Koristemaalattujen talonpoikaishuonekalujen kartoitus Kokkolan seudulta ja maakunnasta
5.2.2026 12:03:20 EET | Kokkolan kaupunki | Tiedote
Onko kotonasi tai suvullasi koristemaalattuja talonpoikaishuonekaluja? Haluatko antaa esineistöä lainaksi ja/tai sitten kertoa niihin liittyviä tarinoita? K.H.Renlundin museo etsii Kokkolan seudun ja maakunnan alueelta huonekaluja ja hyötykäyttöesineistöä, joita paikalliset koristemaalarit ja puusepät ovat tehneet noin 1700–1800-luvuilla. Etsintä liittyy tulevaan museonäyttelyyn ja sen yhteyteen tehtävään näyttelyjulkaisuun.

K.H.Renlundin museossa avautuu kesällä 2027 näyttely, jossa esitellään Kokkolan seudun ja maakunnan kädentaitajien koristemaalaamia huonekaluja. Museon omien esinekokoelmahelmien lisäksi pyrkimyksenä on saada esille yksityiskokoelmien kiinnostavia ja alueen omaleimaisesta kulttuuriperinnöstä kertovia huonekaluja ja hyötykäyttöesineistöä.
Kartoituksen kohteena on 1600-luvulta aina 1880-luvulle asti jatkunut perinne oman alueen koristemaalareista ja puusepistä ja alueella tehdystä esineistöstä, jota alueen museot sekä yksityiset henkilöt ja suvut ovat onneksi säilyttäneet tuleville jälkipolville. Erityisesti Keskipohjanmaalla huonekaluihin on maalattu figuuri- ja metsäaiheita 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Myöhemmin motiivit vaihtuivat kukka-aiheisiksi.
Näyttelyn kuraattorina toimii huonekalukonservaattori Marko Kasto, jonka tutkimustyö on nostanut esille tätä ainutlaatuista ilmiötä Suomessa. Eri maissa perinne näyttäytyy eri tavoin, ja vertaileva tutkimus on tuonut lisätietoa ilmiön erityispiirteistä mutta myös tiettyjen koristemaalausteemojen levinneisyydestä. Kasto kertoo esimerkkinä kulmakaapin, jossa aiheena on maata kaivava mies. Sen esikuvat ovat vuoden 1800 Ruotsin tiedeakatemian julkaisun kannessa. Kastoa kiinnostaakin erityisesti se, mitä kautta maaseutupitäjien koristemaalarit ovat saaneet vaikutteita muualta ja miten se on vaikuttanut heidän oman kädenjälkensä kehittymiseen.
– ”Osa koristemaalareista sai vaikutteita tapettimaalareilta, ja alkoi maalata mallin mukaan. Esikuvat ovat selkeästi nähtävillä. Myös harvat aiheesta tehdyt julkaisut ovat toimineet keskipohjalaismaareiden inspiraation lähteitä”, Kasto kertoo. “Maalausohjekirjoja oli julkaistu jo 1700-luvulla”, jatkaa Kasto innostuneena. Kaston tutkimuslähteinä ovat olleet kirkon rippi- ja tilikirjat.
Kasto on kuratoinut näyttelyitä Suomen rannikkoalueiden museoihin viimeisen vajaan 20 vuoden ajan. Näyttelyitten yhteyteen on tehty myös julkaisut. Nyt vuorossa on Kokkolan seutu ja maakunta, ja vuosikymmeniä jatkunut työ saa ansaitsemansa päätöksen.
– Kasto toteaakin, ettei ”koristemaalattuja huonekaluja ja esineistöä löydy enempää, sillä sisämaassa perinne on ollut erilainen”. Hän jatkaa: “Edellisten kuratoimieni näyttelyitten tuoman kokemuksen myötä minulla on suuri odotusarvo, että alueen yksityiskodeista löytyy kiinnostavaa esineistöä, joiden tekijät ja tarinat olisi tärkeää saada joko näyttelyyn tai näyttelyjulkaisuun.”
Alueen tunnettuja mestareita ovat olleet mm. alaveteliläinen tapetintekijä Johan Backman (1706–1765), tämän oppilas Erik Westzynthius nuorempi (1744–1787), alaveteliläinen muurarimestari Erik Granlund (1736–1805) ja samasta pitäjästä Abraham Bastubacka (1771–1847). Toholammilla vaikuttivat puolestaan ”maankuulut” Laitalan mestarit mm. koristemaalari Leander Laitala (1851–1906), joka maalaamisen lisäksi kauppasi huonekaluja ympäri pitäjää. Maalarit ja muut käsityöläiset saivat toimeksiantoja myös kirkoista. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Kruunupyyn kirkon erinomaisesti säilyneitä kattolautoja 1600-luvulta.
K.H.Renlundin museo toivoo “ilmiantoja” ja yhteydenottoja asiaan liittyen 30.4.2026 mennessä nina.axelqvist@kokkola.fi. Kaikki esineistö ei voi päätyä näyttelyyn, mutta osaa tietoa voidaan hyödyntää näyttelyn yhteydessä julkaistavassa kirjassa. Marko Kasto kirjoittama näyttelyjulkaisu kokoaa yhteen arvokkaan tiedon alueen kulttuurihistoriasta.
Näyttely nostaa esille museon omista kokoelmista herkullisia ja hyvin säilyneitä esimerkkejä. Lainauksia tehdään myös muista ammatillisesti toimivista museoista kuten Kansallismuseosta ja Pohjanmaan museosta. Alueen kotiseutumuseoissa on tehty merkityksellistä kotiseututyötä jo vuosikymmeniä, ja sinne säilynyttä hienoa esineistöä saadaan myös Kokkolan näyttelyyn.
Näyttely on esillä K.H.Renlundin museossa 9.4.–14.11.2027. Museo tekee yhteistyötä alueen kotiseutuyhdistysten kanssa järjestämällä pop up -näyttelyitä samana kesänä. Alueen kotiseutumuseoissa esitellään koristemaalattuja talonpoikaishuonekaluja ilmiönä ja nostetaan esille kunkin kotiseutumuseon aarteita.
Yhteyshenkilöt
Nina AxelqvistKokoelma-amanuenssiKokkolan kaupungin museopalvelut
Puh:044 7809 760nina.axelqvist@kokkola.fiElina Vuorimiests. näyttelyamanuenssiKokkolan kaupungin museopalvelut
Puh:0400 205570elina.vuorimies@kokkola.fiMarko Kastokuraattori, konservaattori
Puh:050 5842 397marko.kasto@gmail.comTietoja julkaisijasta
Kokkola. Meillä on laajempi horisontti
Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.
Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki
Karleby hamn och dess invånare – En tidsresa i fotografier4.2.2026 08:58:40 EET | Pressmeddelande
Med anledning av allmänhetens önskemål visas de omtyckta fotografierna som lyfter fram Karleby hamns historia i Karleby stadshus foajégalleri 3.2–31.5.2026. Utställningen har tidigare visats på Kallentori.
Kokkolan satama ja sen ihmiset – aikamatka valokuvissa4.2.2026 08:58:40 EET | Tiedote
Kokkolan sataman historiaa näkyväksi tekevät rakastetut valokuvat nähdään Kokkolan kaupungintalon aulagalleriassa 3.2.–31.5.2026. Näyttely on aiemmin ollut esillä Kallentorilla.
Karlebys företagsenkät visar en positiv utveckling30.1.2026 09:50:09 EET | Pressmeddelande
Företagsvänlighet är ett av de viktigaste strategiska insatsområdena i Karleby stadsstrategi. Karlebys mål är att vara företagarvänlig och erbjuda den bästa miljön för företagande med utmärkt logistik. Företagsvänligheten har följts upp årligen under den senaste strategiperioden som nu löpt ut.
Kokkolan yrityskysely osoittaa myönteistä suuntaa30.1.2026 09:50:09 EET | Tiedote
Kokkolan kaupunkistrategiassa yritysystävällisyys on yksi keskeisistä strategisista painopisteistä. Kokkolan tavoitteena on tarjota paras yrittäjyyden ympäristö, joka on logistisesti loistava ja yrittäjälle ystävällinen. Yritysystävällisyyden kehittymistä on seurattu päättyneellä kaupunkistrategiakaudella vuosittain.
På K.H.Renlunds museum dansar man och spelar, kommenterar och rodnar under året 202628.1.2026 14:33:04 EET | Pressmeddelande
År 2026 innebär betydande förnyelse för Karlebys museitjänster. Rooska gårdens huvudutställning genomgår en omfattande omgestaltning, möjliggjord genom riksdagens så kallade julklappsanslag. Den nya utställningen, som öppnas för allmänheten sommaren 2026, återger livet i familjen Roos – en borgerlig familj i 1800-talets Gamlakarleby – och lyfter fram deras individuella livsöden. Museets övriga utställningsprogram erbjuder under året en bred inblick i konst, berättelser och känslor. K.H.Renlunds museum presenterar en mångsidig helhet av finländsk konst, kultur och historia, från etablerade mästare till samtida konstnärer med ett djärvt uttryck.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme