Koristemaalattujen talonpoikaishuonekalujen kartoitus Kokkolan seudulta ja maakunnasta

K.H.Renlundin museossa avautuu kesällä 2027 näyttely, jossa esitellään Kokkolan seudun ja maakunnan kädentaitajien koristemaalaamia huonekaluja. Museon omien esinekokoelmahelmien lisäksi pyrkimyksenä on saada esille yksityiskokoelmien kiinnostavia ja alueen omaleimaisesta kulttuuriperinnöstä kertovia huonekaluja ja hyötykäyttöesineistöä.

Kartoituksen kohteena on 1600-luvulta aina 1880-luvulle asti jatkunut perinne oman alueen koristemaalareista ja puusepistä ja alueella tehdystä esineistöstä, jota alueen museot sekä yksityiset henkilöt ja suvut ovat onneksi säilyttäneet tuleville jälkipolville. Erityisesti Keskipohjanmaalla huonekaluihin on maalattu figuuri- ja metsäaiheita 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Myöhemmin motiivit vaihtuivat kukka-aiheisiksi.

Näyttelyn kuraattorina toimii huonekalukonservaattori Marko Kasto, jonka tutkimustyö on nostanut esille tätä ainutlaatuista ilmiötä Suomessa. Eri maissa perinne näyttäytyy eri tavoin, ja vertaileva tutkimus on tuonut lisätietoa ilmiön erityispiirteistä mutta myös tiettyjen koristemaalausteemojen levinneisyydestä. Kasto kertoo esimerkkinä kulmakaapin, jossa aiheena on maata kaivava mies. Sen esikuvat ovat vuoden 1800 Ruotsin tiedeakatemian julkaisun kannessa. Kastoa kiinnostaakin erityisesti se, mitä kautta maaseutupitäjien koristemaalarit ovat saaneet vaikutteita muualta ja miten se on vaikuttanut heidän oman kädenjälkensä kehittymiseen.

– ”Osa koristemaalareista sai vaikutteita tapettimaalareilta, ja alkoi maalata mallin mukaan. Esikuvat ovat selkeästi nähtävillä. Myös harvat aiheesta tehdyt julkaisut ovat toimineet keskipohjalaismaareiden inspiraation lähteitä”, Kasto kertoo. “Maalausohjekirjoja oli julkaistu jo 1700-luvulla”, jatkaa Kasto innostuneena. Kaston tutkimuslähteinä ovat olleet kirkon rippi- ja tilikirjat.

Kasto on kuratoinut näyttelyitä Suomen rannikkoalueiden museoihin viimeisen vajaan 20 vuoden ajan. Näyttelyitten yhteyteen on tehty myös julkaisut. Nyt vuorossa on Kokkolan seutu ja maakunta, ja vuosikymmeniä jatkunut työ saa ansaitsemansa päätöksen.

– Kasto toteaakin, ettei ”koristemaalattuja huonekaluja ja esineistöä löydy enempää, sillä sisämaassa perinne on ollut erilainen”. Hän jatkaa: “Edellisten kuratoimieni näyttelyitten tuoman kokemuksen myötä minulla on suuri odotusarvo, että alueen yksityiskodeista löytyy kiinnostavaa esineistöä, joiden tekijät ja tarinat olisi tärkeää saada joko näyttelyyn tai näyttelyjulkaisuun.”

Alueen tunnettuja mestareita ovat olleet mm. alaveteliläinen tapetintekijä Johan Backman (1706–1765), tämän oppilas Erik Westzynthius nuorempi (1744–1787), alaveteliläinen muurarimestari Erik Granlund (1736–1805) ja samasta pitäjästä Abraham Bastubacka (1771–1847). Toholammilla vaikuttivat puolestaan ”maankuulut” Laitalan mestarit mm. koristemaalari Leander Laitala (1851–1906), joka maalaamisen lisäksi kauppasi huonekaluja ympäri pitäjää. Maalarit ja muut käsityöläiset saivat toimeksiantoja myös kirkoista. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Kruunupyyn kirkon erinomaisesti säilyneitä kattolautoja 1600-luvulta.

K.H.Renlundin museo toivoo “ilmiantoja” ja yhteydenottoja asiaan liittyen 30.4.2026 mennessä nina.axelqvist@kokkola.fi. Kaikki esineistö ei voi päätyä näyttelyyn, mutta osaa tietoa voidaan hyödyntää näyttelyn yhteydessä julkaistavassa kirjassa. Marko Kasto kirjoittama näyttelyjulkaisu kokoaa yhteen arvokkaan tiedon alueen kulttuurihistoriasta.

Näyttely nostaa esille museon omista kokoelmista herkullisia ja hyvin säilyneitä esimerkkejä. Lainauksia tehdään myös muista ammatillisesti toimivista museoista kuten Kansallismuseosta ja Pohjanmaan museosta. Alueen kotiseutumuseoissa on tehty merkityksellistä kotiseututyötä jo vuosikymmeniä, ja sinne säilynyttä hienoa esineistöä saadaan myös Kokkolan näyttelyyn.

Näyttely on esillä K.H.Renlundin museossa 9.4.–14.11.2027. Museo tekee yhteistyötä alueen kotiseutuyhdistysten kanssa järjestämällä pop up -näyttelyitä samana kesänä. Alueen kotiseutumuseoissa esitellään koristemaalattuja talonpoikaishuonekaluja ilmiönä ja nostetaan esille kunkin kotiseutumuseon aarteita.