Perusopetuksen järjestelmällinen kehittäminen edellyttää parempaa tietopohjaa oppimistuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä
12.2.2026 17:01:33 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Koulutusta koskeva tietopohja on puutteellinen eikä mahdollista nykyvaatimukset täyttävää perusopetuksen arviointia ja tutkimusta. Tämä käy ilmi tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jossa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva perusopetuksen oppimistulosten ja perhetaustan väliseen yhteyteen sekä mahdolliseen eriytymiseen Suomessa. Tutkimuksessa kuvataan myös koulutuksen tietopohjaan liittyviä ongelmia ja tehdään ehdotuksia muutostarpeista.
Mahdollisuuksien tasa-arvo ei ole edennyt viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana perusopetuksessa. Erot nuorten perusasteen jälkeisissä koulutusvalinnoissa ovat merkittäviä sukupuolen, perhetaustan ja eri asuinalueiden välillä eikä niissä ole tapahtunut muutoksia. Tutkimuksen tulosten mukaan yli 60 prosenttia tytöistä aloittaa peruskoulun jälkeen lukion, kun poikien osuus jää 40 prosenttiin. Vanhempien koulutus- ja tulotaso on niin ikään vahvasti yhteydessä nuorten koulutusvalintoihin. Korkeakoulutettujen vanhempien lapsista noin 70 prosenttia aloittaa lukion, kun muissa perheissä vastaava osuus on noin 30 prosenttia. Vastaavasti noin 80 prosenttia korkeimman tuloviidenneksen nuorista aloittaa lukion, kun alimman tuloviidenneksen nuorista näin tekee 40 prosenttia. Myös alueelliset erot ovat huomattavia.
”Erot koulutusvalinnoissa selittyvät vain osin peruskoulun päättöarvosanoilla, sillä arvosanojen huomioiminen ei poista eroja perhetaustan mukaan. Korkeasti koulutettujen ja hyvätulosten perheiden lapset siirtyvät lukioon muita todennäköisemmin, vaikka nuoret saisivat saman peruskoulun päättöarvosanan”, toteaa tutkimusryhmän vetäjä Hannu Karhunen.
Perusopetusta koskevaa tietopohjaa ehdotetaan vahvistettavaksi
Perusopetusta koskevassa tietopohjassa on Suomessa merkittäviä puutteita. Samaan aikaan kun oppimistulokset ovat heikentyneet tasaisesti niin Pisa-tutkimuksen kuin muidenkin kansainvälisten ja kansallisten arviointien perusteella, perusopetuksen oppimistuloksia on mitattu kansallisella tasolla harvakseltaan ja silloinkin varsin suppeasti.
Keskeinen syy tiedon heikkoon nykytilanteeseen on tutkijoiden mukaan se, että Suomessa ei ole selkeitä vaatimuksia arviointitoiminnan eikä sen tuottaman tiedon laadulle.
”Vastuu riittävän ja turvallisen tietopohjan rakentamisesta kuuluu viranomaisille, ei tutkijoille” korostaa Karhunen.
Tutkimuksessa suositellaan konkreettisia toimia perusopetuksen arvioinnin ja tietopohjan kehittämiseksi. Suositusten mukaan tulisi parlamentaarisesti määritellä millaisia taito- ja hyvinvointiarviointeja perusopetuksessa toteutetaan kansallisella tasolla, miten kansallinen tietopohja rakennetaan opetuksen arviointia ja kehittämistä parhaiten tukevaksi ja mitä lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan tutkimuksen ja kehittämisen mahdollistamiseksi ja mahdollisten haitallisten sivuvaikutusten ehkäisemiseksi. Tutkimuksessa ehdotetaan myös käynnistettäväksi valtakunnallisia, edustavia pilotteja kansallisista osaamisen arvioinneista eri luokka-asteilla.
”Ajantasainen kattava tieto koulutuksen tilasta ja nuorten osaamisesta auttaa kohdentamaan valtion ja kuntien resurssit ja huomion oikeisiin kohtiin lasten koulupolun aikana” muistuttaa Karhunen.
Tutkimuksen ovat toteuttaneet Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkijat yhteistyössä Aalto-yliopiston professorin Matti Sarvimäen ja Helsingin yliopiston professorin Roope Uusitalon kanssa. Tutkimusryhmää johti Laboren tutkimusohjaaja, KTT Hannu Karhunen. Tutkimuksen toteuttaja valittiin tarjouskilpailun avulla ja tutkimus käynnistyi marraskuussa 2024. Tarkastusvaliokunta käynnistää tutkimuksen tulosten ja suositusten jatkokäsittelyn asiantuntijakuulemisilla ja muodostaa asiassa omat johtopäätöksensä.
Lisätiedot:
Valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä, p. 09 432 3157, johanna.ojala-niemela(at)eduskunta.fi
Tutkimusohjaaja, KTT Hannu Karhunen, Työn ja talouden tutkimus Labore, p. 040 940 2779, hannu.karhunen(at)labore.fi
Tutkimus on saatavilla sähköisenä julkaisuna eduskunnan verkkopalvelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu Karhunentutkimusohjaajajulkinen talous
Puh:040 940 2779hannu.karhunen@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Selvitys: Hyvätuloisten veronkevennykset eivät juuri paranna julkisten alojen työntekijöiden ostovoimaa12.2.2026 09:02:52 EET | Tiedote
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaama ja Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttama Esimerkkikotitalouksien ostovoimakatsaus osoittaa, että vuosien 2022–2023 korko- ja inflaatiokriisi on jättänyt pysyvän jäljen monien kotitalouksien ostovoimaan. Veromuutokset eivät merkittävästi paranna keski- ja matalatuloisten julkisten alojen työntekijöiden taloudellista asemaa. Ostovoiman kehitys nojaa ensisijaisesti palkkatulojen kasvuun – ei veropolitiikkaan.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren tutkimusraportin ja kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Kutsu: Pinnan alta uuteen nousuun? Yritysrahoitus ja muut kasvuloikan edellytykset29.1.2026 10:00:00 EET | Kutsu
Miksi Suomen talouskasvu on ollut niin olematonta finanssikriisin jälkeen ja millä edellytyksillä voimme päästä uuteen nousuun ja kestävään kasvuun?
Valtio-omisteiset sijoitusrahastot muokkaavat globaalia taloutta – uusi aineisto avaa rahastojen vaikutuksia28.1.2026 06:50:00 EET | Tiedote
Valtio-omisteiset sijoitusrahastot ovat nousseet keskeisiksi toimijoiksi globaalissa taloudessa ja kansainvälisessä politiikassa, mutta niiden vaikutuksia on ollut vaikea tutkia hajanaisen datan vuoksi. Uusi SWIFT-aineisto kokoaa ensimmäistä kertaa kattavat tiedot 145 rahastosta 79 maassa lähes sadan vuoden ajalta. Aineisto mahdollistaa aiempaa systemaattisemman tutkimuksen rahastojen roolista niin globaalissa talousjärjestelmässä kuin isäntämaidensa pitkän aikavälin kehityksessä. Tulokset auttavat arvioimaan, millaisissa oloissa sijoitusrahastot tukevat talouden vakautta ja milloin ne voivat lisätä riskejä.
Yrittäjäperheiden lapsista ei useimmiten tule muita parempia yrittäjiä15.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tuore Tampereen yliopiston, Laboren ja VATT:n tutkijoiden tutkimus osoittaa, että yrittäjäperheiden lapset ryhtyvät Suomessa muita useammin yrittäjiksi, mutta vanhempien yrittäjyystausta ei keskimäärin selitä yritysten parempaa menestystä. Tutkimus on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Labor Economics -tiedejulkaisussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme