Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa
7.2.2026 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
- Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä.
- Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä.
- FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin.
- Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien.
- Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia.
EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisääteisen eläkkeen rinnalle.
EU-komissio on oikeilla linjoilla tavoitellessaan lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. EU-lainsäädännöllä on pyritty edistämään vapaaehtoista eläkesäästämistä jo jonkin aikaa. Suomalaisesta näkökulmasta komission käytettävissä olevat keinot, kuten eläkerekisterit ja EU-tasolla valmisteltava yhteinen eläketuote (Pan-European Pension Product, PEPP), ovat kuitenkin varsin tehottomia.
”Suomen eläketurva on Suomessa hyvin ja kattavasti rekisteröity, ja lisäeläkkeistä on tarvittaessa hyvin saatavilla tietoa. EU-tasolla valmistellulle PEPP-tuotteelle taas ei ole tarvetta, vaan nykyiset suomalaisen sääntelyn mukaiset eläkevakuutukset ja PS-tilit kattavat jo kysynnän”, toteaa Finanssiala ry:n johtava juristi Piritta Poikonen.
EU-tason keinojen heppoisuudesta huolimatta tarve eläketurvan täydentämiselle ei ole ainakaan vähenemässä. Lakisääteinen työeläkejärjestelmämme suojaa hyvin köyhyydeltä, mutta se ei ole antelias. Tätä taustaa vasten komission tavoitteet ovat kannatettavia ja on hyvä, että Suomenkin hallitus kannattaa EU-tasolla näitä toimia.
Suomi pystyisi niin halutessaan omilla päätöksillään edistämään lisäeläkkeitä paljon EU:ta tehokkaammin. Kotimainen lisäeläkesääntely on verotuksellisia reunaehtoja lukuun ottamatta jo kunnossa.
”Hallituksen lisäeläkemyönteisyys ei valitettavasti näy kotimaan todellisuudessa. Hallitusohjelman kauniit sanat vapaaehtoisen eläkesäästämisen kannustimien lisäämisestä on unohdettu, ja hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien”, Poikonen muistuttaa.
Eläkesäästäminen on pitkäjänteistä toimintaa, jossa tarvitaan kannusteita, jotta säästettyjä varoja ei tule käyttäneeksi ennen eläkeikää. Tässä verokannustin on ollut kansalaisille toimiva porkkana.
Vakuutussäästämisen suosio on Suomessa vankka
FA on tammikuun lopussa 2026 julkaissut tilaston suomalaisten vakuutussäästöistä. Säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. Säästöjen määrä oli vuoden 2025 lopussa 70,6 miljardia euroa.
Vakuutussäästäminen on pitkäaikaista säästämistä, ja sen muotoja ovat muun muassa säästövakuutus ja vapaaehtoinen eläkevakuutus.
”Vakuutussäästäminen on hyvä keino varautua tulevaan, ja säästöjen kasvu on hyvä uutinen ikääntyvässä Suomessa”, Poikonen kiteyttää.
LUE LISÄÄ
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piritta PoikonenJohtava juristi
Puh:+358 20 793 4222piritta.poikonen@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.
Talouden käänne näkyy pankkitiskillä – yritysluottojen kysyntä vahvistunut, investointihalukkuudessa myönteisiä merkkejä22.6.2026 15:00:34 EEST | Tiedote
Yritykset ovat kysyneet kevään ja alkukesän aikana luottoja selvästi viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän, kertoo Finanssiala ry:n (FA) tuore Pankkibarometri. Pankinjohtajat odottavat mm. investointiluottojen kysynnässä kasvua, mikä kertoo yritysten halusta kartuttaa aineksia tulevaan kasvuun. Pankinjohtajien mukaan talouden piristyminen näkyy tällä hetkellä selkeimmin yritysrahoituksessa. Kotitalouksien lainanottohalukkuudessa odotetaan maltillisempaa kehitystä. FA kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esihenkilöitä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Pohjola, Danske Bank, Aktia Pankki, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki.
Rohkaiseva viesti nuorille: Eläkejärjestelmän rahat tosiaankin riittävät15.6.2026 11:52:32 EEST | Tiedote
Eläketurvakeskus julkaisi pitkän aikavälin laskelmansa maanantaina. Noin 70 vuoden päähän ulottuva laskelma kertoo, miten eläkemenot, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Save the Date -kutsu: Median finanssiseminaari 3.-4.9.202615.6.2026 07:30:00 EEST | Kutsu
Arvoisa toimittaja, Finanssiala ry:n (FA) maineikas ja perinteinen median finanssiseminaari järjestetään tänä vuonna 3.- 4.9. Vanajanlinnassa Hämeenlinnassa (Vanajanlinnantie 476, 13330 Harviala). Merkitse ajankohta jo kalenteriisi ja ilmoittaudu mukaan. Tarkemman ohjelman saat lähempänä ajankohtaa.
Talousvaliokunta otti historiallisen kannan – päätöksillä edesautetaan suomalaispankkien kykyä rahoittaa kasvua12.6.2026 13:19:37 EEST | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on päätynyt luottolaitosdirektiivin kansallista toimeenpanoa käsitellessään moniin kannanottoihin, jotka laiksi päätyessään edesauttavat suomalaispankkien luototuskykyä. Finanssiala ry pitää talousvaliokunnan mietintöä perusteltuna. Valiokunta käytti hyväksi direktiiviin sisältyvää joustovaraa, jolla voidaan edistää rahoituksen saatavuutta ja sitä kautta koko talouden kilpailukykyä. Talousvaliokunta käsitteli kotimaiseen pankkilainsäädäntöön ehdotettuja muutoksia, jotka perustuvat EU:n päivitettyyn luottolaitosdirektiiviin. Direktiivin muutokset vuorostaan pohjautuvat kansainvälisiin pankkeja koskeviin Basel III-säännöksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme