Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)
6.2.2026 09:50:03 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
FM Suvi-Maaria Lehtonen tutki kognitiivisen neurotieteen väitöskirjassaan hippokampuksen pykäläpoimun toimintaa ja sen osallisuutta erotteluoppimiseen ja pelko-oppimiseen.
Pykäläpoimu on hippokampuksen osa, joka auttaa aivoja erottamaan toisistaan hyvin samankaltaisia tilanteita ja ympäristöjä. Se on keskeinen oppimiselle ja muistille sekä sille, miten muodostamme ja säilytämme tunteisiin, kuten pelkoon, liittyviä muistoja.
Pykäläpoimua on jo aiemmin pidetty erityisesti erotteluoppimisen keskuksena, mutta sen on osoitettu liittyvän myös muun muassa assosiaatioiden muodostamiseen tapahtumien välillä. Lehtosen tutkimus osoittaa, että unen ja levon aikana aivoissa esiintyvän pykäläpiikin aikana aivokuorelta välittyy tavallista enemmän tietoa pykäläpoimuun.
”Tämä saattaa viittata siihen prosessiin, jolla aivot käsittelevät ja vahvistavat assosiaatioita etenkin levon aikana. Ilmiö ei näy hippokampuksen muissa osissa”, Lehtonen kertoo.
Lisäksi Lehtonen osoitti pykäläpoimun olevan keskeinen aktiivisen ympäristön tai tilanteen tutkimisen aikana, kun opitaan erottamaan toisistaan kaksi hyvin samankaltaista tilannetta ja muodostetaan niihin ja pelkoon liittyviä muistijälkiä.
Naaraat yleistävät pelkoa herkemmin - sukupuolierot huomioon ottavalle aivotutkimukselle on tarvetta
Lehtonen tarkasteli tutkimuksessaan pykäläpoimun toimintaa mittaamalla sitä rotilta sähköfysiologisesti ja hiiriltä optisella kuvantamisella. Tutkimuksessa havaittiin, että uroshiirillä erotteluoppiminen oli selvästi parempaa kuin naarailla. Lisäksi uroksilla tietyt pykäläpoimun päähermosolut aktivoituivat ainoastaan uhkaavassa ympäristössä, kun taas naarailla vastaavaa ei havaittu.
Naarashiiret yleistivät pelkoa herkemmin tilanteesta ja ympäristöstä toiseen, ja vaikka monissa tutkimuksissa vapaaehtoisen liikunnan on osoitettu parantavan erotteluoppimista, tätä vaikutusta ei naarailla havaittu.
”Vaikuttaa siltä, että pykäläpoimulla on rooli erotteluoppimisen lisäksi pelon yleistämisessä ja tiettyyn ympäristöön liittyvien pelkomuistojen muodostumisessa, ja näissä prosesseissa saattaa olla eroja sukupuolten välillä”, Lehtonen kertoo.
”Tutkimukseni voi osaltaan selittää hermostollisella tasolla, miksi pelon yleistymiseen liittyvät häiriöt, kuten jotkin ahdistuneisuushäiriöt, ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Aihe vaatii kuitenkin vielä lisätutkimusta. Sukupuolierojen huomioiminen tutkimuksessa on tärkeää, jotta aivojen toiminnasta saataisiin mahdollisimman kattava kuva”, Lehtonen toteaa.
FM Suvi-Maaria Lehtosen väitöskirja ”Hippocampal Dentate Gyrus Activity During a Sleep-like State and Free Behavior: Investigating Its Role as a Gateway to Memory” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 13.2.2026 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Vootele Voikar (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Miriam Nokia (Jyväskylän yliopisto)
Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_107942
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suvi-Maaria Lehtonen
lehtsu@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Opettajien stressi ja työn imu näkyvät luokkahuonevuorovaikutuksessa4.2.2026 09:10:57 EET | Tiedote
Opettajien työhyvinvointi heijastuu suoraan luokkahuoneeseen ja opettajan ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen laatuun. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että opettajien kokema stressi, työuupumus ja työn imu ovat yhteydessä siihen, millaista tunnetukea, ohjauksellista tukea ja toiminnan organisointia oppilaat saavat opetustilanteissa suomalaisissa peruskouluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme