JHL: Hankintalakiesitys on pysäytettävä – Uhkaa perustuslakia, kuntataloutta ja Suomen turvallisuutta

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström toteaa asiantuntijoiden suhtautuvan hyvin kielteisesti hallituksen hankintalakiesitykseen.

– Yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan, että hankintalain uudistus – erityisesti niin sanottu inhouse-yhtiöitä koskeva muutos – on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin näkökulmasta.

Ekström kertoo, että lakiesityksen on arvioitu eri laskelmien mukaan nostavan kuntien ja julkisen sektorin kustannuksia vähintään 600 miljoonaa euroa ja jopa 3 miljardia euroa. Näin mittava kustannusriski on kohtuuton tilanteessa, jossa kuntatalous on jo valmiiksi äärirajoilla.

– Kunnille esitetty siirtymäaika on täysin riittämätön. Kunnilta edellytetään nopeita ja kalliita rakenteellisia muutoksia ilman luotettavaa kokonaisarviota lain vaikutuksista.

– Lakiesitys herättää vakavan huolen Suomen huoltovarmuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Valmiuslain näkökulmasta keskeinen kysymys on, miten varmistetaan, että yksityiset palveluntuottajat toimivat kriisi- ja sotatilanteessa Suomen yleisen edun mukaisesti. Uusi hankintalaki voi johtaa siihen, että kriittisiä toimintoja ja kyberturvallisuutta ulkoistetaan kansainvälisille pääomasijoittajille.

Ekströmin mukaan Suomen omavaraisuus energiassa, vesihuollossa, ruoantuotannossa ja muissa kriittisissä palveluissa on keskeinen osa kansallista turvallisuutta. Tätä ei saa murentaa pakonomaisella kilpailuttamisella.

– Hankintalakiesitys heikentää suomalaista yrittäjyyttä ja kotimaisia alihankintaketjuja. Kova hintakilpailu suosii suuria kansainvälisiä toimijoita pk-yritysten kustannuksella, mikä rapauttaa alueellista elinvoimaa ja työpaikkoja.

– Lisäksi verotulot uhkaavat pienentyä, jos kansainväliset toimijat maksavat heikompien työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Matalammat palkat tarkoittavat pienempiä kunnallisveroja ja heikompaa ostovoimaa paikallistalouksissa.

Ekström muistuttaa, että pääomasijoittajavetoisessa mallissa palvelujen ensisijainen tavoite on voiton tuottaminen, ei palvelujen saatavuus. Kun palvelu ei tuota riittävästi voittoa, sitä leikataan tai se ajetaan alas: usein juuri siellä, missä tarve on suurin.

– Lisäksi EU valmistelee omaa hankintalainsäädännön uudistustaan. Suomen tulisi odottaa EU-tason ratkaisuja eikä kiirehtiä kansallista lakia, joka voi osoittautua ristiriitaiseksi tulevan EU-lainsäädännön kanssa.

– Hankintalakiesityksen käsittely on keskeytettävä ja siirrettävä perustuslakivaliokuntaan ja talousvaliokuntaan. Kyse ei ole vain hankinnoista, vaan kuntien itsehallinnosta, työpaikoista, verotuloista ja Suomen turvallisuudesta.