Encore! Klassikoita ja nykytaidetta avautuu Tampereen taidemuseossa 7.2.2026

Näyttely esittelee erityisesti kokoelman taidehistoriallisia merkkiteoksia asettaen keskiöön suomalaisen esittävän taiteen suositut aihepiirit: maiseman, maalaiselämän, kansankuvauksen, Kalevala-tulkinnat, muotokuvan, asetelman, kaupunkilaiselämän sekä esoteerisuuden ja ihmisten väliset suhteet. Ripustuksessa on luotu mielenkiintoisia rinnastuksia klassikkoteosten ja nykytaiteen välille. Encore! on samalla viimeinen näyttely nykyisessä museorakennuksessa ennen peruskorjausta ja uudisrakentamista. Näyttelyn päätyttyä museo sulkeutuu noin neljäksi vuodeksi, ja tuona aikana näyttelyitä järjestetään väliaikaisissa tiloissa ja kaupunkitilassa.

Suomessa 1800-luvun alussa kansallisuusaate ja -romantiikka nostivat maiseman ja luonnon keskeiselle sijalle kuvataiteessa. Tätä heijastavat muun muassa Fanny Churbergin, Berndt Lindholmin ja Akseli Gallen-Kallelan teokset, joissa suomalainen luonto ja myyttinen erämaa rakentavat kuvaa kansallisesta identiteetistä. 1800-luvulla kuvataiteelle sopivaksi aiheeksi katsottiin myös kohtaukset Kalevalasta, joiden avulla pyrittiin kuvaamaan kansallisromantiikan hengessä myyttistä suomalaista sankariaikaa.

1800-luvun lopun muuttoliikkeen myötä kaupunkilaisuudesta ja uudenlaisesta urbaanista elämäntavasta tuli vähitellen kuvataiteen aihe. Elin Danielson-Gambogin Tammerkoski-aiheet vuodelta 1903 ovat varhaisia esimerkkejä Tampereen kaupungin kuvaamisesta osana modernisoituvaa Suomea.

Maiseman ja mytologisten hahmojen ohella taiteen suosittu aihe eri aikoina on ollut ihminen. Ihmiskuvaus saa näyttelyssä monia muotoja kansantyyppien ja arkisen työn kuvauksista muotokuviin, joita edustaa muun muassa Albert Edelfeltin ja Tampereen ensimmäisen ammattitaiteilijan Kaarlo Vuoren muotokuvataide. 1900-luvun vaihteessa ja sen jälkeen ihmisen sisäinen kokemus, symbolistiset ja esoteeriset sisällöt nousevat esiin esimerkiksi Hugo Simbergin teoksissa. Vertauskuvallisia sisältöjä on kuvattu taiteen historiassa myös asetelmissa. Niihin on ladattu erilaisia merkitystasoja, kuten muistutuksia elämän katoavaisuudesta ja rajallisuudesta ja myös sen yltäkylläisyydestä.

Nykytaiteessa ihmiskuvaus jatkuu, mutta se saa ajankohtaisia, kaupunkilaisia ja yhteiskunnallisia painotuksia. Teokset tarkastelevat ihmisten välisiä suhteita, kohtaamisia ja yksinoloa. Ihmiskuvauksen avulla on tuotu esiin myös yhteiskunnallisia kysymyksiä ja rooleja, identiteettiä ja sukupuolen monimuotoisuutta. Teosten kuvaamat urbaanit kohtaamiset yhdessä Kaija Papun virkatun poliisiauton PI541 (2012) kanssa muodostavat museon alimman kerroksen näyttelytilaan eräänlaisen kuvitteellisen kaupunkimiljöön. 

Encore!-näyttelyssä klassikkoteosten ja nykytaiteen rinnastukset tekevät näkyväksi, miten taiteen aiheet, ilmaisutavat ja merkitykset ovat muuttuneet – ja toisaalta jatkuneet – eri aikakausien läpi.

Encore! Klassikoita ja nykytaidetta kokoelmista
7.2.–14.6.2026
Tampereen taidemuseo 

Encore!-näyttelyn klassikkotaiteilijoita ovat mm. Elin Danielson-Gambogi, Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Magnus Enckell, Pekka Halonen, Tove Jansson, Eero Järnefelt, Hjalmar Munsterhjelm, Jussi Mäntynen, Laila Pullinen, Juho Rissanen, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Maria Wiik sekä Ferdinand ja Magnus von Wright. Kansainvälistä taidetta edustavat Ivan Aivazovski ja Ilja Repin. 

Nykytaiteilijoista ovat mukana mm. Emma Ainala, Petri Ala-Maunus, Terhi Asumaniemi, Helena Hietanen, Liisa Hietanen, Matti Kalkamo, Anssi Kasitonni, Kaisu Koivisto, Teemu Mäenpää, Rauha Mäkilä, Esko Männikkö, Kaija Papu, Elina Ruohonen, Heli Ryhänen, Teemu Saukkonen, Kim Simonsson ja Kirsti Tuokko.