Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa
5.2.2026 07:05:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.

Tiolaattisuojatut kultananoklusterit ovat hybridinanomateriaaleja, joilla on lupaavia sovelluksia nanolääketieteessä, biokuvantamisessa ja katalyysissä. Nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa on tutkittu vähän, vaikka atomitason dynamiikan ymmärtäminen onkin tärkeää klusterien välisten reaktioiden ymmärtämiseksi.
Ennätyspitkät simulaatiot kultananoklusterista
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat hyödyntäneet koneoppimiseen perustuvia simulaatioita tutkiakseen yhden tunnetuimman kultananoklusterin, Au₁₄₄(SR)₆₀:n, lämpödynamiikkaa. Hyödyntämällä hiljattain kehitettyä koneoppimismallia tutkijat pystyivät simuloimaan atomidynamiikkaa noin 0,12 mikrosekunnin ajan. Tämä on noin satatuhatta kertaa pidempi aika verrattuna perinteisiin kvanttikemian menetelmiin.
- Tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia ymmärtää, miten ligandien suojaamat metallinanoklusterit käyttäytyvät eri lämpötiloissa, sanoo julkaisun pääkirjoittaja tutkijatohtori Maryam Sabooni Asre Hazer Jyväskylän yliopistosta. Tutkimuksen avulla voimme tarkkailla atomitasolla, miten kyseiset klusterit muuttavat rakennetta, hajoavat ja jopa sulautuvat yhteen korkeissa lämpötiloissa, hän jatkaa.
Muutokset paljastuivat atomikerros kerrallaan
Tutkimus paljasti, että lämpötilan vaikutukset aiheuttavat rakenteellisia muutoksia atomikerros kerrallaan alkaen uloimmasta kulta-tiolaattisuojakuoresta. Tutkijat havaitsivat, että lämpötiloissa 300–550 K tapahtui polymeerimäisten ketjujen ja rengasrakenteiden spontaania muodostumista. Nämä rakenteet irtosivat dynaamisesti ja kiinnittyivät uudelleen klusterin pintaan. Jäljelle jääneet klusterikoostumukset vastasivat hyvin kokeellisissa tutkimuksissa havaittuja.
- Erityisen jännittävää on, että voimme nyt nähdä, kuinka kulta-atomit siirtyvät klusterin eri kerrosten välillä ja kuinka pinta rakentuu uudelleen lämpörasituksen alaisena, selittää tohtori Sabooni Asre Hazer. Nämä prosessit ovat suoraan yhteydessä siihen, miksi lämpökäsitellyt kultananoklusterit voivat muuttua tehokkaiksi katalyytteiksi, hän jatkaa.
Kultananoklusterit yhdistyivät simulaatiossa
Tutkijat onnistuivat myös simuloimaan kahden Au₁₄₄(SR)₆₀-klusterin täydellisen yhdistymisen 550 K:n lämpötilassa. Yhdistyminen tuotti suuremman klusterin (Au₂₃₉(SR)₆₉), joka oli silmiinpistävän samanlainen kuin aiemmin kokeellisesti syntetisoitu kultananoklusteri.
- Yhdistyneen klusterin metallisen sisäosan atomirakenne vastasi jo julkaistua kokeellisesti määritettyä rakennetta. Tämä osoittaa käyttämämme koneoppimismallin tarkkuutta, iloitsee Dr. Sabooni Asre Hazer.
Uusia mahdollisuuksia nanomateriaalien tutkimukselle
Menetelmä mahdollistaa yksityiskohtaiset atomintasoiset tutkimukset prosesseista, joita ei aiemmin ole voitu tutkia laskennallisesti. Näitä ovat klusterien väliset vuorovaikutukset, katalyyttiset aktivointimekanismit, terminen stabiilisuus ja hiukkasten väliset reaktiot.
- Tuloksemme antavat perustavanlaatuisia tietoja siitä, miten ligandien suojaamat nanoklusterit käyttäytyvät siirtyessään kohti suurempia nanohiukkasia, selittää tutkimusta ohjannut professori Hannu Häkkinen. Tieto on keskeistä nanomateriaalien järkevälle suunnittelulle, jotta niitä voidaan räätälöidä katalyysiin ja muihin sovelluksiin, hän jatkaa.
Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä. Julkaisu valittiin Nature Communications -lehden epäorgaanisen ja fysikaalisen kemian “editors’ highlight” -osioon.
Tutkimusta tukivat Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvoston ERC Advanced Grant –hanke DYNANOINT. Simulaatiot tehtiin Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) supertietokoneilla Puhti ja Mahti.
Artikkelin tiedot:
- Sabooni Asre Hazer, M., Malola, S. & Häkkinen, H. Thermal dynamics and coalescence of Au144(SR)60 clusters from a machine-learned potential. Nature Communications 17, 971 (2026)
- DOI numero: https://doi.org/10.1038/s41467-025-67700-w
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Dr. Maryam Sabooni Asre Hazer, maryam.a.sabooni@jyu.fi
Professort Hannu Häkkinen, hannu.j.hakkinen@jyu.fi+358400247973
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Opettajien stressi ja työn imu näkyvät luokkahuonevuorovaikutuksessa4.2.2026 09:10:57 EET | Tiedote
Opettajien työhyvinvointi heijastuu suoraan luokkahuoneeseen ja opettajan ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen laatuun. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että opettajien kokema stressi, työuupumus ja työn imu ovat yhteydessä siihen, millaista tunnetukea, ohjauksellista tukea ja toiminnan organisointia oppilaat saavat opetustilanteissa suomalaisissa peruskouluissa.
Tutkimuksen mukaan taidelaitosten tehtävä kestävyysmurroksessa ei ole miellyttää – vaan kestää ristiriitoja4.2.2026 06:59:00 EET | Tiedote
Teolliseen eläintuotantoon liittyy monimutkaisia kysymyksiä yhteiskunnan kestävyysmurroksessa. Ne ravistelevat ruokailutottumuksiamme, tuotannon tapoja ja ihmisen suhdetta muihin eläimiin. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan taidelaitokset voivat toimia merkittävinä areenoina tällaisten tunteita herättävien teemojen käsittelyssä.
Herpesvirusinfektio saa isäntäsolun tuman pehmenemään3.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Tuore kansainvälinen tutkimus on hyödyntänyt edistyneitä mikroskopiatekniikoita ja laskennallista mallinnusta ja selvittänyt, miksi virusinfektio muuttaa tuman rakennetta ja siihen kohdistuvia voimia.
Yläkouluille tarkoitettu suosittu tieto- ja viestintätekniikan oppimateriaalipaketti uudistettiin – ilmaiseen pakettiin lisättiin tekoälyä käsitteleviä osioita3.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa kehitetty tieto- ja viestintätekniikan oppimateriaalipaketti uudistui. Yläkoulujen opettajille ja oppilaille suunnattu paketti löytyy ilmaiseksi verkosta ja soveltuu niin oppituntimateriaaliksi kuin omaehtoiseen opiskeluun. Uudistuksessa materiaali päivitettiin ajan tasalle ja siihen lisättiin muun muassa tekoälyyn liittyviä sisältöä. Uudistustyö tehtiin koulutusteknologian opiskelijaprojektina.
Tutkijat peräänkuuluttavat kestävää suhtautumista olemassa olevaan rakennuskantaan – tutustu uuteen politiikkasuositukseen2.2.2026 07:59:00 EET | Tiedote
Rakennusten purkamisella on vaikutuksia paikallisten muutosten lisäksi myös ilmastoon, luontoon, kulttuuriin ja hyvinvointiin. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnan kestävyysmurros edellyttää muutosta siinä, miten rakennettua ympäristöä arvotetaan ja kehitetään. Kunnilla ja kaupungeilla on ratkaiseva rooli tässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme