Työttömyys kuritti kuntien taloutta vuonna 2025
3.2.2026 11:04:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntatalouden tila heikkeni odotetusti vuodesta 2024. Toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntataloudessa oli yli 800 miljoonan euron alijäämä vuonna 2025, sillä kuntien kustannukset kasvoivat muun muassa TE-palvelu-uudistuksen myötä reippaasti. Talouden tilan heikkenemistä selittävät myös verotulojen aleneminen sekä valtionosuuksien leikkaukset. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa vuonna 2025 arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysistä.
-Kuntien kulut kasvoivat vuonna 2025 lähes pelkästään työttömyyden aiheuttamien lisäkulujen vuoksi. Muissa tehtävissä, kuten esimerkiksi opetuksessa sekä yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa, kulutaso pysyi ennallaan. Näyttäisikin siltä, että kunnat ylsivät torjuntavoittoon eli rahoittivat heikosta työllisyydestä johtuvia lisäkustannuksia muista tehtävistä sopeuttamalla, kiteyttää Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Kuntien ja kuntayhtymien nettotoimintakulut eli toimintakate heikkeni 7,8 % eli noin miljardi euroa vuonna 2025.
-Valtion kompensaatio vuoden alussa tapahtuneeseen TE-palveluiden siirtoon oli täysin riittämätön. TE-uudistus lisäsi kuntien kuluja noin miljardilla eurolla. Tästä summasta kunnat joutuivat rahoittamaan arviolta yli 200 miljoonaa euroa, Karhunen jatkaa.
Isojen kaupunkien taloustilanne heikkeni muita kuntakokoluokkia enemmän, eriytyminen hidastui
Kuntien yhteenlaskettu tulos oli 740 miljoonaa euroa vuonna 2025. Vuonna 2025 reilut kolmasosa Manner-Suomen kunnista oli alijäämäisiä tilikauden tuloksella mitattuna. Tulokseltaan alijäämäisissä kunnissa asui noin 44 prosenttia Manner-Suomen väestöstä.
Kunnat myivät omaisuuttaan vuonna 2025 kuitenkin sadoilla miljoonilla euroilla. Kertaerät paransivat yksittäisten kuntien tulosta merkittävästi. Yli 80 prosenttia vuoden 2025 tuloksesta syntyi kolmessa kaupungissa.
Porin energiaosakkeiden myynnistä saadut luovutustulot siivittivät Porin tuloksen kertaluonteisesti poikkeukselliselle tasolle. Ilman Helsinkiä, Espoota ja Poria kuntien tilikauden tulos jäisi reiluun 100 miljoonaan euroon.
Vuosikatteella mitattuna kuntien väliset erot tasoittuivat edelleen vuonna 2025. Suurimpien kaupunkien talous heikkeni eniten, ja niiden vuosikatteet olivat enää vain lievästi muita vahvemmat.
Verorahoitus ei riittänyt kattamaan kaikkia investointeja, sillä kunnat pitivät investointitasonsa korkealla tasolla myös vuonna 2025. Osa investoinneista jouduttiin kattamaan siis lainalla. Investoinnit keskittyvät suuriin kaupunkeihin, minkä seurauksena toiminnan ja investointien rahavirta syveni niissä reippaalle miinukselle.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo, että kunnat ja kuntayhtymät ottivat lisää velkaa ja niiden yhteenlaskettu lainakanta kasvoi noin 21 miljardiin euroon.
-Kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien lainakanta kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2025, mutta suhteessa verotettaviin tuloihin velka ei kasvanut. Matalasuhdanteen pitkittyminen ja veropohjan heikkous on syytä noteerata myös investointeja tekevissä kunnissa ja kaupungeissa.
Euromääräisesti heikoimmat tulokset tehtiin Vantaalla, Tampereella ja Oulussa.
-Työttömyys keskittyy usein maakunnan kasvukeskuksiin, mikä rokottaa etenkin isojen kaupunkien taloutta, korostaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.
-Tämä näkyy sekä verotuloissa että työttömyysturvan kuntaosuudessa.
Asukaskohtaisissa tarkasteluissa heikoimpaan ääripäähän nousevat Karkkila, Taivalkoski ja Ähtäri.
