Eurobarometri: EU-tason toimille kysyntää jännitteiden kasvaessa

• Enemmistö vastaajista on huolissaan turvallisuudesta, kuten nykyisistä konflikteista (72 % EU-kansalaisista, 78 % suomalaista) ja terrorismista (67 % EU-kansalaisista, 52 % suomalaisista)
• Huolenaiheiden joukossa myös ilmastonmuutoksen pahentamat luonnonkatastrofit (66 % EU-kansalaisista, 62 % suomalaisista), kyberhyökkäykset (66 % EU-kansalaisista, 65 % suomalaisista) ja muuttoliike (65 % EU-kansalaisista, 51 % suomalaisista)
• 89 % EU-kansalaisista ja 92 % suomalaisista katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden pitäisi torjua globaaleja uhkia yhtenäisemmin
• 86 % EU-kansalaisista ja 88 % suomalaisista haluaa EU:lle enemmän vaikutusvaltaa, ja 73 % EU-kansalaisista ja 89 % suomalaisvastaajista haluaa lisää EU-resursseja kansainvälisten uhkien torjuntaan

Euroopan parlamentin tuoreen Eurobarometri-mielipidekyselyn tulokset osoittavat, että maailmanlaajuiset tapahtumat herättävät EU-kansalaisissa huolta ja geopoliittinen epävakaus vaikuttaa merkittävästi eurooppalaisten näkemyksiin. Enemmistö (52 % EU-kansalaisista, 62 % suomalaisista) ilmoittaa olevansa pessimistinen maailman tulevaisuuden suhteen. Haastatelluista EU-kansalaista 39 % ja 36 % suomalaisista suhtautuu pessimistisesti EU:n tulevaisuuteen, kun taas 41 % EU-tasolla ja 31 % suomalaisista oman maansa tulevaisuuteen. Yksilötasolla näkymät näyttävät valoisammilta, sillä 76 % EU-tasolla ja 91 % suomalaisista suhtautuu optimistisesti itsensä ja perheensä tulevaisuuteen.

Huoli EU:n lähialueiden konflikteista (72 % EU-kansalaisista, 78 % suomalaisista), terrorismista (67 % EU-kansalaisista, 52 % suomalaisista), EU:n ulkopuolisten maiden kyberhyökkäyksistä (66 % EU-kansalaisista, 65 % suomalaisista), ilmastonmuutoksen pahentamista luonnonkatastrofeista (66 % EU-kansalaisista, 62 % suomalaisista) ja hallitsemattomista muuttovirroista (65 % EU-kansalaisista, 51 % suomalaisista) näkyi vastauksissa. Monet ovat huolissaan myös viestintään liittyvistä riskeistä. Niitä ovat muun muassa disinformaatio (69 % EU-kansalaisista, 67 % suomalaisista), vihapuhe verkossa ja verkon ulkopuolella (68 % EU-kansalaisista, 63 % suomalaisista), tekoälyn tuottama valesisältö (68 % EU-kansalaisista, 73 % suomalaisista), riittämätön tietosuoja (68 % EU-kansalaisista, 62 % suomalaisista) ja sananvapauteen kohdistuvat uhat (67 % EU-kansalaisista, 48 % suomalaisista).

Vaatimus yhtenäisestä Euroopasta

EU:n kansalaiset haluavat unionin tehostavan toimintaansa. EU-kansalaisista 66 % ja suomalaisista 73 % näkee tulevaisuudessa EU:n roolin tärkeämpänä kansalaistensa suojelemisessa turvallisuusriskeiltä. Vastaajien mukaan yhtenäisyys on ratkaisevan tärkeää: Vastaajista EU-tasolla 89 % ja suomalaisista 92 % on sitä mieltä, että EU:n jäsenvaltioiden tulisi olla yhtenäisempiä vastatakseen haasteisiin. EU-tasolla 73 % ja suomalaisista 89 % puolestaan on sitä mieltä, että Euroopan unioni tarvitsee enemmän resursseja kohdatakseen nykyiset globaalit haasteet.

Vastaajien mukaan EU:n pitää vahvistaa asemaansa maailmassa. Siksi sen täytyisi keskittyä ensisijaisesti puolustukseen ja turvallisuuteen (40 % EU-kansalaisista, 47 % suomalaisista), kilpailukykyyn, talouteen ja teollisuuteen (32 % EU-kansalaisista, 40 % suomalaisista) sekä energiaomavaraisuuteen (29 % EU-kansalaisista, 30 % suomalaisista).

”Geopoliittiset jännitteet vaikuttavat eurooppalaisten päivittäiseen turvallisuuden tunteeseen. Kansalaiset odottavat, että Euroopan unioni suojelee, valmistautuu ja toimii yhdessä. Näihin odotuksiin meidän on vastattava vahvasti ja itsevarmasti. Eurooppa on vahvin kilpemme”, toteaa Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola.

