inviniten lisäksi lukeutuvat Forge Digital teollisuuden alalla, 61N Solutions puolustus- ja turvallisuusalalla sekä Krossflow Innovations merenkulun logistiikan erikoistumisalalla. Roolistaan käsin Karlsson tuo hakkeisiin mukanaan tekoäly- ja tilastotieteellistä osaamista ja systemaattisia malleja ja rakenteita erilaisten ratkaisujen evaluointiin, käyttöön ja valintaan.  

“Krosswisessa minua kiinnosti yrityksen monialaisuus ja tarkasti valitut erikoistumisalat. Erilaisten toimialojen välillä on samanlaisia abstrakteja ongelmia, joihin samat lähestymistavat ja logiikka toimivat, vaikka käyttötapaukset ja sovellukset eroavat. Evaluointi on tilastotieteellisesti hyvin samankaltaista, oli sitten kyseessä esimerkiksi teollisuuden tuotantolinjojen häiriöt tai terveysalan potilasvirran pullonkaulojen mallinnus, vaikkakin eri tapauksiin kuuluu omat erityiskysymyksensä”, kuvaa Karlsson rooliaan yritysryppään rajapinnoissa.

“Lääketieteellinen kenttä on minulle tutuin ja minulle on edelleen tärkeää päästä käyttämään omaa osaamistani terveydenhuollon kehittämisen eteen. Samalla kiinnostaa, mihin kaikkeen muuhun pystymme soveltamaan tekoälyä Krosswisen yhtiöiden hankkeissa”, hän toteaa.