-Voimakkaasti heikentyneestä työllisyystilanteesta ja vaatimattomasta verotulokehityksestä huolimatta kunnat selvisivät viime vuodesta vielä kohtuullisen hyvin arvosanoin. Onnistuneet sopeutustoimet sekä investointien jarruttaminen edesauttoivat tässä. Mutta tarvitsemme vielä tänä keväänä myös maan hallitukselta uusia päätöksiä, jotka edistävät työllisyyttä ja hillitsevät kuntien työttömyydestä johtuvia rahoitusvastuita, tiivistää varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Minna Karhunen, minna.karhunen@kuntaliitto.fi, 09 771 2000
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, timo.reina@kuntaliitto.fi, 09 771 2700
Pääekonomisti Minna Punakallio, minna.punakallio@kuntaliitto.fi, 040 751 5175
Kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen, mikko.mehtonen@kuntaliitto.fi, 050 592 8986
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiKuvat
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Arbetslösheten tärde på kommunekonomin 20253.2.2026 11:07:56 EET | Pressmeddelande
Den kommunala ekonomin försvagades som väntat ifjol jämfört med år 2024. Mätt med verksamhetens och investeringarnas kassaflöde hade kommunekonomin ett underskott på över 800 miljoner euro år 2025, eftersom kommunernas kostnader ökade rejält bland annat på grund av AN-reformen. Det försämrade ekonomiska läget förklaras också av minskade skatteintäkter och nedskärningar i statsandelarna. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys, som bedömer kommunekonomins tillstånd år 2025.
Kommunförbundet inleder ett utredningsarbete om rehabiliterande undervisning inom yrkesutbildningen30.1.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
”Vi måste se till att inga unga personer faller mellan stolarna i utbildningssystemet när deras funktionsförmåga inte räcker till för examensinriktade studier. Genom utredningen söker vi konkreta lösningar och fungerande samarbetsmodeller för att stödja de unga”, säger Ilkka Eronen, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. Utredningsarbetet baserar sig på ett initiativ som år 2024 presenterades av Kommunförbundet och nätverket Arenan för yrkesutbildning, som består av kommunalt anknutna yrkesutbildningsanordnare. Initiativet har väckt stort intresse bland dem som arbetar med utbildning och tjänster för unga.
Kuntaliitto käynnistää selvitystyön kuntouttavasta opetuksesta ammatillisessa koulutuksessa30.1.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Tarkoituksena on löytää ratkaisuja tilanteisiin, joissa nuoren toimintakyky ei riitä opintojen suorittamiseen. ”Meidän on varmistettava, ettei yksikään nuori jää koulutusjärjestelmässä väliinputoajaksi silloin, kun toimintakyky ei riitä tutkintotavoitteisiin opintoihin. Kuntouttavan opetuksen selvityksellä haemme konkreettisia ratkaisuja ja toimivia yhteistyömalleja nuorten tueksi”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilkka Eronen.
Kommunala beslutsfattare söker lokal livskraft genom företagssamarbete, planläggning och metoder för att locka nya invånare29.1.2026 12:00:00 EET | Pressmeddelande
Samarbete med lokala företag, planläggning och markanvändning samt åtgärder för att locka nya invånare är enligt de kommunala beslutsfattarna de viktigaste metoderna för att stärka kommunens livskraft och välfärd. Dessa metoder bedömdes vara ganska eller mycket viktiga av fler än nio av tio enkätdeltagare. Uppgifterna baserar sig på en beslutsfattarenkät som genomfördes hösten 2025 och som besvarades av över 2 500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.
Kuntapäättäjät etsivät paikallista elinvoimaa yritysyhteistyöllä, kaavoituksella ja uusia asukkaita houkuttelemalla29.1.2026 12:00:00 EET | Tiedote
Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa, kaavoitus ja maankäyttö sekä uusien asukkaiden houkuttelu ovat kuntapäättäjien mukaan tärkeimmät keinot vahvistaa kunnan elinvoimaa ja hyvinvointia. Nämä keinot arvioivat melko tai erittäin tärkeiksi useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä. Tiedot perustuvat syksyllä 2025 toteutettuun Kuntapäättäjäkyselyyn, johon vastasi yli 2 500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme