Suomen venealan kurssi kääntymässä – tukkutoimitukset kääntyivät jo kasvuun

Vuonna 2025 uusien veneiden rekisteröinnit vähenivät 23 % edelliseen vuoteen verrattuna. Venerekisteri kasvoi kuitenkin ylivuotisten veneiden varaston sulaessa: vesikulkuneuvoja oli vuoden lopussa rekisterissä lähes 3 000 kappaletta enemmän kuin vuotta aiemmin. Vesikulkuneuvomäärän kasvu jäi silti vain reiluun prosenttiin. Veneilyharrastuksen suosiosta kertoo vilkkaana jatkunut käytettyjen veneiden kauppa, joka kasvoi peräti 12 %. 

Myös Finnboatin jäsenyritysten raportoimat pien- ja perämoottoriveneiden tukkutoimitustilastot olivat vuoden 2025 kolmen ensimmäisen kvartaalin osalta kasvussa sekä kotimaan että viennin osalta. Perämoottoreiden tukkutoimitukset olivat 6 819 kappaletta ja kasvua oli peräti 14 %. 

Suomen veneilyn keskeinen mittari on veneiden rekisteröintimäärä, joka kääntyi nousuun finanssikriisin jälkeen vuodesta 2013 alkaen ja oli huipussaan pandemiavuonna 2021. Venerekisteriin merkitään kaikki yli 5,5 metriä pitkät tai yli 15 kilowatin (20 hevosvoiman) moottorilla varustetut veneet.

Veneala työllistää Suomessa noin 3 500 henkeä ja Finnboatin jäsenyritysten liikevaihto oli alustavan arvion mukaan noin 800 miljoonaa euroa, joka on edellisten vuosien tasoa. 

”Vuosi 2025 oli venealalle vielä haastava, mutta tilastot osoittavat varovaista käännettä. Myös Finnboatin jäsenille tehty kysely ennustaa hieman parempia aikoja. Maailmanpolitiikan turbulenssista huolimatta monen tärkeän vientimarkkinan aktiviteetti on ollut nousussa ja varastojen purkauduttua on myös teollisuuden tilanne kääntynyt hieman parempaan”, Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Pajusalokertoo. 

Veneilijät kokoontuvat helmikuussa Helsingin venemessuille

Suomalaiset veneilijät aloittavat kauden 2026 perinteiseen tapaan helmikuussa Helsingin kansainvälisillä venemessuilla eli Vene 26 Båt -tapahtumassa. Esillä on noin 400 erilaista venettä suurista jahdeista pieniin soutuveneisiin. Kymmenpäiväiset messut aukeavat perjantaina 6. helmikuuta.

Pajusalon mukaan Helsingin venemessut on venealalle erittäin tärkeä myynti- ja markkinointitapahtuma, joka avaa myyntikauden. Helsingin venemessut on myös vahvistanut asemaansa Pohjoisen Euroopan ehdottomasti tärkeimpänä venemessuna, joten tapahtuman yhä vahvempi kansainvälisyys näkyy tämän vuoden venemessuilla.

Messujen veneistä lukumääräisesti suurin osa kuuluu suomalaisten suosimien yleiskäyttöisten mökkiveneiden luokkaan. 87 % Suomessa myytävistä uusista moottoriveneistä on pituudeltaan korkeintaan seitsemän metriä. Korkeintaan seitsenmetrisiä uusia moottoriveneitä rekisteröitiin viime vuonna 1 387 kappaletta, yli kymmenmetrisiä 48 kappaletta ja yli 12-metrisiä 18 kappaletta.

Pajusalon mukaan kuluttajien varovaisuus ja heikko ostovoima on näkynyt erityisesti tämän suosituimman veneluokan eli pienehköjen perämoottoriveneiden myynnissä, mutta ostovoiman palautuminen on lähtenyt korjaamaan jo tilannetta. 

”Veneilyllä on vahva sija harrastajien sydämissä, mutta tiukkoina aikoina se on myös ensimmäisten säästökohteiden joukossa. Veneiden, kuten kaikkien kestokulutushyödykkeiden, kysynnän palautumisen vauhti riippuu nyt kuluttajien luottamuksesta maailman poliittiseen tilanteeseen ja omaan talouteensa. Kuluttajien ostovoima Suomessa ja lähimarkkinoilla on korjaantunut jo toista vuotta peräkkäin, mutta luottamuksen palautuminen on ollut ennakoitua hitaampaa erityisesti Suomessa”, Pajusalo sanoo. 

Vesikulkuneuvokanta kasvoi varaston purkautuessa

Vuonna 2025 erilaisia uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin 2 021 kappaletta (2 631 kappaletta vuonna 2024), joten laskua oli edelliseen vuoteen verrattuna 23 prosenttia. Moottoriveneitä rekisteröitiin 1 594 kappaletta (1 895 kappaletta) ja kovapohjaisia ilmatäytteisiä veneitä eli RIB:ejä 26 (31) kappaletta. Vesijettejä rekisteröitiin 353 kappaletta (653). Uusien veneiden ensirekisteröinteihin lasketaan kuluvana ja kahtena edellisenä vuonna valmistetut veneet. 

Vesikulkuneuvokanta kuitenkin kasvoi vuonna 2025 yhteensä 2 927 kappaleella ja eron ensirekisteröinteihin toi ylivuotisen varaston purkautuminen erityisesti moottoriveneissä ja vesijeteissä. Moottoriveneissä eroa oli peräti 730 kappaletta ja vesijeteissäkin 195 kappaletta.

Moottoriveneiden ensirekisteröintien kymmenen kärki oli vahvasti kotimaisissa käsissä. Tilastoykkösenä pysyi Buster (333 rekisteröityä venettä),toiselle sijalle nousi Silver (170), kolmantena oli Suvi (153) ja neljännellä sijalla Faster (143). 

Kaikkien vesikulkuneuvojen ensirekisteröintien kärjen tuntumassa oli myös vesijettimerkki Sea-Doo (279 kappaletta).

Uusia purjeveneitä rekisteröitiin 17, eli yhtä monta kuin kahtena edellisenä vuotena. Suosituimmat merkit olivat ranskalainen Beneteau (4 kappaletta) ja saksalainen Hanse (4 kappaletta). Yksittäisiä kappaleita rekisteröitiin myös merkeiltä Dehler, Excess, Lagoon, Neo Yachts ja X-Yachts. Tehdasvalmisteisten pursien lisäksi rekisteröitiin neljä kappaletta omavalmisteita.

Samaan aikaan käytettyjen veneiden kauppa jatkui selvästi pandemiaa edeltävää aikaa vilkkaampana. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylläpitämän venerekisterin mukaan veneiden omistajavaihdoksia kirjattiin yhteensä 26 323 kappaletta, mikä vastasi 12 % kaupan kasvua. Veneet vaihtoivat omistajaa jopa 20 % vilkkaammin kuin pandemiaa edeltävänä huippuvuotena 2019.

”Veneet ovat maailman pitkäikäisimpiä kestokulutushyödykkeitä, mikä johtaa siihen, että ne vaihtavat omistajaa useita kertoja elinkaarensa aikana. Pitkäikäinen tuote on myös ekologinen, erityisesti, jos sitä päivittää ympäristöä vähemmän kuormittavalla modernilla tekniikalla,” Pajusalo toteaa. 

Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit Suomeen 2020–2025 

	2020	2021	2022	2023	2024	2025
Moottoriveneet:	3 361	3 699	3 242	2 359	1 895	1 594
Purjeveneet:	22	22	18	17	17	17
Ilmatäytteiset/RIB:	68	104	78	51	31	26
Vesijetit:	1 272	1 276	1 179	785	653	353
Muut:	46	64	72	60	35	31
Yhteensä:	4 769	5 166	4 589	3 272	2 631	2 021

Vesikulkuneuvojen omistajavaihdokset 2020–2025 

	2020	2021	2022	2023	2024	2025
Moottoriveneet:	24 759	23 930	18 394	19 218	19 012	21 425
Purjeveneet:	1 593	1 573	1 227	1 117	1 193	1 253
Ilmatäytteiset/RIB:	112	109	119	136	145	173
Vesijetit:	2 309	2 723	2 722	3 040	3 050	3 383
Muut:	87	102	76	93	106	89
Yhteensä:	28 860	28 437	22 538	23 604	23 506	26 323

Kappaletta, lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Huom. purjeveneiden luvuissa on mukana moottoripurjehtijat

Vesikulkuneuvojen vienti laski 12 %

Tullitilaston mukaan Suomen veneviennin arvo laski tammi-marraskuussa 2025 noin 12 % verrattuna edelliseen vuoteen. Veneitä vietiin yli 3 267 kappaletta 49 eri maahan. Lukumääräisesti venevienti kuitenkin kasvoi 9 %. 

Arvoltaan suurimmaksi vientimaaksi nousi Iso-Britannia, jonne vietiin veneitä 43 miljoonan euron arvosta. Toiseksi suurin vientimaa oli USA, jonne vietyjen veneiden määrä nousi 22 % ja arvo laski 28 % 32 miljoonaan euroon.  Kolmanneksi suurin vientimaa oli Ruotsi; viennin arvo nousi 5 % ja sinne toimitettiin yli 1 200 venettä yhteisarvoltaan 29 miljoonaa euroa. 

Purjeveneitä vietiin vuoden ensimmäisten 11 kuukauden aikana yhteensä 20 kappaletta, kaikkiaan 63 miljoonan euron arvosta. Sekä määrä että tullausarvo laskivat edellisestä vuodesta. Purjeveneviennin tärkeimmät maat olivat Iso-Britannia (31 M€), Gibraltar (5,7 M€), Brittiläiset Neitsytsaaret (5,0 M€), Italia (4,5 M€) ja Ranska (3,4 M€). 

Vientitilasto 10 suurimman maan osalta 2025 1–11:

	M€	kpl	Kasvu-%
Iso-Britannia	42,8	81	126 %
USA	32,3	80	-28 %
Ruotsi	28,9	1211	5 %
Norja	24,3	937	-23 %
Saksa	11,9	248	-45 %
Kreikka	8,9	20	187 %
Turkki	8,8	50	-13 %
Gibraltar	5,7	1	-
Tanska	5,2	56	2 %
Britt. Neitsyts.	5	2	-26 %
Koko vienti	221,5	3267	-12,30 %

Tuonti laski 28 %

Merkittävin veneiden tuontimaa oli edelleen Meksiko, josta tuodut 773 vesikulkuneuvoa olivat vesijettejä, joista suurin osa tullattiin EU-alueelle Suomen kautta ja vietiin edelleen muualle Eurooppaan. Tuonti Meksikosta pieneni 27 %. Toiseksi tärkein tuontimaa oli Puola, josta tammi–marraskuun 2025 tuonti pieneni 21 % 6,2 miljoonaan euroon ja 86 veneeseen. Ruotsista tuotiin 112 venettä yhteisarvoltaan 2,6 miljoonaa euroa. Tuonti Ruotsista pieneni 28 %.

Tuontitilasto 5 suurimman maan osalta 2025 1–11:

	M€	kpl	Kasvu-%
Meksiko	8,4	773	-27 %
Puola	6,2	86	-21 %
Ruotsi	2,6	112	-28 %
Iso-Britannia	2,2	203	-45 %
Saksa	1	3	400 %
Koko tuonti	25,6	2820	-28 %

Saaristojen ja järvien Suomi veneilymaana

Vahvimmat veneilymaakunnat vuonna 2025 olivat ensirekisteröintien perusteella Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Näillä alueilla rekisteröitiin 40 % maan kaikista vesikulkuneuvoista. Vesikulkuneuvoja ensirekisteröintiin lukumääräisesti eniten seuraavissa kunnissa: Helsinki (156), Kuopio (81), Turku (78), Espoo (77) ja Tampere (73).

Suomessa oli rekisteröityjä vesikulkuneuvoja vuoden 2025 päättyessä yhteensä 247 185 kappaletta. Eniten Helsingissä (17 150), Espoossa (7 990) ja Turussa (7 527). Yli 5 000 rekisteröidyn vesikulkuneuvon kuntia olivat lisäksi Parainen (7 202), Kuopio (5 846), Raasepori (5 487) ja Porvoo (5 305). Rekisteröityjen vesikulkuneuvojen lisäksi erityisesti järvialueilla on satojatuhansia pienveneitä.

Venealan suhdannebarometri ennakoi varovaisen positiivista vuotta

Finnboat on perinteiseen tapaan kerännyt jäsenistöltään vuoden vaihteessa liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia arvioita. 53 % yrityksistä ennakoi tasaista liikevaihtoa, 44 % odottaa kasvua ja vain 3 % liikevaihdon laskua.

Teollisuuden lomautuksista huolimatta koko venealan työllisyyden odotetaan kuitenkin pysyvän edelleen hyvällä tasolla, mikä kertoo uskosta alan tulevaisuuteen. 72 % yrityksistä arvioikin henkilöstön määrän pysyvän samana ja 25 % arvioi henkilöstön määrän kasvavan vuonna 2026. Henkilöstön arvioi pienenevän 3 % yrityksistä.

Henkilöstö vuodelle 2026

• 23 % yrityksistä arvioi henkilöstön määrän kasvavan (23 % edellisvuonna)
• 3 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pienenevän (9 %)
• 74 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan (68 %).

Liikevaihto vuodelle 2026

• 47 % yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvavan (44 % edellisvuonna)
• 3 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pienenevän (13 %)
• 50 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pysyvän ennallaan (43 %).

Henkilöstön lomautuksia on vuonna 2025 toteutettu 17 %:ssa barometriin vastanneista 77 yrityksestä (15 % edellisenä vuonna).