Lakimuutos voi helpottaa päihteiden ottamista pois alaikäisiltä

Perhehoitoliitto on pääosin tyytyväinen lastensuojelulain muutosesityksen perhehoitoa koskeviin kirjauksiin. Jos lakimuutos toteutuu hallituksen esityksen mukaisesti, sijaisvanhemmat ovat saamassa kaipaamiaan uusia kasvatuksellisia keinoja, jotka helpottavat arkea ja selkeyttävät päätöksentekoa etenkin haastavissa kasvatustilanteissa.

– Lakimuutosesitystä laadittaessa on selvästi kuultu sijaisvanhempien huolia, joita olemme Perhehoitoliittona vieneet päättäjien tietoon. Muutosesitykset ovat monilta osin konkreettisia ja käytännönläheisiä, mutta moni asia kaipaa vielä täsmennystä, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari sanoo.

Lisää keinoja puuttua päihteiden ja puhelimen käyttöön

Valmisteilla olevaa lastensuojelulain uudistus on suuri kokonaisuus, josta pieni osa koskee varsin konkreettisesti myös perhehoitoa.

Lakimuutosesityksen mukaan lastensuojelun perhehoitajille eli sijaisvanhemmille tulisi oikeus ja velvollisuus ottaa pois alle 18-​vuotiaalta perhehoidettavaltaan vaaralliset esineet ja aineet, kuten alkoholi, tupakka ja muut alaikäisiltä kielletyt päihteet.

Perhehoitoon sijoitetulta lapselta saisi ottaa väliaikaisesti pois myös esimerkiksi älypuhelimen tai pelikonsolin, jos hän käyttää laitetta niin, että se vaarantaa hänen kehitystään tai hyvinvointiaan.

Aineiden ja esineiden pois ottamisen tulisi tapahtua kasvatuksellisin keinoin, eli perhehoitaja ei saisi käyttää siihen esimerkiksi kiinnipitämistä. Lisäksi perhehoitajan tulisi ilmoittaa asiasta välittömästi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, jonka vastuulla olisi tehdä poisottoa koskeva päätös.

Perhehoitoliitto kannattaa muutosesitystä, sillä nykytilanteessa perhehoitajilla ei ole aina mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, joissa perhehoidossa olevalla lapsella on hallussaan vaarallisia esineitä tai aineita. Nykytilanteen epäselvyys on riski perhehoidon turvallisuuden, lapsen oikeuksien ja perhehoitajan oikeusturvan kannalta.

Liitto toivoo, että lakimuutoksen perusteluissa avattaisiin esitettyä yksityiskohtaisemmin perhehoidossa tapahtuvan kasvatuksellisen ohjauksen keinovalikoimaa ja vastuunjakoa eri tilanteissa.

– Kaipaamme selkeää kannanottoa esimerkiksi siihen, voisiko digitaalisten paikannussovellusten käyttöä laajentaa myös perhehoidossa oleviin lapsiin, jos lapsi toivoo sitä itse ja se on lapsen edun mukaista, Lehtosaari sanoo.

Hätäpaikannuksen pelisäännöt vaativat tarkennusta

Lakimuutos on tuomassa selkeyttä myös tilanteisiin, joissa perhehoidossa oleva lapsi niin sanotusti hatkaa eli poistuu luvatta perhehoitopaikastaan tai ei palaa sinne ennalta sovitusti.

Lakitekstiin on tarkoitus kirjata, että perhehoitajan on ilmoitettava hatkaamisesta viipymättä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, jonka on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimiin lapsen etsimiseksi ja palauttamiseksi perhehoitajan luo.

Perhehoitajalle ei tulisi velvollisuutta lähteä etsimään lasta, mutta hän voisi osallistua etsintään, jos perhekodin tilanne mahdollistaa sen. Lapsen kiinniottamisen ja palauttamisen perhekotiin saisi toteuttaa vain toimivaltainen sosiaaliviranomainen. Poliisi voi avustaa tehtävässä virka-​apuna.

Perhehoitoliitto kannattaa esitystä ja toivoo, että myös hätäpaikannuksen käytön pelisäätöjä selkeytettäisiin perhehoidosta hatkaamisen osalta. Liitto ehdottaa lisäksi, että perhehoitaja voisi osallistua myös lapsen palauttamiseen perhekotiin yhteistyössä sosiaaliviranomaisen kanssa.

– Perhehoitaja on lapselle tuttu ja luotettava aikuinen, mikä voi joissain tilanteissa helpottaa lapsen palaamista. Perhehoitaja voi myös osata motivoida lasta palaamaan, Lehtosaari toteaa.

Suomeen tarvitaan kansallinen perhehoidon toimintaohjelma

Perhehoitoliitto ja perhehoitajat ovat olleet vahvasti mukana lastensuojelulain muutosesityksen valmistelussa. Liitto jätti viime kesänä muutosesityksen luonnoksesta lausunnon, ja liiton keräämiä perhehoitajien kokemuksia haastavista kasvatustilanteista perhehoitoarjessa on huomioitu monin paikoin lakimuutosesityksen perusteluissa.

Hallituksen alkuperäisenä tavoitteena oli saada lakimuutos voimaan vuoden 2026 alussa. Asian valmistelu on kuitenkin viivästynyt. Seuraavaksi edessä on sosiaali-​ ja terveysvaliokunnan käsittely, jonka jälkeen asia voi edetä eduskunnan päätettäväksi.

Nyt työn alla oleva lakimuutos voi tuoda aikanaan pieniä helpotuksia lastensuojelun perhehoitajien arkeen. Kaikkien perhehoitajien toimintaedellytysten kokonaisvaltainen kohentaminen vaatisi kuitenkin perhehoitolain päivittämistä.

Perhehoitoliiton mukaan perhehoitolain päivittäminen tulisi kirjata Suomen seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan.

– Suomeen tarvitaan myös kansallinen perhehoidon toimintaohjelma, johon kuuluu muun muassa perhehoidon suunnitelmallista kehittämistä ja hyvinvointialueiden ohjausta, Anu Lehtosaari muistuttaa.