Taideyliopisto

Uusi tutkimus paljastaa: suomalaisten urkurien kansainvälisyys alkoi jo 1860-luvulla ja sen vaikutukset näkyvät opetuksessa ja tutkimuksessa edelleen

10.2.2026 15:51:29 EET | Taideyliopisto | Tiedote

Jaa

Uutta lähdeaineistoa hyödyntävä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tutkimusjulkaisu Suomalaisten urkurien opintomatkoja 1860-luvulta 1950-luvulle osoittaa, että suomalaiset urkurit hakivat vaikutteita ja verkostoja Euroopasta jo varhain.

Kansi, jossa lukee "Suomalaisten urkurien opintomatkoja 1860-luvulta 1950-luvulle". Taustalla näkyy urkuja.
Suomalaisten urkurien opintomatkoja 1860-luvulta 1950-luvulle -kirjan kansikuva. Taideyliopisto

Suomalaisten urkurien opintomatkat 1860–1950-luvuilla eivät olleet vain yksittäisiä koulutusjaksoja, vaan keskeinen voima suomalaisen urkutaiteen, -opetuksen ja urkujenrakennuksen kehityksessä, osoittaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian uusi tutkimusjulkaisu. Ulkomailta saatujen taiteellisten ja pedagogisten näkökulmien vaikutukset näkyvät Suomessa edelleen. 

“Tutkivan muusikon ihanne vahvistui etenkin 1950-luvun taitteessa ulkomailla opiskelleiden urkurien keskuudessa, ennakoiden nyt pinnalla olevaa taiteellista tutkimusta”, toteaa Peter Peitsalo, kirjan toimittaja ja yksi kirjoittajista.

Uudet ihanteet Euroopasta Helsinkiin ja Helsingistä maakuntiin

Kirjassa Suomalaisten urkurien opintomatkoja 1860-luvulta 1950-luvulle tarkastellaan yhdeksän suomalaisen urkurin opintomatkoja Euroopan keskeisiin kulttuurikaupunkeihin sekä kouluttautumista maakunnista Helsinkiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin opintomatkat vaikuttivat urkurien ammatilliseen identiteettiin ja laajemmin suomalaisen urkutaiteen muotoutumiseen.

“Johtavien urkurien opintomatkoillaan saamat virikkeet heijastuivat nopeasti suomalaiseen urkujensoittoon, opetukseen ja urkujenrakennukseen. Ikkunat Eurooppaan eivät olleet kiinni edes maailmansotien välisenä aikana, vaan urkurit hakeutuivat esimerkiksi Leipzigiin ja Pariisiin etsimään uusia vaikutteita”, Peitsalo kertoo.

Uusia lähteitä ja unohdettuja urkureita

Teos perustuu osin uuteen lähdeaineistoon, kuten matkakertomuksiin, kirjeisiin, muistelukirjoituksiin, esitelmiin ja akateemisiin opinnäytetöihin. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään urkureille kuuluneita esineitä. Artikkeleissa käsitellään sekä urkutaiteen historiassa vakiintuneita nimiä että urkureita, jotka ovat aiemmin jääneet tutkimuksen katveeseen.

Teoksen kirjoittajat Peter Peitsalo, Jan Lehtola ja Ville Urponen ovat musiikin tohtoreita, urkureita, urkupedagogeja ja urkumusiikin tutkijoita. Kirja on luettavissa avoimena julkaisuna Taideyliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa Tajussa sekä saatavilla painettuna Taideyliopiston verkkokaupasta ja nuottikauppa Ostinatosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye