Tilusjärjestely Kauhavan Alahärmässä suurensi peltojen kokoa ja lyhensi ajomatkaa pelloille – hyöty yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa
4.2.2026 08:18:33 EET | Maanmittauslaitos | Tiedote
Alahärmässä järjesteltiin viljelijöiden peltoja uudelleen Maanmittauslaitoksen vetämässä tilusjärjestelyssä. Peltolohkoja vaihtamalla kasattiin hajallaan sijaitsevia lohkoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja lyhennettiin maanomistajien matkoja omille pelloilleen. Maanmittauslaitos arvioi järjestelyn hyödyn olevan yli 1,1 miljoonaa euroa.

Kauhavan Alahärmässä on valmistunut tilusjärjestely, joka tehtiin Voltin, Ekolan, Köykkärin ja Perkiömäen alueilla vuosina 2019–2025. Järjestelyssä usean maanomistajan matkaa pellolle pystyttiin lyhentämään jopa 10–25 km / suunta.
– Tässä tilusjärjestelyssä erityisesti kulkumatkojen lyhentäminen onnistui hyvin. Maanomistajat toivat itse esiin pitkiä viljelymatkoja myös naapurikylissä sijaitseville pelloille, mikä auttoi meitä etsimään yhdessä ratkaisuja matkojen lyhentämiseen, kertoo tilusjärjestelypäällikkö Tanja Saukko Maanmittauslaitoksesta.
Ennen tilusjärjestelyä matka pellolle saattoi olla yli 10 km, vaikka linnuntietä etäisyys olisi vain 1–2 kilometriä. Aluetta halkovat valtatie 19, Lapuanjoki ja rautatie, ja pelloille piti kulkea ylityspaikkojen kautta.
Tilusjärjestelyn nettohyödyt yli 1,1 miljoonaa euroa
Maanomistajat vaihtoivat yhteensä 513 hehtaaria maata, josta peltoa oli 388 hehtaaria. Peltolohkojen keskimääräinen koko kasvoi 2,5 hehtaarista 3,6 hehtaariin, ja keskimääräinen matka talouskeskuksesta pellolle lyheni 5,5 kilometristä 3,6 kilometriin.
Iso osa tilusjärjestelyn hyödyistä liittyy viljelymatkojen lyhenemiseen. Järjestelyn kokonaiskustannukset olivat 960 000 euroa, joista maanomistajien osuus oli 420 000 euroa sisältäen ojitukset ja toimitusmaksut. Hyödyt ovat Maanmittauslaitoksen arvion mukaan 2,1 miljoonaa euroa, joten tilusjärjestelyn nettohyöty on noin 1,1 miljoonaa euroa laskettuna 30 vuoden ja 5 prosentin pääomituksella.
– Maanomistajille tulee vähemmän kustannuksia kulkemisesta, kun peltolohkot ovat suurempia ja niitä on vähemmän, ne sijaitsevat lähempänä talouskeskusta ja paremman tieyhteyden päässä, Saukko kertoo.
Ympäristö hyötyy ja liikenneturvallisuus paranee
Tilusjärjestely säästää ympäristöä. Maatalousliikennettä ja sen aiheuttamia päästöjä tulee vähemmän, kun maanomistajan peltolohkot ovat lähempänä toisiaan. Päästöjä vähentää myös viljelytoimien nopeutuminen, kun pellot ovat suurempia ja muodoltaan paremmin nykyaikaiseen viljelyyn soveltuvia.
Tilusjärjestely edistää myös liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.
– Vilkkaasti liikennöidyltä valtatieltä 19:ltä pystyttiin poistamaan tarpeettomaksi jääviä maatalousliittymiä. Kun hidasta maatalousliikennettä on vähemmän, riskiohituksia tehdään harvemmin. Liikenneturvallisuuden parantuminen on yksi tilusjärjestelyn merkittävä hyöty, sanoo Saukko.
Toimiva yhteistyö on edellytys tilusjärjestelyn onnistumiselle
Kauhavalla on tehty useita tilusjärjestelyitä, ja Alahärmässä on parhaillaan käynnissä kaksi järjestelyä, Vakkuri-Saunamäki-Kuoppalan ja Kurjenluhdan alueilla. Toimintatapa oli monelle maanomistajalle ennalta tuttu.
– Tilusjärjestelyssä peltolohkojen vaihtaminen ei ole kahdenvälistä eli maanomistajan ei tarvitse tietää, kenen kanssa maata voi vaihtaa. Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri arvioi vaihdettavien maiden arvon, ja maanomistajat maksavat tai saavat korvausta lohkojen arvon mukaisesti, kertoo Saukko.
Tiivis yhteistyö ja toimiva vuoropuhelu eri tahojen välillä on edellytys tilusjärjestelyn onnistumiselle.
– Usein samoja maita on viljelty suvussa pitkään, ja on täysin ymmärrettävää, että maahan liittyy paljon tunteita. Tilusjärjestely onkin koko kylää koskeva, yleensä 3–5 vuotta kestävä toimenpide, jossa yhteistyöllä on suuri merkitys. Tällä tilusjärjestelyllä oli hyvä kannatus alueella, ja jakosuunnitelma tehtiin tiiviissä yhteistyössä maanomistajien kanssa, mikä auttoi pääsemään hyvään lopputulokseen, Saukko summaa.
| Mikä tilusjärjestely? |
|
Suomessa maatilojen määrä vähenee ja tuotantoa jatkavien tilojen koko kasvaa. Silti tuottavuus ei välttämättä parane. Tilakokoa kasvatetaan usein ostamalla ja vuokraamalla peltoja tiloilta, jotka ovat lopettaneet tuotantonsa. Ne ovat pieniä ja sijaitsevat kaukana tilan talouskeskuksesta. Tilakoon kasvattamisen hyödyt jäävät silloin saavuttamatta. |
Yhteyshenkilöt
Tilusjärjestelypäällikkö Tanja Saukko, Maanmittauslaitos, p. 029 531 6461, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Kuvat
Linkit
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Iso hidaste poistui sijaintitietojen hyötykäytössä – Maanmittauslaitoksen Location Finland -alustalla voi yhdistää mm. rakennus-, sää-, liikenne ja ympäristötietoja29.5.2026 07:03:00 EEST | Tiedote
Missä aurinkopaneelit tuottavat parhaiten? Minne kannattaa sijoittaa kauppoja ja kouluja? Miten sää ja liikenne vaikuttaa sataman toimintaan? Muun muassa tällaisiin tarpeisiin voi kehittää palveluja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n kehittämän Location Finland -palvelun avulla. Location Finland valittiin mukaan Datatalouden kiinnostavimmat 2026 –listaukseen.
Puulajit tunnistettiin tarkasti ilmasta käsin - uusi menetelmä vauhdittaa metsätalouden tuottavuutta ja monimuotoisuuden suojelua27.5.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa puulajit tunnistettiin kaukaa oikein monikanavaisen laserkeilauksen ja syväoppimismenetelmien avulla. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijoiden kehittämän menetelmän avulla kaukokartoitetut puut voidaan tunnistaa aiempaa kattavammin ja nopeammin, mikä avaa merkittäviä mahdollisuuksia metsätalouden tuottavuuden ja luonnon monimuotoisuuden seurantaan.
Suomi saa kvanttiteknologiaan perustuvan harvinaisen huippulaitteen, joka pärjää niin italialaisella tulivuorella kuin Grönlannin jäätikölläkin13.5.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitos saa loppukesästä Suomen ensimmäisen kvanttigravimetrin eli painovoimaa mittaavan laitteen, joka perustuu kvanttiteknologiaan. Hankinta tehdään osana EU:n tutkimushanketta. EU panostaa voimakkaasti kvanttiteknologiaan, jolla on mahdollisuus tuottaa teollisia ja tieteellisiä mullistuksia sekä kasvattaa kilpailukykyä ja omavaraisuutta Euroopassa.
Matalalla lentävä kone kevättaivaalla – kyse Maanmittauslaitoksen ilmakuvauslennoista12.5.2026 07:41:41 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitos on käynnistänyt vuosittaiset ilmakuvaus- ja laserkeilauslennot, joilla tuotetaan aineistoa kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi ja maatalous- ja ympäristöalan tarpeisiin. Kuvauskoneen voi kesän aikana nähdä lentävän taivaalla mm. Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Lennot ovat osa normaalia Maanmittauslaitoksen kartoitustyötä. Matalalla lentävän koneen tunnistaa kartoituskoneeksi edestakaisin sahaavasta lentoreitistä.
Oman huoneiston remontti- ja lainatiedot tulevat kesään mennessä katsottavaksi7.5.2026 06:47:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksen Asiointipalvelussa on nyt mahdollista tarkastella omaan huoneistoon ja taloyhtiöön liittyviä kunnossapito-, vastike- ja lainatietoja. Kuitenkin käytännössä vasta kolmasosa voi nähdä omia remonttitietojaan, sillä isännöitsijät ilmoittavat tietonsa lain takarajan loppusuoralla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



