​​Ehdotus: Hajanainen terveysdata ja alan osaaminen koottava yhteen – uusi kansallinen malli nostaisi Suomen tekoälyn kärkimaaksi​

Suomeen tulisi perustaa kansallinen terveystietoalue (FHDS, Finnish Health Data Space), jotta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituskriisiä ja pirstaleista tiedonhallintaa saadaan ratkottua. Näin ehdottaa uusi selvitys Terveystiedon tulevaisuus tekoälyn aikakaudella, jonka tulevaisuustalo Sitra julkaisi tiistaina 10.2.2026.

Terveystietoalue tarkoittaa kansallista toimintamallia, joka kokoaa terveystiedon infrastruktuurin, luvituksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhdeksi kokonaisuudeksi. 

Uudistuksen tarve on akuutti, sillä väestön ikääntyminen ja monisairastavuus lisäävät palveluiden kysyntää samalla kun resurssit ovat tiukoilla. Nopeasti kehittyvä tekoäly auttaisi esimerkiksi hyvinvointialueita kehittämään palveluitaan, parantamaan hoidon vaikuttavuutta ja hillitsemään kuluja.

Suomella on maailman parhaat terveystiedon raaka-aineet, mutta nykyiset tietosiilot ja kankeat lupaprosessit estävät tekoälyn tarvitseman datan tehokkaan hyödyntämisen.

Muutos on edessä joka tapauksessa, sillä Euroopan unionin terveystietoalue (EHDS) velvoittaa jäsenmaat avaamaan terveysdatan hyötykäyttöön lähivuosina. Selvityksen mukaan Suomen kannattaa rakentaa ratkaisu nyt omista lähtökohdistaan ja kääntää velvoite kilpailueduksi.

”Kansallinen terveystietoalue on kriittinen investointi, joka mahdollistaa tekoälyn hyödyntämisen ja sitä kautta sote-palveluiden uudistamisen ja terveysalan kasvun. Ilman muutosta emme saa tekoälystä niitä hyötyjä, joita se voisi Suomelle tuoda”, painottaa selvitystyötä vetänyt Sitran johtava asiantuntija Petri Lehto.

Selvityksen toteuttivat kokeneet terveysalan asiantuntijat, Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Olli Kallioniemi ja professori Kimmo Porkka. Sitra käynnisti selvitystyön sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pyynnöstä. Työ on toteutettu yhteistyössä STM:n ja kymmenien terveysalan toimijoiden kanssa. 

Uusi malli yhdistää tiedon, luvat ja tutkimuksen 

Selvityksen mukaan Suomen terveydenhuollon keskeiset haasteet eivät ratkea ilman yhteistä, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoperustaa. Selvityksen kirjoittajat ehdottavat ratkaisuksi mallia, jossa on kolme keskeistä roolia:

1. Kansallinen terveystiedon infrastruktuuri (FHDS Tieto) kokoaa ja harmonisoi tiedon sekä varmistaa sen laadun ja tarjoaa samalla tietoturvallisen väylän suurteholaskentaan. 

2. Kansallinen lupaviranomainen (FHDS Lupa) varmistaa, että terveystietoja käytetään lainmukaisesti, eettisesti ja yhdenmukaisesti – ja että kansalaisen oikeudet, tietosuoja ja luottamus toteutuvat. FHDS lupa kokoaa hajanaiset lupamenettelyt yhdeksi kansalliseksi malliksi. 

3. Kansallinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimija (FHDS TKI) tuo yhteen tutkijat, kasvuyritykset ja hallinnon hyödyntämään terveystietoa turvallisesti arvonluonnissa, innovaatioissa ja ohjauksessa. 

”Malli tarjoaa rakenteellisen ratkaisun: Se mahdollistaa tutkimuksen, innovaatioiden, yksilön oikeuksien ja terveydenhuollon ohjauksen huomioimisen yhdessä kansallisessa mallissa. Data harmonisoidaan kerran ja hyödynnetään monikäyttöisesti”, Olli Kallioniemi sanoo. 

Kansallinen terveystietoalue hyödyttäisi laajasti yhteiskuntaa 

Muutos mahdollistaisi siirtymän kohti ennakoivaa terveydenhoitoa, jossa ihmisten piilevät, terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat riskit voidaan tunnistaa jo ennen oireiden ilmenemistä ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Tämä mahdollistaa entistä laadukkaamman hoidon ja hillitsee kustannuksia. 

Kansalaiselle muutos näkyisi esimerkiksi nykyistä yksilöllisempänä hoitona ja tehokkaampana verovarojen käyttönä. Lisäksi muutos tarkoittaisi kansalaiselle mahdollisuutta seurata, mihin omia tietoja käytetään ja helpompia tapoja antaa suostumus tietojen käyttöön tutkimuksessa. 

Suomen taloudelle selkeä toimintamalli ja laadukas data ovat kilpailuvaltteja, jotka voivat houkutella investointeja ja vauhdittaa vientiä. Tiede puolestaan hyötyisi suorasta ja tietoturvallisesta yhteydestä terveystiedon ja Kajaanissa sijaitsevan, Euroopan tehokkaimman supertietokoneen, LUMIn välillä.

”Uusi malli karsii byrokratiaa, jolloin aikaa vapautuu itse tutkimukseen. Yhdistämällä laadukkaan terveysdatan ja suurteholaskennan mahdollistamme lääketieteen läpimurrot ja paremman hoidon potilaille”, toteaa Kimmo Porkka. 

Pilotit käyntiin jo 2026

Selvityshenkilöt ehdottavat valtioneuvostolle poikkihallinnollisen ohjausryhmän asettamista ja periaatepäätöstä mallin käyttöönotosta. Käytännön toimeenpano voitaisiin käynnistää ketterästi piloteilla vuosina 2026–2027.  

Selvitys luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) jatkovalmistelua varten tiistaina 10.2.2026. Ministeriön mukaan sote-ala käy läpi historiallisen suurta teknologista murrosta maailmanlaajuisesti. Suomessa terveysala on tunnistettu yhdeksi potentiaalisimmista aloista strategioissa, jotka käsittelevät tutkimusta, tuotekehitystä ja kasvun vauhdittamista. 

”Lääkekehityksen ja terveysteknologian globaalien markkinoiden ennustetaan monikymmenkertaistuvan lähivuosina. Suomella on kaikki edellytykset olla kärkimaa uusien ratkaisujen kehittämisessä. Nyt julkaistu ehdotus datan sujuvasta ja turvallisesta käytöstä on tähän välttämätön edellytys”, painottaa sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmajohtaja Päivi Sillanaukee. 

STM alkaa selvityksen pohjalta valmistella hallitukselle ehdotusta etenemisestä.

Tausta:  Sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä toteutettu selvitys on osa STM:n koordinoimaa terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmaa, jonka tavoitteena on vauhdittaa alan uudistumista ja kasvua.  Sitran Digisote-projekti edistää sotepalvelujen uudistumista ja sotealan kasvua digitalisaation, ennakoivien menetelmien ja tekoälyn avulla.