Finanssiala ry

Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa

10.2.2026 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin tammikuussa kaikkiin päärahastoluokkiin vaihtoehtoisia rahastoja lukuun ottamatta. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 151 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 137 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 643 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin 194 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 30 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät tammikuu 2026

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.01.2026

Osakerahastot

151

151

89 252

Yhdistelmärahastot

137

137

42 593

Pitkän koron rahastot

643

643

42 710

Lyhyen koron rahastot

194

194

21 219

Vaihtoehtoiset rahastot

-30

-30

9 604

YHTEENSÄ

1 095

1 095

205 378

Tammikuussa globaalit pääosakeindeksit kehittyivät vaihtelevasti, pääasiassa nousten. Kuukauden alussa Yhdysvaltojen toimeenpanema sotilaallinen vallanvaihto Venezuelassa yllätti osakemarkkinat ja aiheutti kursseihin lyhytaikaisen notkahduksen. Sen jälkeen presidentti Donald Trumpin puheet Grönlannista ja siihen liittyvät tulliuhkaukset useille Euroopan maille hermostuttivat osakemarkkinat uudelleen. Kun tilanne lopulta rauhoittui, markkinat toipuivat nopeasti.

Vaikka geopolitiikassa tapahtui yllättäviä asioita, Euroopassa ja Yhdysvalloissa myönteiset talousennusteet ja yritysten tulosnäkymät tukivat osakemarkkinoiden nousua. Osakerahastojen tuottoihin vaikuttivat myös valuuttakurssien muutokset.

Korkomarkkinat reagoivat yllättäviin geopoliittisiin tapahtumiin samaan tapaan kuin osakemarkkinat. Eurooppaan sijoittaneille korkorahastoille tammikuu oli suhteellisen tuottoisa, kun. korot laskivat. Yhdysvalloissa valtion 10 vuoden joukkovelkakirjalainan korko sitä vastoin nousi. Yrityslainojen riskilisät pysyivät kapeina suhteessa aiempien vuosien tasoihin, mikä korosti yleisen korkotason muutosten merkitystä tuottojen muodostumisessa.

”Tammikuussa sijoittajat pelästyivät Trumpin puheita: pääomia lunastettiin Pohjois-Amerikasta, ja uusia pääomia sijoitettiin laajasti Eurooppaan ja korkorahastoihin. Geopoliittisista tapahtumista ja valtavasta uutiskohinasta huolimatta sijoittajan kannattaa huomioida, että talouden mittarit antavat nyt myötätuulta osakemarkkinoille sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa. Suomessa monien yritysten tulosnäkymät ovat edellisiä vuosia positiivisempia ja vienti on jo lähtenyt piristymään. Nyt myös Suomeen sijoittavat osakerahastot kiinnostivat sijoittajia”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).

Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin tammikuussa pääasiassa Eurooppaan, Pohjoismaihin, Suomeen ja kehittyville markkinoille yhteensä 673 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin Pohjois-Amerikkaan, globaalisti ja Japaniin sijoittavista rahastoista, yhteensä 572 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,17). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät tammikuu 2026

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.01.2026

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

169

169

7 333

19 %

Pohjoismaat

163

163

11 050

10 %

Eurooppa

206

206

8 733

12 %

Pohjois-Amerikka

-377

-377

11 766

-3 %

Japani

-8

-8

437

13 %

Tyynenmeren alue

20

20

1 269

17 %

Kehittyvät markkinat

135

135

6 516

19 %

Maailma

-187

-187

40 738

4 %

Toimialarahastot

32

32

1 409

23 %

YHTEENSÄ

151

151

89 252

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin tammikuussa pääasiassa globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sekä euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 595 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 12 miljoonaa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 4,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla mitattuna euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,01).

milj. EUR

Nettomerkinnät tammikuu 2026

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.01.2026

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

127

127

10 192

2,0 %

Luokitellut yrityslainat EUR

219

219

15 016

3,8 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

43

43

5 508

4,5 %

Valtioriski maailma

0

0

370

-2,4 %

Luokitellut yrityslainat maailma

249

249

7 862

0,5 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

17

17

1 407

-1,0 %

Kehittyvät markkinat

-12

-12

2 354

4,6 %

YHTEENSÄ

643

643

42 710

 

Tutustu lukuihin

 

 ”Säästösuunnitelmaa kannattaa muuttaa vain, kun sijoitustavoitteet muuttuvat”

 Lähes kaikki sijoituslajit kehittyivät tammikuussa myönteisesti, ja Aktia Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Anna Vaissi arvioi, että suurin osa rahastosijoittajista sai lentävän lähdön vuoteen 2026.

”Rahastosijoittajalla on usein jo lähtökohtaisesti hyvin hajautettu sijoitussalkku. Sijoittaja pääsee siis hyötymään rahaston kohdemarkkinan vahvasta kehityksestä ilman riskiä siitä, että yksittäisen sijoituskohteen heikko kehitys tuhoaa koko salkun kehityksen.”

Vaissi muistuttaa, että yleinen uutisointi maailmantilanteesta tai geopolitiikasta saattaa alkaa ahdistaa. Tuolloin tunteet voivat ottaa vallan ja houkutus tehdä epärationaalisia sijoituspäätöksiä kasvaa.

”Pidä pää kylmänä ja pysy säästösuunnitelmassasi. Siihen kannattaa tehdä muutoksia yleensä vain silloin, kun sijoitustavoitteet muuttuvat, ei silloin kun markkinat liikkuvat”, Vaissi kiteyttää.

Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: lainakattoa kannattaisi nostaa, jos hallituksen esitys menee läpi eduskunnassa26.3.2026 11:45:22 EET | Tiedote

Finanssivalvonta (Fiva) pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Jos asuntolainakattoa koskeva hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, FA:n mielestä esityksen mukainen joustomahdollisuus olisi perusteltua ottaa käyttöön mahdollisimman pian.

Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote

Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.

Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.

Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote

Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.

FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye