Tilusjärjestely Kauhavan Alahärmässä suurensi peltojen kokoa ja lyhensi ajomatkaa pelloille – hyöty yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa
4.2.2026 08:18:33 EET | Maanmittauslaitos | Tiedote
Alahärmässä järjesteltiin viljelijöiden peltoja uudelleen Maanmittauslaitoksen vetämässä tilusjärjestelyssä. Peltolohkoja vaihtamalla kasattiin hajallaan sijaitsevia lohkoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja lyhennettiin maanomistajien matkoja omille pelloilleen. Maanmittauslaitos arvioi järjestelyn hyödyn olevan yli 1,1 miljoonaa euroa.

Kauhavan Alahärmässä on valmistunut tilusjärjestely, joka tehtiin Voltin, Ekolan, Köykkärin ja Perkiömäen alueilla vuosina 2019–2025. Järjestelyssä usean maanomistajan matkaa pellolle pystyttiin lyhentämään jopa 10–25 km / suunta.
– Tässä tilusjärjestelyssä erityisesti kulkumatkojen lyhentäminen onnistui hyvin. Maanomistajat toivat itse esiin pitkiä viljelymatkoja myös naapurikylissä sijaitseville pelloille, mikä auttoi meitä etsimään yhdessä ratkaisuja matkojen lyhentämiseen, kertoo tilusjärjestelypäällikkö Tanja Saukko Maanmittauslaitoksesta.
Ennen tilusjärjestelyä matka pellolle saattoi olla yli 10 km, vaikka linnuntietä etäisyys olisi vain 1–2 kilometriä. Aluetta halkovat valtatie 19, Lapuanjoki ja rautatie, ja pelloille piti kulkea ylityspaikkojen kautta.
Tilusjärjestelyn nettohyödyt yli 1,1 miljoonaa euroa
Maanomistajat vaihtoivat yhteensä 513 hehtaaria maata, josta peltoa oli 388 hehtaaria. Peltolohkojen keskimääräinen koko kasvoi 2,5 hehtaarista 3,6 hehtaariin, ja keskimääräinen matka talouskeskuksesta pellolle lyheni 5,5 kilometristä 3,6 kilometriin.
Iso osa tilusjärjestelyn hyödyistä liittyy viljelymatkojen lyhenemiseen. Järjestelyn kokonaiskustannukset olivat 960 000 euroa, joista maanomistajien osuus oli 420 000 euroa sisältäen ojitukset ja toimitusmaksut. Hyödyt ovat Maanmittauslaitoksen arvion mukaan 2,1 miljoonaa euroa, joten tilusjärjestelyn nettohyöty on noin 1,1 miljoonaa euroa laskettuna 30 vuoden ja 5 prosentin pääomituksella.
– Maanomistajille tulee vähemmän kustannuksia kulkemisesta, kun peltolohkot ovat suurempia ja niitä on vähemmän, ne sijaitsevat lähempänä talouskeskusta ja paremman tieyhteyden päässä, Saukko kertoo.
Ympäristö hyötyy ja liikenneturvallisuus paranee
Tilusjärjestely säästää ympäristöä. Maatalousliikennettä ja sen aiheuttamia päästöjä tulee vähemmän, kun maanomistajan peltolohkot ovat lähempänä toisiaan. Päästöjä vähentää myös viljelytoimien nopeutuminen, kun pellot ovat suurempia ja muodoltaan paremmin nykyaikaiseen viljelyyn soveltuvia.
Tilusjärjestely edistää myös liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.
– Vilkkaasti liikennöidyltä valtatieltä 19:ltä pystyttiin poistamaan tarpeettomaksi jääviä maatalousliittymiä. Kun hidasta maatalousliikennettä on vähemmän, riskiohituksia tehdään harvemmin. Liikenneturvallisuuden parantuminen on yksi tilusjärjestelyn merkittävä hyöty, sanoo Saukko.
Toimiva yhteistyö on edellytys tilusjärjestelyn onnistumiselle
Kauhavalla on tehty useita tilusjärjestelyitä, ja Alahärmässä on parhaillaan käynnissä kaksi järjestelyä, Vakkuri-Saunamäki-Kuoppalan ja Kurjenluhdan alueilla. Toimintatapa oli monelle maanomistajalle ennalta tuttu.
– Tilusjärjestelyssä peltolohkojen vaihtaminen ei ole kahdenvälistä eli maanomistajan ei tarvitse tietää, kenen kanssa maata voi vaihtaa. Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri arvioi vaihdettavien maiden arvon, ja maanomistajat maksavat tai saavat korvausta lohkojen arvon mukaisesti, kertoo Saukko.
Tiivis yhteistyö ja toimiva vuoropuhelu eri tahojen välillä on edellytys tilusjärjestelyn onnistumiselle.
– Usein samoja maita on viljelty suvussa pitkään, ja on täysin ymmärrettävää, että maahan liittyy paljon tunteita. Tilusjärjestely onkin koko kylää koskeva, yleensä 3–5 vuotta kestävä toimenpide, jossa yhteistyöllä on suuri merkitys. Tällä tilusjärjestelyllä oli hyvä kannatus alueella, ja jakosuunnitelma tehtiin tiiviissä yhteistyössä maanomistajien kanssa, mikä auttoi pääsemään hyvään lopputulokseen, Saukko summaa.
| Mikä tilusjärjestely? |
|
Suomessa maatilojen määrä vähenee ja tuotantoa jatkavien tilojen koko kasvaa. Silti tuottavuus ei välttämättä parane. Tilakokoa kasvatetaan usein ostamalla ja vuokraamalla peltoja tiloilta, jotka ovat lopettaneet tuotantonsa. Ne ovat pieniä ja sijaitsevat kaukana tilan talouskeskuksesta. Tilakoon kasvattamisen hyödyt jäävät silloin saavuttamatta. |
Yhteyshenkilöt
Tilusjärjestelypäällikkö Tanja Saukko, Maanmittauslaitos, p. 029 531 6461, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Kuvat
Linkit
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Nytt rekord för anläggning av kraftledningar ifjol – 5 miljoner euro i ersättningar19.3.2026 07:26:56 EET | Pressmeddelande
Elbolagen betalade i fjol 5 miljoner euro till markägarna för rätten till kraftledningar på deras fastigheter, jämfört med 2,6 miljoner euro året innan. Uppgifterna baseras på Lantmäteriverkets fastighetsdatasystem.
Sähkölinjoja valmistui viime vuonna ennätysmäärä – korvaussumma 5 miljoonaa19.3.2026 07:26:56 EET | Tiedote
Sähköyhtiöt maksoivat maanomistajille viime vuonna 5 miljoonaa euroa oikeudesta sähkölinjaan kiinteistöjen mailla, kun edellisvuonna luku oli 2,6 miljoonaa. Tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmään.
Maanmittauslaitos koordinoi maa- ja metsätalousministeriön yhteistä IT-asiantuntijapalveluiden puitejärjestelyn perustamista19.3.2026 07:15:00 EET | Tiedote
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla käynnistetään keväällä 2026 kilpailutus IT-asiantuntijapalveluiden hankkimiseksi. Puitejärjestely kattaa muun muassa tietojärjestelmien ja sovellusten sekä alustojen kehittämiseen ja ylläpitoon, pilvipalveluihin, arkkitehtuuriin sekä laadunvarmistukseen liittyviä IT-asiantuntijatehtäviä.
Yhteismetsien kokonaispinta-ala kasvoi – omistusmuoto kiinnostaa metsänomistajia18.3.2026 07:46:33 EET | Tiedote
Yhteismetsien kokonaispinta-ala kasvoi yli 800 000 hehtaariin, kertovat Maanmittauslaitoksen tilastot. Metsänomistajat voivat etsiä Laajenevat yhteismetsät -karttapalvelusta yhteismetsiä, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan uusia osakkaita.
Tilasto: Metsätilakauppojen määrät ja hinnat nousivat vuonna 202526.2.2026 07:53:21 EET | Tiedote
Metsätilakauppojen määrä nousi 3 prosenttia ja mediaanihinta lähes 10 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Peltokauppojen määrä nousi, mutta mediaanihinta laski 5 prosenttia. Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vuoden 2025 metsätila- ja peltokauppojen hinnat ja lukumäärät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



