Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa
3.2.2026 11:08:30 EET | Finanssiala ry | Tiedote
- Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen.
- Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen.
- Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista.
- Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Kun raha liikkuu esimerkiksi kaupan maksupäätteeltä kortinmyöntäjälle, se kulkee tietoverkon kautta kryptattuna, eli esimerkiksi salausalgoritmin avulla ulkopuolisilta suljettuna viestinä. Lisäksi pankkien ja vakuutusyhtiöiden järjestelmät ovat täynnä asiakkaita koskevaa kryptattua tietoa. Lähes kaikki digitaalinen toiminta maailmassa perustuu salausalgoritmeihin, joiden perusajatus on, että murtamisessa kestää niin kauan, että vihamielisen toimijan ei siihen kannata ryhtyä. Organisaation kryptausten kokonaisuutta kutsutaan kryptografiaksi.
”Varautumiskeskustelussa huomio kiinnittyy tällä hetkellä voimakkaasti sotilaallisiin ja geopoliittisiin uhkiin: varaudutaan panssarivaunuin ja kehitetään ruokahuoltoa. Kvanttiteknologian tulo on hyvä muistutus, että myös digitaalisesta varautumisesta on pidettävä yhtä lailla huolta”, toteaa Finanssiala ry:n valmiuspäällikkö Juha Nieminen, joka toimii Huoltovarmuusorganisaation rahoitus- ja vakuutusalan poolien poolisihteerinä.
Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta Huoltovarmuusorganisaatio on jo alkanut varautua kvanttitietokoneiden kehitykseen. Pahimmissa skenaarioissa kvanttiteknologialla voitaisiin saada kryptattu tietoliikenne avattua vihamieliselle hyökkääjälle.
Salausten murtamisen uhka on jo todellinen, ei tulevaisuudessa odottava kriisi. Kvanttihyökkäyksissä voi käyttää niin sanottua Harvest Now, Decrypt Later -strategiaa: hyökkääjä voi jo nyt varastaa salattua tietoa säilöön odottamaan ja purkaa sen myöhemmin, kun kvanttiteknologia on saatu kehitettyä riittävälle tasolle.
”Vuosituhannen vaihteen alla kohistiin y2k:sta, kun digitaaliset järjestelmät piti saada ymmärtämään vuosiluku, joka alkaa luvulla 20 eikä 19. Vaadittuja muutoksia salausjärjestelmään eli kryptografiaan voi pitää vastaavanlaisena globaalina koko organisaatiota ja sen sidosryhmiä koskevana laajana mullistuksena.”
Pilotti: Varautuminen kannattaa jo aloittaa
Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiiprojektiin joka osoitti, että varautuminen kannattaa jo aloittaa. Siirtyminen kvanttiteknologian jälkeiseen kryptografiaan (PQC) on jo mahdollista eikä se edellytä kvanttitietokonetta.
EU ja Yhdysvallat edellyttävät kvanttiturvallisiin algoritmeihin siirtymistä viimeistään vuosina 2030–2035, ja kansallisesti kriittiset järjestelmät on priorisoitava tätä aiemmin. Pilottiin osallistui sellaisia yhtiöitä, joille kryptografian murros näyttäytyy jo nyt tulevina toiminta‑ ja sääntelyriskeinä.
Pilotti nosti esiin kolme keskeistä havaintoa:
1. Tarkka tieto omista järjestelmistä on edellytys hallitulle siirtymälle. Jotta tarvittavat muutokset pystytään tekemään, organisaatioissa on ymmärrettävä, missä ja miten kryptografiaa käytetään.
2. PQC on iteratiivinen prosessi, joka vaatii järjestelmiltä päivitettävyyttä ja organisaatiolta ketterää ohjausta muutoksissa.
3. Varhainen liikkeellelähtö tuo etua ja helpottaa sääntelyn noudattamista, parantaa tietoturvaa ja resurssien saatavuutta sekä mahdollistaa järjestelmien modernisoinnin hallitusti.
Pilotti osoitti, että erityisesti finanssialalla pitkät järjestelmäelinkaaret ja korkeat tietoturvavaatimukset tekevät varhaisesta valmistautumisesta välttämätöntä. Kvanttitietokoneiden aikatauluarviot vaihtelevat muutamasta vuodesta yli vuosikymmeneen, mutta riski on jo olemassa.
”Kyllähän tämä vähän scifijännäriltä kuulostaa, mutta uhka on aivan todellinen: kvanttiteknologian kehitys vaatii aivan uutta ajattelutapaa tietoturvaan ja järjestelmien suojauksiin”, Nieminen summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha NieminenValmiuspäällikkö
Puh:+358 20 793 4245juha.nieminen@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme