HUSin yhtymähallitus otti kantaa hyvinvointialueiden rahoitukseen

HUSin yhtymähallituksen kannanotto hyvinvointialueiden rahoituslain kolmannen vaiheen muutosesityksestä

Rahoituslain kolmannen vaiheen muutosesityksissä esitetään rahoituksen leikkausta vuoden 2029 rahoituksen tasossa yhteensä noin 194 miljoonaa euroa Uudenmaan hyvinvointialueilta ja Helsingin kaupungin sotepe-toimialalta.

HUS saa rahoituksensa pääosin Uudenmaan hyvinvointialueilta ja Helsingiltä. HUSin rahoitus on noin yksi kolmasosa koko Uudenmaan sotepe-kustannuksista, joten esitys leikkaisi HUSin rahoituksesta noin 62 miljoonaa euroa. Summa tarkoittaa esimerkiksi 1240 hoitajan vuosipalkkaa sivukuluilla.

HUS on toteuttanut erittäin merkittäviä säästötoimia vuosina 2023–2025 ja onnistunut tiukassa talousraamitilanteessa tasapainottamaan taloutensa ja kattamaan aikaisempien tilikausien alijäämät lain edellyttämällä tavalla ja aikataulussa.

Huolimatta erittäin raskaista yhteistoimintamenettelyistä ja siitä, että henkilöstö on joutunut venymään tiukassa resurssitilanteessa, henkilöstön saatavuus on parantanut, vaihtuvuus pienentynyt, tyytyväisyys esihenkilötyöhön ja johtamiseen vahvistunut ja pysynyt hyvänä.

Asiakaskokemus on parantunut entisestään vuoden 2025 aikana. Myös hoitoon pääsy on parantunut, vaikka talousarviot eivät ole mahdollistaneet hoitojonojen purkua vaan korkeintaan hoitojonojen kasvun taittumisen. HUS yhtymän nykyinen rahoitus ei ole mahdollistanut hoitojonojen saattamista lainmukaiselle tasolle, minkä vuoksi Valvira on langettanut HUSille 8,5 miljoonan uhkasakon.

Esitys vaarantaa maan johtavan erikoissairaanhoidon toimijan, HUS-yhtymän riittävän rahoituksen ja HUSin erittäin merkittävät valtakunnalliset tehtävät. Yliopistosairaalana HUSilla on vahva rooli koulutuksessa ja tutkimuksessa yhdessä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa.

Esitetty rahoituslain pysyvä muutos on erittäin ongelmallinen hyvinvointialueiden taloudellisten kannustimien kannalta. Rahoituksen leikkausten kohdistaminen erityisesti niille alueille, jotka ovat tehneet ja onnistuneet talouden sopeutustoimissa, saattaa johtaa siihen, että kannusteet talouden tervehdyttämiseen heikkenevät. Aikataulunmukainen onnistuminen uudistuksessa ja huolellinen taloudenpito ei saa johtaa rahoituksen lisäleikkaamiseen.

Tuottavuuden lisääminen vaatii pitkäjänteistä työskentelyä ja työrauhaa toiminnan uudistamiseksi. HUSin yhtymähallitus pitää tärkeänä, että kehitystä ei vaaranneta rahoituslain muutoksen lyhytnäköisillä ja epäoikeudenmukaisilla ratkaisuilla.

Yhtymähallituksen näkemys on, että esitys on Uudellemaalle ja Helsingin sotepe-toimialalle epäoikeudenmukainen, toimintaa ja hoitoon pääsyä vaarantava sekä kannustimiltaan väärä.

Muut keskeiset päätökset

Yhtymähallitus hyväksyi myös toimitusjohtajan vuoden 2026 tulostavoitteet, jotka painottuvat strategian mukaisesti kestävään talouteen ja hyvinvointialueyhteistyöhön, asiakas- ja henkilöstökokemukseen sekä jatkuvaan parantamiseen ja uudistamiseen. Yhtymähallitus sai samalla katsauksen toimitusjohtajan tulostavoitteiden toteutumisesta vuonna 2025.

Lisäksi yhtymähallitus valitsi diplomi-insinööri Melisa Haahtisen kehittämis- ja strategiajohtajan virkaan ja päätti johtajaylilääkärin ja asiakkuusjohtajan virkojen avaamisesta hakuun.

Kokouksen päätökset julkaistaan pöytäkirjan tarkistamisen jälkeen hus.fi:ssä.  

Yhtymähallituksen kokous pidettiin 9.2.2026. Yhtymähallituksen seuraava kokous on 2.3.2026.

Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. 

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat