Viisi myyttiä korjausrakentamisesta – ja miksi ne eivät enää pidä paikkaansa

Merkittävä osa suomalaisista asuu taloyhtiöissä, joista on pidetty vaihtelevasti huolta. Asuntokannan yleinen kunto onkin ollut laskussa: korjauksia on tehty vähemmän kuin tarvetta olisi, ja korjausvelka on kasvanut.

Viime vuosina on kuultu useita syitä sille, miksi juuri nyt ei ole hyvä aika korjata. Lykätyt korjaukset johtavat aina suurempiin kustannuksiin korjaustarpeiden kertyessä. Korjaukset tulisi kuitenkin suunnitella pitkäjänteisesti useita vuosikymmeniä eteenpäin.

”Valtaosa remonttien lykkäämiseen liittyvistä syistä on poistunut. Haluamme kumota muutaman näihin syihin liittyvän myytin, jotka eivät enää toimi perusteina korjausten lykkäämiselle. Odottaminen vain kasvattaa korjausvelkaa ja nostaa myöhempien remonttien kustannuksia”, sanoo Danske Bankin taloyhtiöiden rahoituksesta vastaava johtaja Ville Roihu.

1. myytti: jyrkästi noussut inflaatio. Inflaatio nousi jyrkästi energiahintojen mukana. Nyt tilastot kuitenkin osoittavat, että inflaatio on rauhoittunut, eikä viime vuosina ole nähty poikkeuksellisen voimakasta nousua normaalitason yläpuolelle.

2. myytti: korot ovat liian korkealla. Korkojen nousu oli aikanaan monelle perusteltu huoli. Korot ovat kuitenkin jo laskeneet selvästi huippuvuosien tasosta.

3. myytti: remontteja ei toteuteta taloudellisten huolten vuoksi. Monet kotitaloudet ovat olleet huolissaan taloudellisesta tilanteestaan. Säästäväisyys ja kuluttamisen varovaisuus ovat lisänneet talletuksia. Kotitalouksien talletukset ovatkin kasvaneet kaikkien aikojen ennätystasolle ja velkaantuneisuus on laskenut. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden talletustaseet ovat nousseet, ja vastikkeiden korotuspaineet ovat kokonaiskuvassa maltillisia, vaikka taloyhtiö- ja aluekohtaisia eroja on.

4. myytti: materiaaleja ja työvoiman ei ole saatavilla. Koronan aikana rakentamisen korkeasuhdanne hankaloitti materiaalien ja työvoiman saatavuutta.  Nyt tilanne on taloyhtiön kannalta suotuisa: sekä rakennusmateriaaleja että ammattitaitoista työvoimaa on saatavilla.

5. myytti: korjausrakentamisen kustannukset liian korkeat. Rakennuskustannusten piikki nähtiin vuonna 2022. Sen jälkeen kustannukset ovat tasaantuneet, ja nousu on ollut maltillista,

”Asumismukavuus ei parane odottamalla, eikä rakentaminen muutu halvemmaksi. Nyt on hyvä aika remontoida: rakennusalalla on osaavaa työvoimaa, inflaatio on rauhoittunut, korkotaso tukee investointeja ja korjauskustannukset ovat kohtuullisella tasolla. Lisäksi korjausinvestoinnit tukevat kotimaista rakennusalaa ja piristävät Suomen taloutta”, sanoo Roihu.

Taloyhtiön osakas: osallistu yhtiökokouksiin ja aja omia etujasi

Taloyhtiön osakkailla on merkittävä rooli taloyhtiön päätöksenteossa ja omaisuutensa arvon säilyttämisessä. Yhtiökokous on taloyhtiön tärkein päätöksentekopaikka, jossa osakkaat voivat vaikuttaa tuleviin remontteihin ja talouden tasapainottamiseen. Tasapainoinen talous ja suunnitelmallinen kunnossapito ovat taloyhtiön hyvinvoinnin perusta.

”Taloyhtiö voi varmistaa lainan saannin suunnittelemalla kunnossapidon pitkäjänteisesti, noudattamalla suunnitelmiaan ja ennakoimalla taloudellisia haasteita”, toteaa Roihu.

Hyvä hallinto syntyy hallituksen ja isännöitsijän hyvästä yhteistyöstä sekä osakkaiden aktiivisuudesta. Kun osallistut yhtiökokoukseen, varmista ainakin nämä asiat: 

• Kuinka remonttikustannukset on huomioitu budjetissa? 
• Jos tulee yllättäviä kuluja, miten toimitaan? Onko esimerkiksi valtuutus ylimääräisten vastikkeiden keräämiseen?
• Kuinka usein yhtiössä seurataan budjetin toteutumista?
• Miten tulevaisuuden korjaustarpeet on arvioitu? Mitä on tarpeen korjata nyt ja mitä tulevina vuosina? Mitä remontteja on tulossa 10 vuoden sisällä? Voiko remontteja pilkkoa vaiheisiin?
• Voiko hankkeita toteuttaa yhdessä naapuritaloyhtiön kanssa ja säästää kustannuksissa?