Liikunta- ja hyvinvointilautakunta hyväksyi Espoonlahden uintikeskuksen ja maauimalan tarveselvityksen

Lautakunta esittää maauimalan rakentamista Espoonlahden uintikeskuksen yhteyteen. Espoonlahden vuonna 1983 valmistunut uimahalli puretaan, kun uusi uintikeskus on valmistunut. Liikunta- ja hyvinvointilautakunta esittää, että Espoonlahden urheilupuistoon toteutetaan uintikeskus ja maauimala.

Kuntouimareiden lisäksi uimahalleissa käy monipuolisesti eri vesiliikuntamuotojen harrastajia, kuten vesijuoksijoita, vesijumppaajia, uimakoululaisia ja eri vesiurheilulajien harrastajia. Uuden uimahallin altaiden tulee sopia näihin eri käyttötarkoituksiin. Altaiden tulee olla myös helposti muunneltavia esimerkiksi nostopohjilla.

”Uimataito on tärkeä perustaito, johon Espoossa tulee panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Uinti on myös matalan kynnyksen liikuntamuoto, joka sopii eri-ikäisille ja -kuntoisille. Espoon väkiluku kasvaa jatkuvasti. On perusteltua panostaa uusien uimamahdollisuuksien rakentamiseen, jotka mahdollistavat riittävän ja monipuolisen uimaharrastamisen kilpauintia unohtamatta”, kertoo liikunta- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Terhi Valkeapää.

Lapsia ja nuoria houkuttelevat maauimala ja syvä monitoimiallas viisi metrisine hyppytasoineen sijaitsee tällä hetkellä vain Leppävaaran uimahallissa. Korkeiden hyppytasojen ja syvän altaan karsimista on perusteltu aikaisemmissa Espoon uimahallihankkeissa esimerkiksi Matinkylässä sillä, että ne toteutetaan Espoonlahteen.

Syvää monitoimiallasta voidaan käyttää vesijuoksun ja uimahyppäämisen lisäksi esimerkiksi taitouintiin, sukeltamiseen, uppopalloon, vesipalloon, syvänvedenjumppaan ja muun muassa hengenpelastustaitojen opettamiseen. Kansainväliset mitat täyttävä syvä monitoimiallas on tärkeä myös espoolaiselle kilpailutoiminnalle.

”Syvä monitoimiallas on uintikeskuksen sydän. Sen tehokas käyttö on vastaus asiakkaiden toiveisiin palvelun monipuolisuudesta uimahalleissa”, sanoo Espoon liikuntajohtaja Martti Merra.

Leppävaaran maauimalan kävijämäärät ovat maksimissaan ja eteläistä Espoota palvelemaan tarvitaan tulevaisuudessa toinen maauimala. Espoon suuralueista Espoonlahti kasvaa voimakkaimmin, minkä vuoksi se on luonteva paikka maauimalalle ja metron ansiosta sinne on hyvät kulkuyhteydet.

Jos maauimala toteutetaan uimahallin yhteyteen, se mahdollistaa altaiden käytön myös esimerkiksi talviuintiin.

Tilapalvelut aloittaa varsinaisen hankesuunnittelun tarvesuunnitelman perusteella. Valtuusto päättää hankkeen toteuttamisesta.

Espoon hyvinvointisuunnitelma etenee valtuuston hyväksyttäväksi

Liikunta- ja hyvinvointilautakunta hyväksyi Espoon hyvinvointisuunnitelman, joka ohjaa hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteitä Espoossa kaupunkitasoisesti tällä valtuustokaudella.

Suunnitelman painopisteitä ovat yhteisöllisyyden lisääminen, turvallisuuden edistäminen ja mielen hyvinvoinnin vahvistaminen. Tavoitteet on määritelty ikäryhmittäin, ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Hyvinvointisuunnitelma viedään vielä Espoon kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi maaliskuussa.

Lisäksi lautakunta merkitsi tiedoksi ehkäisevän päihdetyön kaupunkitasoisen suunnitelman, joka tukee hyvinvointisuunnitelman toteutumista.

”Hyvinvointisuunnitelma ja ehkäisevän päihdetyön suunnitelma tukevat toisiaan. Ne ovat tärkeitä sekä laaja-alaisuudessaan merkityksellisiä, kun rakennetaan hyvinvoivan sekä turvallisen Espoon tulevaisuutta. Hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen tulisi olla kaupungin jokaisen toimielimen tavoitelistan kärjessä, koska hyvinvoiva väestö luo pohjan turvalliselle yhteiskunnalle”, Valkeapää sanoo.

Liikunta ja urheilu vastasi valtuustoaloitteisiin

Lautakunta merkitsi tiedoksi liikunnan ja urheilun tulosyksikön vastaukset valtuustoaloitteisiin Hyljelahden uimarannasta, Kaikukortin käytöstä liikuntapalveluissa sekä lasten kohtuuhintaisen hevosharrastamisen mahdollistamisesta Espoossa.

Uimarannan perustaminen Hyljelahden–Rullaniemen alueelle vaatisi mittavia investointeja sekä jatkuvaa ylläpitoa. Nykyinen vesistön tila ei mahdollista uimarantakäyttöä ilman laajoja kunnostustoimia. Liikunnan ja urheilun tulosyksiköllä ei ole käytettävissään tarvittavia resursseja hankkeen toteuttamiseen ja se pitää nykyistä uimarantaverkostoa kattavana.

Liikunnan ja urheilun tulosyksikkö lähtee mukaan Kaikukortin laajentamiskokeiluun maaliskuussa tuomalla tarjontaan erilaisia kuntosalikursseja. Kursseille osallistuminen Kaikukorttilaisille ja paikan saaneille on maksutonta. Kokeilun yhteä tavoitteena on myös jakaa tietoa Kaikukortin käyttäjille Liikunnan ja urheilun runsaasta muusta maksuttomasta tarjonnasta. Kokeilu arvioidaan ja tulosten perusteella päätetään mahdollinen jatko syksyn tuntitarjonnassa.

Hevosharrastamisen seuroja on tuettu ideoimalla harrastamisen muotoja, jotka sopivat liikunnan lasten ja nuorten toiminnan tukikriteereihin. Näin seuratoiminta on alkanut hevosharrastamisen osalta elpyä. Aikaisemmin järjestelyvastuu harrastustoiminnasta on ollut yksityisten, voittoa tavoittelevien ratsastuskoulujen varassa. Yksityistä toimintaa ei liikunta- ja hyvinvointilautakunnan periaatteiden mukaan voida tukea.

Liikunta ja hyvinvointilautakunnan laatimat periaatteet seurojen kohtelusta ovat tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset. Lautakunta ei ole halunnut erotella tyttöjä ja poikia, vaan kaiken avustamisen ja tukemisen perustana ovat lasten ja nuorten harrastajamäärät.

Lisäksi liikunta- ja hyvinvointilautakunta merkitsi tiedoksi liikunnan ja urheilun tulosyksikön ennakkotilinpäätöksen vuodelta 2025.

Lue lisää kokouksen päätöksistä.