Etusijalla elinkustannukset sekä puolustus ja turvallisuus

Korkeat hinnat vaikuttavat edelleen kansalaisten elintasoon. EU-kansalaiset haluavat Euroopan parlamentin priorisoivan ensisijaisesti inflaation, hintojen nousun ja elinkustannusten hillitsemistä (41 %). Suomessa tämä oli prioriteetti 19 prosentin mielestä. Suomalaisvastaajista enemmistö (56 %) puolestaan toivoisi parlamentin priorisoivan EU:n puolustusta ja turvallisuutta (EU-kansalaisista 34 %).

Sekä EU-kansalaisten että suomalaisten vastauksissa talous ja työpaikkojen luominen seuraavat tiiviisti perässä (35 % EU-kansalaisista, 44 % suomalaisista).

Vaikka suurin osa vastaajista (54 % EU-kansalaisista, 53 % suomalaisista) odottaa elintasonsa pysyvän vakaana seuraavien viiden vuoden aikana, huomattava osa (28 % EU-kansalaisista, 15 % suomalaisista) ennakoi sen heikkenevän etenkin maissa, joissa talouden epävarmuus tuntuu voimakkaammin. Erityisesti ranskalaiset (45 %), belgialaiset ja slovakialaiset (molemmat 40 %) odottavat elintason heikkenevän.  

Euroopan tasolla kansalaiset odottavat EU:n keskittyvän vahvistamaan asemaansa maailmassa erityisesti keskittymällä puolustukseen ja turvallisuuteen (40 %, mikä on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä kyselyssä). Suomalaisvastaajista tätä mieltä oli 47 % (2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime kyselyssä).

EU-kansalaiset pitävät edelleen tärkeinä perusarvoja. Rauha nousee esiin arvona, jota vastaajat eniten haluavat Euroopan parlamentin puolustavan (52 % EU-kansalaisista, 56 % suomalaisista), mikä heijastaa nykyistä geopoliittista ilmapiiriä. Heillä on yhä suuria odotuksia, kun on kyse demokratiasta (35 % EU-kansalaisista, 41 % suomalaisista), sananvapaudesta (23 % EU-kansalaisista, 22 % suomalaisista), ihmisoikeuksista (22 % EU-kansalaisista, 25 % suomalaisista) ja oikeusvaltiosta (21 % EU-kansalaisista, 31 % suomalaisista).

EU-jäsenyyden kannatus kasvaa

Asenteet EU:ta ja sen toimielimiä kohtaan ovat edelleen myönteisiä huolimatta siitä, että toukokuusta 2025 alkaen on havaittu pientä laskua. Suhteellinen enemmistö suhtautuu myönteisesti EU:hun (49 %, -3 prosenttiyksikköä EU-kansalaisista ja 53 %, -2 prosenttiyksikköä suomalaisista). Vain 17 % kaikista vastaajista ja 16 % suomalaisvastaajista suhtautuu negatiivisesti EU:hun.

Kaikista vastaajista 38 % (-3 prosenttiyksikköä) ja suomalaisvastaajista 36 % (-1 prosenttiyksikkö) suhtautuu positiivisesti Euroopan parlamenttiin. EU-kansalaisista 20 % ja suomalaisista 14 % puolestaan suhtautuu siihen negatiivisesti. Vahva ja kasvava enemmistö kansalaisista pitää maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana (62 % EU-kansalaisista, 76 % suomalaisista).

Sosiodemografisesta näkökulmasta nuoret ovat edelleen EU:n innokkaimpia kannattajia. 15–30-vuotiaat nuoret kansalaiset suhtautuvat EU:hun ja parlamenttiin iäkkäämpiä vastaajia myönteisemmin: 58 prosentilla on myönteinen kuva EU:sta (vanhemmissa ikäryhmissä 49–43 prosentilla), ja 68 prosenttia haluaa Euroopan parlamentille vahvemman roolin (vanhemmista 58–54 prosenttia). Nuoremmat eurooppalaiset kannattavat myös voimakkaasti seuraavia asioita: jäsenvaltioiden välille lisää yhtenäisyyttä nykytilanteessa (90 %), enemmän resursseja Euroopan unionille (78 %) ja enemmän vaikutusvaltaa EU:lle kansainvälisellä tasolla (87 %).

Tulokset ovat saatavilla Eurobarometrin verkkosivustolla.

Taustaa

Verian-tutkimuslaitos toteutti Euroopan parlamentin syksyn 2025 Eurobarometri-tutkimuksen 6.–30. marraskuuta 2025 kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa. Kysely tehtiin kasvotusten, ja joissakin jäsenvaltioissa (Alankomaat, Kypros, Malta, Ruotsi, Suomi ja Tanska) tehtiin myös videohaastatteluja (CAVI). Haastatteluja tehtiin yhteensä 26 453, joista 1 001 Suomessa. EU:n tulokset painotettiin kunkin maan väestömäärän mukaan.