Uusi tutkimus paljastaa: suomalaisten urkurien kansainvälisyys alkoi jo 1860-luvulla ja sen vaikutukset näkyvät opetuksessa ja tutkimuksessa edelleen
10.2.2026 15:51:29 EET | Taideyliopisto | Tiedote
Uutta lähdeaineistoa hyödyntävä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tutkimusjulkaisu Suomalaisten urkurien opintomatkoja 1860-luvulta 1950-luvulle osoittaa, että suomalaiset urkurit hakivat vaikutteita ja verkostoja Euroopasta jo varhain.

Suomalaisten urkurien opintomatkat 1860–1950-luvuilla eivät olleet vain yksittäisiä koulutusjaksoja, vaan keskeinen voima suomalaisen urkutaiteen, -opetuksen ja urkujenrakennuksen kehityksessä, osoittaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian uusi tutkimusjulkaisu. Ulkomailta saatujen taiteellisten ja pedagogisten näkökulmien vaikutukset näkyvät Suomessa edelleen.
“Tutkivan muusikon ihanne vahvistui etenkin 1950-luvun taitteessa ulkomailla opiskelleiden urkurien keskuudessa, ennakoiden nyt pinnalla olevaa taiteellista tutkimusta”, toteaa Peter Peitsalo, kirjan toimittaja ja yksi kirjoittajista.
Uudet ihanteet Euroopasta Helsinkiin ja Helsingistä maakuntiin
Kirjassa Suomalaisten urkurien opintomatkoja 1860-luvulta 1950-luvulle tarkastellaan yhdeksän suomalaisen urkurin opintomatkoja Euroopan keskeisiin kulttuurikaupunkeihin sekä kouluttautumista maakunnista Helsinkiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin opintomatkat vaikuttivat urkurien ammatilliseen identiteettiin ja laajemmin suomalaisen urkutaiteen muotoutumiseen.
“Johtavien urkurien opintomatkoillaan saamat virikkeet heijastuivat nopeasti suomalaiseen urkujensoittoon, opetukseen ja urkujenrakennukseen. Ikkunat Eurooppaan eivät olleet kiinni edes maailmansotien välisenä aikana, vaan urkurit hakeutuivat esimerkiksi Leipzigiin ja Pariisiin etsimään uusia vaikutteita”, Peitsalo kertoo.
Uusia lähteitä ja unohdettuja urkureita
Teos perustuu osin uuteen lähdeaineistoon, kuten matkakertomuksiin, kirjeisiin, muistelukirjoituksiin, esitelmiin ja akateemisiin opinnäytetöihin. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään urkureille kuuluneita esineitä. Artikkeleissa käsitellään sekä urkutaiteen historiassa vakiintuneita nimiä että urkureita, jotka ovat aiemmin jääneet tutkimuksen katveeseen.
Teoksen kirjoittajat Peter Peitsalo, Jan Lehtola ja Ville Urponen ovat musiikin tohtoreita, urkureita, urkupedagogeja ja urkumusiikin tutkijoita. Kirja on luettavissa avoimena julkaisuna Taideyliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa Tajussa sekä saatavilla painettuna Taideyliopiston verkkokaupasta ja nuottikauppa Ostinatosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Peter PeitsaloYliopistonlehtori, Kirkkomusiikin ja urkujen aineryhmä, Sibelius-Akatemia
Puh:+358503843470peter.peitsalo@uniarts.fiLinkit
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Kutsu: Kansanmusiikin koulutus ja kestävät tulevaisuudet -tutkijasymposium26.1.2026 16:14:41 EET | Kutsu
Sibelius-Akatemia järjestää 7. Kansanmusiikin tutkijoiden symposiumin Helsingissä 27.–28.2.2026. Tapahtuma keskittyy kansanmusiikin koulutuksen vaikutukseen kestävien tulevaisuuksien rakentamisessa. Symposium pidetään Musiikkitalolla ja Pohjoisen Rautatiekadun toimipisteessä. Lämpimästi tervetuloa!
Leena Niemistö Taideyliopiston hallituksen puheenjohtajaksi26.1.2026 11:02:05 EET | Tiedote
Taideyliopiston hallitus on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen lääketieteen tohtori Leena Niemistön. Varapuheenjohtajaksi hallitus valitsi filosofian maisteri, kauppatieteen maisteri Minna Nurmisen, joka on toiminut Taideyliopiston hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2024 alkaen.
Sibelius-Akatemian konsertit keräsivät ennätysyleisön vuonna 202521.1.2026 09:27:28 EET | Tiedote
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tapahtumissa kävi vuoden 2025 aikana yli 48 000 katsojaa. Yleisömäärä nousi lähes 20 % edellisvuoteen verrattuna. Vapaan pääsyn konsertit keräävät vuosi vuodelta suurempia yleisöjä. Ilmaiskonserttien lisäksi yleisöä houkuttelivat kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu sekä sinfoniaorkesterin ja oopperan loppuunmyydyt näytökset.
Suhde ruokaan ja kulttuurierot nousevat esiin kevään teatteriesityksissä19.1.2026 14:48:35 EET | Tiedote
Teatterikorkeakoulun opiskelijaesityksistä sukelletaan muun muassa kysymyksiin siitä, mitä syömme ja miksi, miten olemme katseen kohteena ja miten kontrolloimme kehojamme.
Sibafest – Sibelius-Akatemian avoimet ovet Musiikkitalossa 24.1.202613.1.2026 14:17:55 EET | Tiedote
Sibelius-Akatemian avoimien ovien tapahtuma Sibafest juhlii 20-vuotista taivaltaan Musiikkitalossa lauantaina 24.1.2026. Sibafest on lähtölaukaisu vuoteen, joka tarjoaa lähes tuhat konserttia. Konserttien lisäksi festivaali avaa ovet avoimiin harjoituksiin ja työpajoihin. Kaikkiin päivän tapahtumiin on vapaa pääsy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme