Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Palveluihin pääsy parani monelta osin Päijät-Hämeessä 2025

Terveys- ja sairaanhoitopalvelujen tavoitteena on hoitaa päijäthämäläisten sairauksia oikea-aikaisesti, vaikuttavasti ja mahdollisimman asiakaskeskeisesti.

– Hoitoon pääsy oli avosairaanhoidossa viime vuonna hyvä, ja suun terveydenhuollossa maan parhaita. Erikoissairaanhoidossakin hoitoon pääsy nopeutui viime vuoden aikana olennaisesti, terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialajohtaja Tuomo Nieminen sanoo. 

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa asiakasmäärät nousivat ja suun terveydenhuollossa laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. 16 prosenttia avosairaanhoidon käynneistä hoidettiin digipalveluiden avulla.

Erikoissairaanhoidon polikliinisten kontaktien määrä nousi 5 % ja leikkausten määrä 13 %. Yli puoli vuotta leikkausta odottaneiden määrä väheni merkittävästi. Vuoden 2025 lopussa heitä oli 4 prosenttia kaikista erikoissairaanhoidon hoitoa odottaneista. 

– Tarve palata erikoissairaanhoitoon tai yhteispäivystykseen pian kotiutumisen jälkeen pieneni, mikä kuvastaa onnistuneita hoito- ja kotiutusprosesseja, Nieminen kertoo. 

Synnytysten määrä kasvoi Päijät-Hämeessä yhdeksän prosenttia edellisvuoteen verrattuna (1510 synnytystä). Synnyttäjiä tuli yhä enemmän myös Päijät-Hämeen ulkopuolelta.

Ikääntyneiden palveluilla ja kuntoutuksella onnistunut vuosi

Ikääntyneiden palveluiden ja kuntoutuksen toimiala saavutti keskeiset tavoitteensa 2025. Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi toteutui Päijät-Hämeessä 5,2 päivässä arviointipyynnöstä, ja palvelu aloitettiin viiveettä.

– Ympärivuorokautiseen palveluun pääsi 19,75 vuorokauden kuluessa hakemuksen jättämisestä, kun asiakkaalle oli palvelu myönnetty, ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen toimialajohtaja Anu Olkkonen-Nikula kertoo. 

Päijät-Hämeessä kotihoidon piirissä oli vuoden 2025 lopussa 3119 ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa 2013 asiakasta. Uutena palvelumuotona tullut yhteisöllinen asuminen kehittyi positiivisesti, ja sen piirissä oli 224 asiakasta. 

Terveydenhuollon lakisääteiset hoitoonpääsyajat toteutuivat pääosin, mutta kuntoutuksen palveluissa lasten toimintaterapiassa, lasten puheterapiassa ja lasten neuropsykologinen kuntoutuksessa osa asiakkaista joutuu odottamaan yli hoitotakuun.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen käsittelyajat paranivat

Perhe- ja sosiaalipalveluiden toimintaa koskeva lainsäädäntö muuttui vuonna 2025 merkittävästi. Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025 ja terapiatakuulainsäädäntö 1.5.2025.

Aiemmista vuosista poiketen lastensuojeluilmoitusten ja -hakemusten määrä laski Päijät-Hämeessä viime vuonna 2,6 prosenttia (8356 kpl). 

– Vireille tulleiden asioiden käsittelyajat paranivat toiminnallisten muutosten ja kehittämistyön myötä, mikä on hienoa, perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Mika Forsberg sanoo.

Vireille tulleista asioista 99,8 prosenttia käsiteltiin 7 arkipäivän aikana. Palvelutarpeen arvioinneista 89 prosenttia valmistui 3 kuukauden määräajassa, ja lukema parani vielä vuoden loppua kohden merkittävästi. Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna hieman enemmän (+0,6 %) lapsia kuin edellisvuonna.

Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi 5,8 % (yhteensä 2194 henkilöä). 

Toimeentulotuen käsittelyajat on kyetty pitämään erinomaisina asiakasmäärän kasvusta huolimatta. Toimeentulotukihakemuksista 99,7 % käsiteltiin 7 arkipäivän kuluessa, Forsberg mainitsee.

Hoitotakuu toteutui hyvin kaikilla psykiatrian erikoisaloilla. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautinen asumispalvelu väheni. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yhdyspintatyössä painotettiin tiedolla johtamista, vaikuttavia toimintamalleja sekä järjestöyhteistyön kehittämistä.

Keskussairaalan rakennushanke eteni suunnitellusti 

Päijät-Hämeen keskussairaalan vaiheen kahdeksan rakentaminen eteni suunnitellusti ja budjetissa. Tilat otetaan käyttöön alkuvuodesta 2029. Hyvinvointialue tehosti tilankäyttöä ja saavutti vuonna 2025 vuokratiloja optimoimalla vajaa 1,8 miljoonan euron säästöt. 

Tukipalvelujen toimiala panosti teknologia- ja tekoälyratkaisuihin. Päijät‑Sote‑sovelluksen käyttäjinä on jo noin 2/3 alueen potentiaalisista käyttäjistä. Verkkosivujen AI‑asiakaspalvelija palkittiin Vuoden Digiteko ‑tunnustuksella. Puheentunnistuksen ratkaisulla ja digipostin käyttöönotto toi 770 000 euron vuotuisen säästön.

– Hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuus on itsearviointiin perustuen korkealla tasolla. Sen sijaan nopeasti kehittyvä digitalisaatio ja kyberuhat haastavat hyvinvointialuetta panostamaan entistä enemmän tietoturvaan sekä henkilöstön tietoturva- ja tietosuojaosaamiseen, tukipalvelujen toimialajohtaja Ismo Rautiainen kertoo. 

Pelastuslaitoksella 3740 pelastustehtävää 

Päijät-Hämeen pelastuslaitos pelasti vuonna 2025 vaarasta 137 henkilöä. Onnettomuuksissa oli osallisena kaikkiaan 1432 henkilöä. Pelastetun omaisuuden arvo nousi 17,4 miljoonaan euroon. 

Pelastuslaitos hälytettiin 3740 pelastustehtävälle. Tehtäviä oli viime vuonna liki 600 vähemmän, mitä keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kehitys on pelastusjohtaja Mira Leinosen mukaan positiivinen, sillä esimerkiksi liikenneonnettomuudet ja tulipalot olivat laskussa.

Tehtävistä liikenneonnettomuuksiin liittyi 439 (12 %), vahingontorjuntatehtäviin 458 (12 %), ensivastetehtäviin 572 (15 %). Rakennuspaloista tai rakennuspalovaarasta aiheutuneita pelastustehtäviä oli 176.

Turvallisuusviestinnällä tavoitettiin 18 % alueen asukkaista, ja pelastuslaitos oli mukana 304 tilaisuudessa.

Pelastuslaitos teki valvontaa 702 yritykseen ja laitokseen. Itsearviointikirje postitettiin lähes 6000 asuinrakennukseen. Asiantuntijapalveluissa kirjattiin 1 088 lausuntoa, neuvottelua tai neuvontaa. Kaikkiaan kirjattiin lähes 11 000 erilaista valvonnan suoritetta. Yritysten ja laitosten valvonnan asiakaspalautekyselyn perusteella asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä pelastuslaitoksen palveluihin (4,9/5).

Tarkemmat tilastot Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuilla (linkki)