Tutkimus: Sähköautojen onnettomuusriski hieman polttomoottoriautoja pienempi

Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko henkilöautojen vahinkotiheydessä eroa käyttövoimittain. Aineistona oli liikennevakuutuksesta korvatut, henkilövammoja aiheuttaneet vahingot vuosina 2019–2023. Tutkimuksessa olivat mukana vuonna 2012 rekisteröidyt ja sitä uudemmat henkilöautot.

Eräänlaisena sivutuloksena huomattiin, että henkilöautot eivät ole Suomessa nykytilanteessa turvallisempia kuin kymmenen vuotta sitten. Uusinta teknologiaa edustavien akkusähköautojen onnettomuusaste ajokilometreihin suhteutettuna oli 20 % korkeampi kuin vastaavan ikäisten polttomoottoriautojen kymmenen vuotta sitten.

- Henkilöautojen turvallisuuskehitys oli nopeaa vuosituhannen alussa, mutta nyt näyttää siltä, että hyvä kehitys on pysähtynyt. Kuljettajaa avustavat aktiiviset turvajärjestelmät yleistyvät autokannassa, mutta kymmenen viime vuoden aikana turvallisuuskehitys näyttää yllättävän vaisulta, tutkimuksen tehnyt Liikennevakuutuskeskuksen teknologiapäällikkö Tapio Koisaari kertoo.

- Tieliikenne on autonomisen liikkumisen ja sähköistymisen myötä murroksessa. Aalto-yliopistossa vastaamme tämän murroksen herättämiin kysymyksiin tutkimuksen avulla, painottaen yhteistyötä eri kumppanien kanssa, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Risto Ojala sanoo.

Käyttövoima ei vaikuta vahinkotiheyteen

Eri käyttövoimalla kulkevien ajoneuvojen vahinkotiheydessä ei tutkimuksessa havaittu suuria eroja. Täyssähköautojen ajokilometreihin suhteutettu onnettomuustiheys oli noin 15 % alhaisempi kuin polttomoottoriautoilla. Hybridien ja polttomoottoriautojen välillä eroa ei ollut. Täyssähköautojen pienempi onnettomuusriski liittyy todennäköisesti siihen, missä autoilla ajetaan, eikä ajoneuvossa käytettyyn teknologiaan.

- Vahinkomääristä ei voi vetää suoria johtopäätöksiä ajoneuvojen turvallisuudesta. Täyssähköautoilla ajetaan nykyisin polttomoottoriautoja enemmän (20 600 vs. 15 800 km/v), ja ajaminen painottuu enemmän maanteille kuin taajamiin. Maantieajossa tapahtuu vähemmän henkilövahinkoja kilometriä kohti kuin kaupunkialueella, joten ajoympäristö selittää ainakin osaksi sähköautojen hieman pienempää vahinkomäärää, Koisaari painottaa.

Poikkeuksellisen laaja suomalainen rekisteriaineisto

Tutkimuksessa yhdistettiin ajoneuvo-, vakuutus- ja onnettomuustietoja vuosilta 2019–2023. Tutkimuksessa olivat mukana miltei kaikki (97,6 %) Suomessa vuonna 2012 tai sitä myöhemmin yksityiskäyttöön rekisteröidyt henkilöautot. Aineistoon kuuluvilla autoilla ajettiin tutkimusvuosina yhteensä 76 miljardia kilometriä ja yli 11 000 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Tutkimusaineiston käsitteli Timo Kari Liikennevakuutuskeskuksesta.

Aineiston avulla laskettiin henkilövahinkotiheydet neljälle eri autotyypille: hybrideille, ladattaville hybrideille, täyssähköautoille sekä perinteisille polttomoottoriautoille. Henkilövahingoista otettiin mukaan vain ne onnettomuudet, joissa loukkaantunut henkilö oli moottoriajoneuvossa ja onnettomuuden aiheuttaja kuului johonkin edellä mainituista autoryhmistä.

Sähkö- ja hybridiautojen vahinkotiheyttä verrattiin polttomoottoriautoihin, mutta vertailua ei tehty suoraan, vaan ensin pyrittiin poistamaan muiden vahinkotiheyteen vaikuttavien tekijöiden, kuten ajoneuvon koon (ja käyttötarkoituksen) sekä ajoneuvon kuljettajan ominaisuuksien (ikä, sukupuoli) vaikutus. Laskennassa käytetyn regressiomallin kehitti Tero Vahlberg Turun Yliopistosta.

Tutustu tutkimusartikkelin tiivistelmään:
Injury crash risk of battery and hybrid electric passenger cars
Kopion tutkimuksesta saat sen tekijältä, Tapio Koisaarelta.